Ratsuväen muistomerkki vanhan kirkonmäen valleille (Etelä-Saimaa 5.7.1962)

Suomen ratsuväen muistomerkki kuvattuna helmikuussa 2015

Kirjoitin 17.2.2015 postauksen Nikolainvalleilla, Lönnrothin koulua vastapäätä seisovasta Suomen ratsuväen muistomerkistä. Muistomerkin pystyttäminen oli täydessä vauhdissa kesällä 1962 ja hankkeesta uutisoitiin näyttävästi Etelä-Saimaassa. Tässä artikkeli heinäkuulta kyseiseltä vuodelta:

Ratsuväen muistomerkki vanhan kirkonmäen valleille

Wäinö Aaltosen monumentti Ylämaan plagiolaatista.

Ratsuväen muistomerkki, jonka veistää Wäinö Aaltonen, tullaan pystyttämään historialliselle kirkonmäen valleille. Monumentin materiaalina käytetään Ylämaan vihreätä plagiolaattia ja sen pohjakuva symbolisoi suomalais-ruotsalaisten joukkojen oikean siiven ratsuväen ryhmitystä Breitenfeldin taistelussa 7.9. vuonna 1631.

Muistomerkki, josta jalustoineen tulee yli kolme metriä korkea, muodostuu kiilamaisesta keskusmonumentista ja molemmille sivuille sijoitetuista kunniamuureista. Keskusmonumenttiin veistetään ratsureliefi etupuolelle ja takasivulle kaiverretaan kaikkien niiden suomalaisten ratsujoukkojen nimet, jotka esiintyvät historiassa vuodesta 1617 alkaen.

Ylämaan vihreä plagiolaatti muistuttaa graniittia ja muuttuu hiottaessa sammaleen vihreäksi. Ratsuväen muistomerkki on ensimmäinen veistos, joka valmistetaan tästä materiaalista.

Kirkonmäen vallit on paras mahdollinen paikka monumentille. Paikka sijaitsee lähellä varuskuntaa ja joka päivä kulkee sen ohi niin vanha kuin nuorikin rakuuna ja näkee muistomerkin, joka voimakkaalla symboliikallaan palvelee siinä koko maan puolustusajatusta. Sotaväen kannalta vanha ratsuväki muodostaa kunniakkaan lehden armeijan historiassa ja on tärkeää, että tälle historiaan siirretylle ryhmälle luodaan monumentti, joka symboliikallaan antaa kuvan kaikesta menneestä, joka liittyy suomalaiseen ratsuväkeen. Mutta tästä muistomerkistä ei tule ainoastaan ratsuväen muistomerkki, vaan koko suomalaisen armeijan, jonka johtotähtenä on kautta miespolvien ollut:  usko, vapaus, kunnia ja isänmaa. Muistomerkin luonnos on hyväksytty ja hanketta päästään toteuttamaan heti, kun tarvittavat varat on saatu kokoon. Innostus muistomerkin pystyttämisestä Lappeenrantaan on suuri, saahan kaupunki tervetulleen lisän verraten vähälukuisten taideteostensa joukkoon.

Suomen ratsuväen muistomerkki

Väinö Aaltosen suunnittelema Suomen ratsuväen muistomerkki

Aurinkoisena sunnuntaina 15.2.2015 tein pitkän kävelylenkin sataman ja keskustan kautta Lönnrothin koululle, Nikolainvalleille, Pallon päiväkotiin, Linnoitukseen ja lopulta Saimaan jäälle. Otin lähes joka paikassa valokuvia, joista muutama tuli otettua seuraavasta kohteesta:

Nikolainvalleilla, Lönnrothin koulua vastapäätä seisoo Suomen ratsuväen muistomerkki. Kyseinen muistomerkki sijaitsee aikoinaan ortodoksiseksi kirkoksi rakennetun Lappeenrannan evankelisluterilaisen seurakunnan kirkon vieressä. Sen on suunnitellut akateemikko Wäinö Aaltonen ja paljastustilaisuus pidettiin 7.9.1963. Muistomerkin pystytyksen takana olivat Lappeenrannan kaupunki, ratsuväessä palvelleet sekä heidän ystävänsä. Monumentin suunnittelu käynnistyi kesällä 1962.

