Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Luumäen Munteen kansakoulu

Näkymä Syväkoskentieltä Munteen entiselle kansakoululle

Entisen koulun portti

Syyskuun 17. päivä tekemälläni pyöräretkellä aikomuksena oli kierrellä Luumäen kunnan pohjoisosan kyläteitä ja kuvata tien varrelle osuvia kyläkouluja, muistomerkkejä ja muita  mielenkiintoni herättäviä näkymiä. Valtatie kuusi ja Helsinki - Pietari-rata jakavat kunnan sunnilleen keskeltä kahtia itä-pohjois-suunnassa. Luumäellä toimi aikoinaan 18 kansakoulua. Näistä seitsemän sijaitsi valtatie kuuden pohjoispuolella, nimittäin Viuhkola, Munne, Hermunen, Juurikkala, Pukkila/ Kankaanmäki, Kontula ja Lakkala/Kannuskoski. Tänä päivänä yksikään näistä kyläkouluista ei ole enää toiminnassa. Viimeisenä sulki ovensa Kannuskosken koulu keväällä 2015.

Munteelle oma kansakoulu saatiin syksyllä 1930. Koulun vihkiäisiä vietettiin marraskuun viimeisenä päivänä 1930. Etelä-Saimaa kertoi pienessä vihkimistailaisuudesta tehdyssä artikkelissa 2.12. juhlatilaisuudesta seuraavaa:

Viime sunnuntaina vihittiin tarkoitukseensa Munteen piirin vastavalmistunut kansakoulu. Klo 3 alkoivat juhlallisuudet koristetussa luokkahuoneessa, joka oli yleisöä tungokseen asti täynnä. Aluksi veisattiin adventtivirsi, jonka jälkeen koulun opettaja P. Kolpo piti tervehdyspuheen kosketellen siinä kansakoululaitoksen syntyä maassamme yleensä. Veisattua virrestä 285, 1, 2 ja viimeisen säkeistön, piti kirkkoherra Hannes Valkama lämminhenkisen vihkiäispuheen sanojen "Herran pelko on viisauden alku" johdolla. Vapaiden sanojen aikana opettaja E. Neulanen toi tervehdykset sekä onnittelut kunnan vanhimman koulun ja sen opettajiston puolesta, selostaen kodin ja koulun suhdetta toisiinsa. Samalla hän kunnan puolesta luovutti asianomaisen koulun johtokunnan huolenpidon alaiseksi. Naapurikoulujen opettajien puolesta myöskin tuotiin onnittelut valmistuneelle koululle. Muun ohjelman väliajoilla esitti tilaisuutta varten harjoitettu laulukuoro hengellisiä lauluja. Väliajalla, mikäli tungokselta voitiin, tarkasteltiin uutta koulurakennusta. Huoneiden sijoittelu tuntui onnistuneelta ja itse rakennustyö näyttää hyvin suoritetulta. Kaikin puolin vaikuttaa koulutalo ajanmukaiselta ja tarkoitustaan vastaavalta. Vihkimätilaisuus päättyi yhteisesti laulettuun virteen.

Komea koulurakennus alkaa olla pusikon saartama

Näkymä koulun pihalta

Munteen seudun asukkaiden ilo ja tyytyväisyys oman oppilaitoksen saamisesta kotikulmille jäi kuitenkin yhden sukupolven mittaiseksi. Munteen kansakoulun elämänkaari oppilaitoksena jäi lopulta vain 36 vuoden mittaiseksi. Luumäen kunnanvaltuusto päätti koulun lakkauttamisesta kokouksessaan huhtikuussa 1966. Munteen koulupiiri yhdistettiin Kankaanmäen piirin ja oppilaat jatkoivat koulutyötään Ellolan kylässä olevassa koulussa. Kunnanvaltuusto päätti edellä mainitusssa kokouksessaan lakkauttaa myös Patolahden kansakoulun toiminnan. Patolahden koulupiiri yhdistettiin Taavetin koulupiiriin. Edellisenä vuonna koulutyö oli päättynyt Kontulassa ja Niemellä ja vuonna 1964 Juurikkalassa. Vuonna 1967 "lahtipenkille" joutuivat Hermusen ja Koskisaaren kansakoulut. Elettiin ensimmäistä kyläkoulujen lakkautusaaltoa. Munteelta Laarille vievän Syväkosken tien varressa oleva rakennus siirtyi tämän jälkeen yksityisomistukseen. 

