Lakkautettujen koulujen kierros. Mäntylän koulu

Teksti Mäntylän hylätyn koulun seinässä

Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolelle syntyi runsaasti asutusta sotavuosien jälkeen. Mattilan pientaloalue rakennettiin pääosin 1940- ja 1960-luvuilla. Mäntylän pientaloasutuksesta suurin osa syntyi 1960- ja 70- luvuilla. Ensimmäiset kerrostalot ilmestyivät alueelle jo 1950-luvulla. Kuuselan rakentaminen alkoi 1940- ja 50-luvuilla ja kasvoi seuraavan parin vuosikymmen aikana. Oman kansakoulun alue sai 1970-luvun alussa. Ratkaisuksi tuli parakkimainen viipalekoulu.

Näkymä Mäntylän koululle tammikuun alussa 2016

Myyntiyhdistys Puutalosta tuli 1970-luvun alussa Lappeenrannan kaupungin uusien kansakoulurakennusten vakiotoimittaja. Ensimmäisenä näistä kouluista valmistui tammikuussa 1972 neliluokkainen Mäntylän kansakoulu. Opetus Mäntylän kansakoulussa alkoi Kesämäen koulun suojissa jo syyslukukaudella 1971, mutta uuteen koulurakennukseen päästiin muuttamaan tammikuun 17. päivä, neljä päivää vastaanottotarkastuksen jälkeen.  Koulussa oli tuolloin 120 oppilasta. Koulu oli puutaloelementeistä koottu ns. viipalekoulu ja siinä oli luokkien lisäksi ruokala ja wc-tilat.  Koulun laajentaminen toteutettiin varsin pian. Kaupunginhallituksen 27.8.1973 ja 4.2.1974 hyväksymät toisen vaiheen suunnitelmat vahvisti Opetushallitus huhtikuussa 1974. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin noin 750 000 markkaa, josta Myyntiyhdistys Puutalon osuus oli 637 000 markkaa. Lopullisiksi kustannuksiksi tuli kuitenkin 813 200 markkaa. Toisen vaiheen lopputarkastus pidettiin tasan vuosi kaupunginhallituksen hyväksymispäätöksen jälkeen eli 27.8.1974. Lukuvuonna 1974 – 1975 koulun oppilasmäärä nousi huippulukuun 180.

Mäntylän koulu tammikuussa 2016

Viipalekoulut eivät osoittautuneet kuitenkaan kovinkaan kestäviksi ratkaisuiksi. Mäntylän koulu oli runsas kaksikymmentä vuotta rakentamisen jälkeen jo pahoin homehtunut 1990-luvun puolivälissä. Se päätettiin remontoida vuonna 1997. Koulun homekorjauksia varten varattiin 1,3 miljoonaa markkaa. Sen avulla uskottiin koulun elinkaarta voitavan jatkaa noin kymmenellä vuodella. Koulu oli jo tuolloin niin pahoin homehtunut, ettei kaikkia homepesäkkeitä saatu korjattua remontista huolimatta. Kuusimäen koulun tavoin myös Mäntylän koulu rakennettiin ns. viipalekouluna 1970-luvulla. Mäntylässä kärsittiin sisäilmaongelmista jo 1990-luvun puolivälissä. Uudelleen Mäntylän koulun homeongelmat nousivat esille runsaat kymmenen vuotta myöhemmin. Sisäilmahaittojen tärkeimmäksi lähteeksi paljastui tutkimuksissa alapohjarakenteissa ja seinissä olleet kosteuden aiheuttamat mikrobit. Kosteuden syynä oli viipalekoulun puuttuva salaojitus, olemattomat alapohjan ryömintätilat ja veden lammikoituminen rakennuksen ympärille. Syksyllä 2012 tilanne muuttui hälyttäväksi, kun kymmenkunta oppilasta ja osa henkilökunnasta kärsi huonosta ilmanlaadusta. Syyslukukauden alussa koululle asennettiin ilmanpuhdistimia, jotka eivät kuitenkaan juurikaan parantaneet sisäilmaa. Tekninen lautakunnan mielestä koulurakennus oli tullut elinkaarensa päähän eikä sitä kannattanut enää korjata. Hätäratkaisuna pestiin koulu lattiasta kattoon joululoman aikana, tiivistettiin koulua ja hankittiin uusia ilmanpuhdistimia. Tilanteeseen ei saatu kuitenkaan helpotusta ja maaliskuussa 2013 jouduttiin koulun oppilaat siirtämään jatkamaan opintojaan Kimpisen koulun tiloihin. Kesällä 2013 Mäntylän koulun pihalle pystytettiin Alakylän koulun pihalta siirretyt parakit, joissa koulun toiminta jatkui aina kevääseen 2015 saakka.  Mäntylän, Mattilan ja Kuuselan asukkaat vastustivat alueen koulun lakkauttamista, mutta taloudelliset realiteetit eivät mahdollistaneet uuden koulun rakentamista. Keväällä 2015 valmistui Kesämäen koulun remontti ja syksyllä Mäntylä koulu liitettiin Kesämäen kouluun. Näin ympyrä sulkeutui, sillä aloittihan Mäntylän koulu aikoinaan toimintansa Kesämäen koulun tiloissa. Mäntylän koulussa opiskeli 2000-luvulla vuosittain runsas sata oppilasta, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee.

