Paakasalmen hautausmaa Uukuniemellä

Paakasalmen hautausmaan portti

Uukuniemen uudempi hautausmaa sijaitsee noin 2,5 km Uukuniemen kirkonkylältä Niukkalan taajaman suuntaan vievän tien varressa osoitteessa Uukuniementie 777. Hautausmaan vanhempi osa, nimeltään Lepola, vihittiin käyttöön vuonna 1891. Rauhala-niminen uudempi osa vihittiin puolestaan vuonna 1937. Lepolan pinta-ala on 1,53 hehtaaria ja Rauhalan 2,48 hehtaaria. Kun hautausmaa perustettiin vuonna 1891, pitäjän asukkailta kerättiin sitä varten veroa seuraavasti: talollismiehiltä yksi markka, talollisnaisilta 50 penniä, loismiehiltä 75 penniä ja loisnaisilta 50 penniä henkilöä kohden. Vuoden 1914 jälkeen siellä ovat saaneet leposijansa kaikki Uukuniemelle haudatut, kun vanhalle hautausmaalle hautaaminen päättyi.

Ilmoitus Paakasalmen hautausmaan kiviaidan
urakkahuutokaupasta. Laatokka 22.4.1891.

Paakasalmen hautausmaa on seurakunnan jäsenmäärään nähden verrattain suuri. Se suunniteltiin aikoinaan noin 6 000 jäsentä käsittäneen seurakunnan tarpeisiin, mutta talvisodan jälkeen pitäjästä jäi jäljelle vain 1/5. Paakasalmelle on haudattu lukuisa joukko sotien jälkeen muualle Suomeen asettuneita siirtolaisia, jotka ovat halunneet tulla haudatuksi kotiseutunsa multaan. Tunnetumpia Paakasalmelle haudattuja lienevät uukuniemeläisen herätysliikkeen ”äiti”, Helena Konttinen sekä sätkäkoneen keksijä Jalmari Ahokas. Nykyisin hautauksia on vuodessa noin kymmenkunta.

Hautausmaa-alue on jaettu kuuteen osastoon, joista vanhalla Lepolan puolella on neljä ja uudella Rauhalan puolella kaksi. Käytävät rajaavat osastot toisiinsa. Hautausmaa on aidattu ympäriinsä kiviaidalla, joka pystytettiin heti hautausmaan perustamisen jälkeen. Alueella on myös ruumishuone, jossa on leposija kahdelle vainajalle. Tällä hetkellä alueella on menossa hautausmaan kartoitus sekä haudattujen ja heidän hautapaikkojensa siirtäminen tietojärjestelmään. 

Tällä hautausmaalla ei tilanahtaus vaivaa. Koivujen ja mäntyjen katveessa on vainajien rauhallista levätä viimeisissä leposijoissaan. Ehkä kerran puolessa tunnissa hurahtaa ohi auto kirkonkylälle vievää tietä pitkin häiriten kalmistossa nukkuvien unta. Lintujen iloinen laulu, tuulen humina ja perhosten kirmailu auringonpaisteessa viestivät siitä, että luonto jatkaa loputonta kulkuaan. Me ihmiset olemme osa tuota kiertokulkua, vaikka joskus "suuruutemme päivinä" luulemme olevamme jotain muuta.

Paakasalmen hautausmaan kiviaitaa.

Paakasalmen hautausmaan ruumishuone

Paakasalmen hautausmaata

Paakasalmen hautausmaata

Paakasalmen hautausmaata

Sätkäkoneen keksijän Jalmari Ahokkaan perhehauta

Uukuniemeläisen herätysliikkeen "äidin" Helena Konttisen hauta

Keisarivierailu 1891 - Lappeenrannan kansakoulun huippuhetki

Keisarivierailu Lappeenrannassa 1891.
Juhla-asuun koristellun raatihuoneen edessä parveilee uteliaita kaupunkilaisia:
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III puolisoineen kävi Lappeenrannassa elokuussa 1891. Aleksanteri III tarkasti laajan seurueen kera Lappeenrantaan leiripäiville kokoontuneen Suomen sotaväen. Seurueeseen kuuluivat keisariparin lisäksi heidän lapsensa Georgi, Ksenia ja Mihail. Juhlajuna saapui rautatieasemalle keskiviikkona 5. elokuuta kello viiden jälkeen. Asemalle saapumista pääsivät seuraamaan vain pääsylipun lunastaneet, joita oli noin 140. Keisarin seurueeseen kuului noin 40 henkeä. Kaupunki oli juhlakoristeltu ja –liputettu, lisäksi oli pystytetty juhlaportti, jonka luona kukkaistytöt heittelivät saapuvien vieraiden päälle kukkia tervetulotoivotuksena. Juhlakoristeluun oli käytetty 1500 markkaa kaupungin varoja ja saatu avustusta kaupungin anniskeluyhtiöltä 1680 markan edestä.