Kysyessäni  Munteella erään talon asukkailta koulurakennuksen sijaintia, minulle sanottiin, että "tuolla mäen alla se on pusikon keskellä rappiotilassa". Kun saavuin paikalle, tuo arvio näytti oikealta. Nyt tämä kohta yhdeksänkymmentä vuotta täyttävä rakennus näyttää olevan hylätty. Piha-alue on päässyt pusikoitumaan, katto näyttäisi vuotavan ainakin yhdestä kohdasta. Paikalla ei liene käynyt kukaan muutamaan vuoteen. Ainakaan pihalla ei näkynyt merkkejä siitä, että siellä olisi juurikaan liikuttu. Surullinen näky kaiken kaikkiaan.

Koulun eteläinen siipi

Peltolan (kansa)koulu Lappeenrannassa (ja Lappeella)

Peltolan vuonna 1930 valmistunut koulu heinäkuisessa auringonpaisteessa

Tällä kertaa koulukierrokseni kohteena oli vesitornin alapuolella, liikenneympyrän kupeessa seisova komea Peltolan koulu. Työuraani sisältyy parin vuoden periodi tuntiopettajana Peltolan ja Kimpisen kouluissa. Tämä tapahtui 1980-luvun lopulla. Mukavat muistot jäivät noista vuosista. Noin 15- 20 vuotta myöhemmin menin hakemaan paikallisen rautakaupan varastosta ostamaani tavaraa. Sitä kuitatessani ja papereita näytettyäni, varastomies totesi: Sie se oot miuta opettant Peltolan koulus. En sillä hetkellä muistanut häntä, vaikka hän myös esitteli itsensä. Mutta takaisin kotiin ajaessani tuli kyseisen entisen oppilaan kasvonpiirteet ja luokka mieleen. Häneltä oli 15 vuoden aikana lähteneet hiukset, pituutta oli tullut reilusti lisää,  paino oli ainakin tuplaantunut. Minulla oli vain parta harmaantunut. Me opettajat emme juurikaan enää muutu työuran aloitettuamme. Tämä koskee monesti ulkonäköä, usein kyllä myös innostusta työhön sekä  opetusmetodejamme. Oppilaat sen sijaan ovat voimakkaassa muutoksessa sekä kouluvuosien aikana että  joitakin vuosia sen jälkeenkin. Kunnes heille käy kuten meille opettajille.

Näkymä Peltolan koululle vesitornilta

Peltolan koulua liikenneympyrän suunnasta

 Kuvasin tätä entistä työpaikkaani 19.7.2015. Kokosin sen jälkeen tietoa koulun menneistä vuosista.  Peltolan kansakoulun rakensi alkuaan, ei suinkaan Lappeenranta, vaan Lappee. Kun Lappeen kunnan puolella olevien esikaupunkialueiden väkiluku kasvoi voimakkaasti 1920-luvulla, oli kuntaan rakennettava uusia kouluja. Tilanahtauden  poistamiseksi Lappee rakensi vesijohdolla ja keskuslämmityksellä varustetun Peltolan  kansakoulun arkkitehti Toivo Salervon piirustusten  pohjalta. Se nousi vuonna 1930 kaupungilta vuokratulle tontille lähelle vesitornia. Koulusta tuli koko seudun suurin ja komein. Koulutyö alkoi koulussa 29.8.1930 ja vihkiäisjuhlia vietettiin pari kuukautta myöhemmin 19.10.1930. Alkuaan Lappeenrannan kaupungin oli puhe maksaa 40% kustannuksista. Kaupunginvaltuusto hylkäsi kuitenkin tehdyn aiesopimuksen. Lappeen kunta otti koulun rakentamista varten 920 000 markan pitkäaikaisen valtion kuoletuslainan ja sai hanketta varten myös valtiolta avustusta. Vuoden 1932 esikaupunkialueliitoksessa Peltolan kansakoulu siirtyi yhdessä Armilan, Juvakan ja Taikinamäen koulujen kanssa Lappeenrannan kaupungille.

Peltolan koulu on ulkoapäin edelleen pääosin samannäköinen kuin valmistuessaan vuonna 1930. Rakennuksen eteen ilmestyivät 1980-luvun lopulla sadekatokset, jotka eivät kuitenkaan pilaa komean rakennuksen ulkoasua. Rakennuksessa on tehty useita korjauksia 1990- ja 2000-luvuilla. Myös koulun piha-aluetta on saneerattu ja varustettu monenlaisilla vempeleillä. Tänä päivänä koulu on osa Kimpisen koulukeskusta ja sen alakoulua. Siinä toimivat Peltolaksi nimetyt esikoulu ja luokat 1 - 3 sekä Ainolaksi nimetyt luokat 4 -6 ja musiikkiluokat.

Ohessa vasemmalla uutinen Etelä-Saimaasta 30.8.1930. Se kertoo Peltolan uuden kansakoulun alkajaisjuhlasta ja uusien opettajien valinnasta kyseiseen kouluun.