Muistomerkin pohjakuvio jäljittelee joukkojen ryhmitystä Breitenfeldtin taistelussa. Muistomerkin keskusosassa on Wäinö Aaltosen veistämä reliefi. Se esittää taistelevia ratsukkoja 30-vuotisessa sodassa.. Reliefin alla on teksti:


Suomalaisen soturin johtotähtenä ovat
kautta miespolvien olleet
usko, vapaus, kunnia ja isänmaa 
niin on oleva ajasta aikaan 

Muistomerkkipaaden takaosassa on lueteltuna suomalaiset ratsuväkiosastot

Suomalainen ratsuväki 1500-luvulta nykypäivään - elokuvan ensi-ilta Lappeenrannassa 5.5.1963

Koko etusivun kattanut mainos Etelä-Saimaassa 1.5.1963

Keväällä 1963 sai Lappeenrannassa elokuvateatteri Jukolassa kantaesityksensä elokuva ”Suomalainen ratsuväki 1500-luvulta nykypäiviin”. Elokuvan tuottaja oli viipurilaistaustainen Veikko Laihanen (1924 - 2004).. Hänen omistamansa ”Filmituotanto Veikko Laihanen Oy” oli valmistanut elokuvan pääesikunnan koulutusosaston toimeksiannosta. Filmin henkisenä isänä oli ”Hakkapeliitat elokuva-toimikunta ry”. Sen olivat muodostaneet kenraalimajuri Gustaf Ehrnrooth, eversti Yrjö Keinonen ja everstiluutnantti Jaakko Savilahti.

Elokuvan käsikirjoituksen ja leikkauksen tekivät maisteri Kari Uusitalo ja kapteeni Heikki Pohjanpää. Kuvaajina 68 minuuttia kestävässä elokuvassa olivat Erkki Eronen, Mauri Laaksonen ja Reijo Hassinen. Elokuvan musiikin oli sovittanut ylikapellimestari Martti Parantainen. Kertoja oli Carl-Erik Creutz. Elokuvaa mainostettiin Etelä-Saimaassa koko etusivun täyttäneellä ilmoituksella 1.5.1963. Lisäksi elokuvaa esiteltiin kyseisessä lehden sisäsivuilla. Ensi-illan jälkeisenä päivänä 6.5. oli Etelä-Saimaassa vielä uutisartikkeli aiheesta.

Alkuaan suunnitelmana oli tallettaa suomalaisen ratsuväen vaiheet elokuvaksi näyttelijöiden avulla, mutta sellaisen toteuttaminen olisi ollut sekä aikaa vievää että kallista. Lisäksi näyttelijöillä ei olisi ollut sellaista koulutusta, jota elokuvassa olisi tarvittu. Niinpä parhaaksi katsottiin dokumenttielokuvan tekeminen. Elokuvan tekemiseen kului runsas vuosi.

Uutinen elokuvan ensi-illasta  ja filmin esittelyä. Etelä-Saimaa 1.5.1963

Etelä-Saimaan 6.5.1963 kirjoittama arvio toteaa:
Historia sinänsä on värikäs ja mielenkiintoinen ja kerronta asiallisesti keskistetty, mutta kuvauksellisesti varhaisimmat dokumentit ovat elokuvan materiaaliksi ”kuivia”.  Sen sijaa antoisa ja mielenkiintoinen osuus [on] sillä alkuperäismateriaalilla, jota on saatu puolustusvoimain elokuva-arkistosta 1920- 1930- ja 1940-luvuilta. Mukavalta tuntuu esim. nähdä ratsuväen koulutusta vikellysharjoituksineen, jotka lappeenrantalaisille ovat perin tuttuja menneiltä vuosilta. Ratsuväen toiminta talviolosuhteissa Itä-Karjalan upottavissa hangissa oli myöskin näkemisen arvoinen katkelma ja URR:n jalkauttaminen elokuvassa nähtynä liikutti vielä kerran lappeenrantalaisten mieltä.

Uusia kuvauksia elokuvaa varten suoritettiin Lappeenrannassa, Lahdessa, Loviisassa, Hollolassa, Tammelassa ja Porvoossa. Lisäksi kuvauksia suoritettiin sotamuseoissa ja arkistoissa Helsingissä ja Tukholmassa.

Ensi-illassa näytettiin lisäksi syksyllä 1961 valmistunut Veikko Laihanen Oy:n lyhytvärielokuva ”Lappeenranta – Suomen kesäkaupunki”. Tämä filmi oli myös Kari Uusitalon käsikirjoittama ja ohjaama. Kuvauksen oli tehnyt Reijo Hassinen. Veikko Laihanen OY:n tuotannosta nähtiin lisäksi värilyhytfilmi ”Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan paljastustilaisuus” ja ensi-iltansa sai lisäksi saman tuottajan värillinen lyhytelokuva ”Lappeenranta – Saimaan kulttuurin ja elinkeinoelämän keskus”.