Kolme päivää kestäneen vierailuun kuuluivat mm. keskiviikkoiltana ilotulitus Linnoituksessa ja Halkosaaressa sekä sotaväen harjoitusten seuraaminen torstaiaamuna. Torstain ohjelmaan kuului lisäksi laivaretki Imatralle. Siellä käytiin kahteenkin otteeseen katsomassa koskea, johonka laskettiin mm. veneissä palavia tervatynnyreitä. Palavat soihdut ja ilotulitus vastaanottivat illalla takaisin Lappeenrantaan palaneet keisarilliset. 

Lappeenrannan Uutisten uutisotsikko 6.8.1891

Vierailu Lappeenrannan kansakoululla

Perjantaipäivä alkoi sotilasparaatilla Leirikentällä. Sieltä he ajoivat suoraa tietä koulunäyttelyyn Lappeenrannan kansakoululle, jonne he saapuivat varttia vaille 11. Hallitsijapari nousi porilaisten marssin soidessa juhlaportaita kouluun. Tervehdyspuheiden jälkeen Kuopion Naiskuoro lauloi, ja keisarinna Maria Feodorovnalle lahjoitettiin ryijy sekä keisarille pari savolaisia pitkävartisia lapikkaita j maisemakuvia Suomesta. Hallitsijapari tutustui maamme kaikista kansa- ja ammattikouluista sekä seminaareista koottuun näyttelyyn huolellisesti. Eteisestä oikealla oleva luokka oli varattu tyttöjen käsitöiden esittelylle. Siellä myös kutoivat ja kehräsivät Joutsenon kansallispukuihin pukeutuneet Turun ja Hämeenlinnan kutomakoulun tytöt. Matti Rynenin turkkilaismattojen kutomistelineillä näyttivät taitojaan lappeenrantalaiset nuohoojantytär Anna Anttonen ja nahkurintytär Fanny Lönnqvist ja rukilla kehräsi Henrika Turunen. Poikaoppilaiden veistotöitä oli sijoitettu käsityöluokkaan, jossa 15 kansakoulupoikaa Leppävirran Kurjalanrannan kansakoulusta opettaja Rainion johdolla oli työn touhussa höyläpenkkiensä ääressä. Lappeenrannan käsityökoulun näyttelyssä kiitosta saivat hallitsijaparilta koulussa valmistetut kapsäkit. Juhlasalissa olivat Jyväskylän, Sortavalan, Tammisaaren ja Uudenkaarlepyyn seminaarien näyttelytyöt. Myös kansakoulujen oppilastyöt olivat esillä pääosin juhlasalissa. Samoin Kuopion ja Helsingin sokeainkouluista tulleet esineet. Suuressa kansakoulunäyttelyssä esineitä ja mallipiirustuksia oli yhteensä 5860 kappaletta. Noin sata oppilaitosta oli mukana tässä ainutkertaisessa näyttelyssä Lappeenrannassa. 

Keisaripari suoritti näyttelyihin tutustuessaan myös ostoksia. Keisarinna osti venäläisten koulujen näyttelystä kastemekon. Seminaarien näyttelyistä keisarilliset vieraat ostivat erilaisia pieniä esineitä, ja mattomestari Rynéniltä 300 markan arvoisen maton. Hämeen pataljoonan aseseppä Liliukselta he ostivat kaksi tykin- ja kiväärinluodeista tehtyä kynttilänjalkaa, joista he maksoivat peräti 800 markkaa. Muita näyttelyostoksia olivat kauhavalaiset puukot sekä kansakoulujen näyttelyistä pieniä puuesineitä noin sadalla markalla. Keisarille lahjoitettiin muistoksi koulun pääportaiden viereen tuotu nelihankainen mastolla varustettu soutuvene, jonka oli valmistanut Herman Koli. [Kolin muistelu veneen luovuttamisesta ja tsaarin kohtaamisesta löytyy täältä] Koululta keisarilliset vieraat siirtyivät tarkastamaan uusia rakuunarykmentin kasarmeja, jonka jälkeen he siirtyivät Linnoituksen ortodoksiseen kirkkoon jumalanpalvelukseen. Iltapäivällä oli edessä paluumatka ja arvovieraat siirtyivät asemalle. Sieltä juna kuljetti heidät illaksi Pietariin, jossa odottivat Serbian kuninkaan kunniaksi järjestetyt päivälliset. 

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 18: Räihän kansakoulu

 

Räihän entinen kansakoulu kuvattuna toukokuun puolivälissä 2015

Räihän kansakoulu

Toukokuun puolessavälissä tekemäni Nuijamaa-kierroksen yksi pysähtymiskohde oli Sormuskiven kupeessa Kirkonmäellä seisova Räihän kansakoulu.. Sen historia on seuraava:

Vuonna 1891 pidettiin Nuijamaan kirkossa kirkonkokous, jossa anottiin Senaatilta lupaa koulurakennuksen perustamiseen. Ensimmäisenä kouluvuonna toiminta tapahtui vuokralla Räihän kartanon rakennuksessa. Oppilaita oli tuolloin yhteensä 36. Oma koulurakennus saatiin kartanon lahjoittamalle tontille  vuonna 1892. Koulurakennuksessa tehtiin korjauksia ja laajennuksia vuosina 1938 – 1940.  Räihän kansakoulu palveli lähinnä kirkonkylän seudun lapsia.  Siellä toimi myös kunnan kirjasto. Koulun pystyttämisessä olivat tärkeitä ulkopuolisilta saadut lahjoitusvarat. Tehtailija, paroni Neuscheller lahjoitti Räihän koulun rakentamiseen ja opetusvälineitä varten useaan otteeseen varoja.  Samoihin aikoihin aloitti Rättijärvellä tulitikkutehtaan työläisille tarkoitettu yksityinen kansakoulu. Se toimi vuoteen 1912 saakka. Tulitikkutehtaan palon seurauksena myös kyseisen koulun toiminta lakkasi.

Räihän entinen kansakoulu on nykyisin ilmeisesti yrityskäytössä

Nuijamaalla, kuten muissakin kunnissa, riideltiin pitkään kansakoulupiirien rajoista ja koulurakennusten paikoista. Monien esitysten jälkeen kuntakokous päätti keväällä 1915 yhdeksän koulupiirin muodostamisesta. Nämä olivat Kanaoja, Kontu, Laurala, Pihkalanjärvi, Pälli, Rapattila, Ruokola, Räihä ja Torikkala. Nuijamaalla kanssakoulujen perustaminen pääsi tämän jälkeen vauhtiin. Vuonna 1916 perustettiin Pällin, 1919 – 1920 Lautalan, Ruokolan, Pihkalanjärven, Torikan ja Käräjärven kansakoulut.

Räihän koululla toimi pitkään, yli neljäkymmentä vuotta, opettajana Iida Eskola (aikaisemmin Eskolin, 1872 – 1938) ). Hän oli kunnassa merkittävä kulttuurinen, seurakunnallinen ja kunnallinen vaikuttaja. Rättijärveläinen Eskola tuli Räihän koulun opettajaksi vuonna 1893 ja hän oli lisäksi nuorisoseuran pitkäaikainen toimihenkilö sekä Räihän koululla toimineen Nuijamaan kirjaston hoitaja. Nuijamaan nuorisoseura Nuija perustettiin Räihän koululla 24.2.1901. Perustettaessa yhdistykseen liittyi 34 jäsentä, ja perustamiskokouksessa seuran sihteeriksi valittiin opettaja Iida Eskola. Yhdistyksen puheenjohtajana hän oli vuosina 1910 – 1912. Kun nuorisoseura kokosi keskuudestaan ”lauluköörin”, oli tässäkin Iida Eskolalla näppinsä pelissä. Hän oli nimittäin toinen sen johtajista. Nuorisoseuran aktiivisuudesta kertoo, että se julkaisi vuosina 1901 – 1909 omaa, käsintehtyä sanomalehteä, joka sekin oli nimeltään Nuija. Ja jälleen Iida Eskolalla oli vahvaa osuus. Hän oli yksi kolmesta lehden toimittajasta. Kaikkien edellä mainittujen aktiivisuuksien lisäksi Iida Eskola oli mukana höyrylaivaosuuskunnassa, maamiesseurassa, Lotta Svärdissä ja Marttayhdistyksessä.

Näkymä Räihän entiselle kansakoululle kirkon parkkipaikalta

Sotavuodet vaikuttivat merkittävästi koulun toimintaan. Sotien aikana koulu oli useaan otteeseen  sotilaskäytössä. Rakennus sai  lisäksi useita kranaatinosumia. Moskovan rauhanteossa vedetty valtakunnan raja muutti dramaattisesti kouluympäristöä. Siirtyihän rajalinja melkein koulun kulmalle, vain parinsadan metrin päähän siitä. Viisikymmentäluvulla Nuijamaalla toimi vielä kuusi koulua: Kansolan, Konnun, Myrän, Rapattilan, Ritan ja Räihän koulut. Vähitellen kaikki muut koulut paitsi Räihä lakkautettiin oppilasmäärän laskiessa. Räihän koulun nimi poistui historian hämärään vuonna 2009, kun koulun nimi vaihdettiin Nuijamaan kouluksi. Vielä lukuvuonna 2002 – 2003 koulussa oli 69 oppilasta. Se oli pudonnut lukuun 25 vuonna 2014.

Räihän vanha kansakoulurakennus toimi opetuskäytössä vuoteen 1976 saakka. Silloin kylälle valmistui uusi koulurakennus. Tämän jälkeen entiseen koulurakennukseen sijoitettiin Nuijamaan kirjasto. Se siirtyi peruskorjattuun entiseen koulurakennukseen vuonna 1979. Kun rakennus myytiin keväällä vuonna 2011 pois, kirjastokin joutui jättämään sen siirtyen seurakuntalolle. Tähän päättyi rakennuksen 119 vuotta kestänyt taival nuijamaalaisen kansansivistyksen kehtona.

Näkymä Räihän entisen kansakoulun sisäpihalle