Parakkimaisen Mäntylän viipalekoulun siipi

Mäntylä koulurakennuksen viimeiset hetket koittivat joulukuussa 2016, kun sen purku alkoi. Alla olevassa, 15.12.2016 otetussa kuvassa näkyy, ettei koulusta enää ollut tuolloin paljon jäljellä.

Mäntylän koulu 15.12.2016

Mäntylän koulun oppilasmäärät vuosina 1971 - 2011

1971- 1972	1972- 1973	1973- 1974
120	152	159
1974 - 1975	1975- 1976	1976-1977	1977 - 1978	1978- 1979	1979- 1980	1980- 1981	1981 - 1982	1982 - 1983
180	169	174	173	148	139	140	110	106
1983- 1984	1984- 1985	1985-1986	1986 - 1987	1987- 1988	1988- 1989	1989- 1990	1990 - 1991	1991 - 1992
111	116	130	122	118	147	134	133	136
1992- 1993	1993-1994	1994-1995	1995 - 1996	1996- 1997	1997- 1998	1998- 1999	1999 - 2000	2000 - 2001
144	140	149	140	132	141	135	126	123
2001 - 2002	2002-2003	2003-2004	2004-2005	2005-2006	2006-2007	2007-2008	2008-2009	2009- 2010
116	118	122	114	124	127	120	110	105
2010- 2011
105

Lähes lakkautettu koulu: Kuusimäki

Kuusimäen koulu talvella 2016

Lappeenrannan länsialueelle Kuusimäkeen suunniteltiin uuden koulun rakentamista jo 1950-luvun alkuvuosina. Tuumasta toimeen päästiin kuitenkin parikymmentä vuotta myöhemmin.  Kuusimäen – Huhtiniemen alueelle valmistui marraskuussa 1972 uusi Kuusimäen kansakoulu. Se oli saman vuoden alussa valmistuneen Mäntylän koulun tavoin neliluokkainen ns. viipalekoulu. Viipalekoulut olivat rahoituksellisesti eri asemassa kuin suurin osa muista kouluista. Yleensä valtio oli myöntänyt avustuksia koulurakentamiskustannuksiin. Näiden elementeistä koottujen koulujen rakentamiskustannuksiin ei valtio osallistunut, mutta sen sijaan myönsi kyseisille kouluille korotettua valtionapua. Uutta oli jokaisessa luokkatilassa ollut verhoseinällä eristettävissä oleva pienopetustila.

Tämäkin koulu tilattiin Myyntiyhdistys Puutalolta ja rakennuksen valmisti Rauma-Repola Oy:n Rauman puutalotehdas. Tilaajan velvollisuus oli tehdä perustus ja rakentaa tontille rekkakuljetuksen kestävä tiepohja. Elementeistä kootun koulun pystytys tapahtui ripeästi noin puolentoista kuukauden aikana. Urakkasumma oli 684 250 markkaa. Ensimmäisenä lukuvuonna koulussa oli 139 oppilasta.

Kuusimäen koulun toisen osan , josta käytettiin myös nimitystä Kourulan koulu, rakentaminen käynnistettiin syksyllä 1979. Rakentaminen oli alkuaan tarkoitus järjestää Kourulan Toimintakeskus Oy:n hankkeena, jolloin kaupunki olisi vuokrannut koulutilat ja saanut vuokraan valtionavun. Vuoden 1978 lopulla lainsäädäntö kuitenkin muuttui niin, ettei vuokramenoja luettukaan enää valtionapuun oikeuttaviksi. Niinpä koulun rakentaminen toteutettiin kaupungin omana hankkeena. Kaksikerroksiseen uuteen koulurakennukseen valmistui seitsemän tavallista luokkatilaa, ruokala, kieliluokka, musiikkiluokka sekä kirjasto. Lisäksi koulun läheisyydessä oli kaksi laaja kenttää liikuntaa varten. Tämän jälkeen Kuusimäen koulu toimi kahdessa eri kiinteistössä. Niitä erotti vilkasliikenteinen Helsingintie. Tässä vaiheessa koulun oppilasmäärä nousi yli 400:n.

Kuusimäkeen saatiin uusi koulu kertoi Etelä-Saimaa 7.11.1972

Eniten oppilaita koulussa oli lukuvuonna 1983 – 1984. Tällöin Kuusimäen ala-asteella opiskeli 530 lasta. Lähinnä entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden maahanmuuttajien lapsille tarkoitettu Palmu-luokka aloitti toimintansa Kuusimäen koulussa syksyllä 1996. Luokassa oli kymmenen oppilasta. Palmu-luokka siirtyi lukuvuoden 2001 – 2002 jälkeen Skinnarilan koulun yhteyteen. Kuusimäen koulun toiminta jatkui perinteisiä latuja aina 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, jolloin koulussa havaittiin vakavia sisäilmaongelmia.  Työterveyslaitoksen Lappeenrannan toimipisteen laatiman selvityksen mukaan niitä oli koulun Sunisenkadun varrella olevassa rakennuksessa, jossa opiskelivat ensimmäiset ja toiset luokat ja toimi iltapäiväkerho. Rakennuksessa opiskeli 65 oppilasta. Sunisenkadun koulu alkoi olla elinkaarensa päässä, eikä siihen kannattanut tehdä mitään isoja remontteja. Tekninen lautakunta esittikin, ettei koulua peruskorjata, vaan se puretaan purkamista välittömästi, kun opetustoiminta on siirtynyt rakennuksesta pois. Sunisenkadun rakennuksessa opiskelleille löytyivät nopeasti korvaavat tilat seurakunnan omistamista tiloista sekä Katajakadulla sijaitsevasta koulun toisesta rakennuksesta. myöskään Katajakadun tiloissa ei sisäilmaongelmilta vältytty Vuonna 2012 tehdyissä tutkimuksissa sekä Kuusimäen koulun että Kourulan päiväkodin tiloissa todettiin eristeissä kosteus- ja mikrobivaurioita. Koulun perustuksissa oli tapahtunut liikkumista ja alapohjissa painumista. Pahin tilanne oli koulun keittiösiivessä. Vuonna 2014 rakennuksen ilmastointia parannettiin. Länsialueen koulukiinteistöjen kunto johtikin syksyllä 2012 siihen, että keskusteluun nousi kokonaan uuden koulun rakentaminen korvaamaan Skinnarilan ja Kuusimäen laajaa peruskorjausta vaativat koulurakennukset. Useiden vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen esitti koulutoimenjohto syksyllä 2013 Kuusimäen, Skinnarilan ja Lavolan koulut korvaavan uuden 1. - 6. vuosiluokkien koulun rakentamista Sammonlahteen. Esitys sai myös kaupunginvaltuuston tuen. Sammonlahden suurkoulu sai runsaasti kielteistä kansalaispalautetta. Alueen asukkaita huolestutti pitkät koulumatkat ja pelko turvallisuudesta isossa koulussa.

Tämän näköinen oli Sunisenkadun varrella ollut koulu ennen sen tuhopolttoa  talvella 2014

Kuusimäen Sunisenkadun varressa olleen koulurakennuksen kohtaloksi eivät lopulta kuitenkaan koituneet purkukoneet, vaan alaikäisten poikien tuhotyö. Käytöstä poistettu rakennus tuhoutui rajussa tulipalossa 6.2.2014. Kaksi koulupoikaa oli sytyttänyt kolmisen vuotta tyhjillään olleen ja purkua odottaneen rakennuksen tuleen. Poikien korvattavaksi määrätty taloudellinen vahinko oli 30 000 euroa.

Talvinen näkymä Kuusimäen koulusta anno domini 2016

Lappeenrannan länsialueen palveluverkko oli tämän jälkeen vilkkaan kansalaiskeskustelun ja virkamiesselvitysten kohteena. Viranhaltijatyöryhmä esitteli tammikuussa 2016 valmistuneen perusteellisen selvityksensä 28.1.2016. Selvityksessä käytiin läpi mm. alueen koulurakennusten kunto, asukas- ja oppilasennusteet, esiteltiin viisi eri vaihtoehtoa palveluverkon jatkosuunnittelulle ja käytiin läpi niiden teknis-taloudelliset, toiminnalliset ja sosiaaliset vaikutukset. Suunnitelmat eri vaihtoehtoineen esiteltiin kuntalaisille Sammonlahden koululla 5.5.2015, kaupungin verkkosivuilla eri vaihtoehtoja ja luotiin mahdollisuus palautteen antamiseen verkkosivujen kautta. Valmistelussa pyydettiin lausunnot lautakunnilta, alueen kouluilta ja koulujen henkilökunnilta.  Monien vaiheiden jälkeen kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessa 6.6.2016 vaihtoehdon, jossa Kuusimäessä säilyivät peruskoulun ensimmäiset ja toiset luokat, joille rakennetaan uudet tilat.

Alla yhteenveto koulun oppilasmääristä vuosina 1972 – 2011.

	1972 - 1973	1973 - 1974	1974 - 1975	1975 - 1976	1976 - 1977
	139	143	174	230	345
1977 - 1978	1978 - 1979	1979 - 1980	1980- 1981	1981 - 1982	1982 - 1983
237	322	337	428	484	503
1983- 1984	1984- 1985	1985-1986	1986 - 1987	1987- 1988	1988- 1989
530	442	450	439	427	434
1989- 1990	1990 - 1991	1991 - 1992	1992- 1993	1993- 1994	1994-1995
429	409	382	347	353	350
1995 - 1996	1996- 1997	1997- 1998	1998- 1999	1999 - 2000	2000 - 2001
327	291	251	250	209	214
2001 - 2002	2002-2003	2003-2004	2004-2005	2005-2006	2006-2007
212	198	208	188	169	164
2007-2008	2008-2009	2009-2010	2010-2011
140	162	145	139