Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Leppälän koulu Joutsenossa.

Entinen Leppälän koulu Joutsenossa syksyllä 2015

Lokakuun alussa 2015 tekemälläni pyöräretkellä kolusin entisen Jääsken pitäjän Suomen puolelle jääneitä osia mm. Penttilässä ja Kuurmanpohjassa. Tämä Mää Jääskeen-teemalla tehty retki mahdollisti myös vierailut kahdella joutsenolaisella kyläkoululla, joilla aikoinaan olin töissä. Toinen niistä oli Leppälän koulu. Aikomukseni oli kirjoittaa kyseisistä kouluista tarinaa heti retkeni jälkeen, mutta tarina joutui näköjään odottamaan vuoroaan vuoden päivät. Oheen kokoamani blogimerkintä Leppälän koulusta perustuu pitkälti Toivo Laivon ja Pertti Vuoren teokseen Joutsenon koululaitoksen historia, joka ilmestyi vuonna 1984.

Leppälän koulun tarina

Joutsenon kuntakokouksessa oli tammikuussa vuonna 1900 käsiteltävänä leppäläläisten ja suokumaalaisten anomus kansakoulun perustamiseksi. Koulupiirijaossa muodostettiin Leppälästa oma koulupiiri ja kuntakokous päätti 13.12.1902 rakentaa piirille oman koulun.

Koulun johtokuntaan valittiin lautamies Heikki Paakkonen ja Matti Pulkkinen Leppälästä, Mikko Jakonen Nevalasta, Heikki Suomalainen Marttilasta sekä Juho Lallo ja Matti Lipiäinen Suokumaalta.

Piirijaon yhteydessä koulun paikaksi määrättiin Leppälä, mutta se ei tyydyttänyt suokumaalaisia. Tilannetta mutkisti Marttilan kylän joutuminen perusteilla olleeseen Nuijamaan kuntaan. Monein vaiheiden jälkeen syksyllä 1903 todettiin "leppäläläisten ja suokumaisten" sopineen koulun rakentamisesta Suokumaan tien varteen. Kansakouluntarkastaja piti kuitenkin alkuperäistä paikkaa Leppälässä sopivana. Koulun rakentaminen viivästyi edelleen, mutta syyslukukauden alussa 1905 koulutyö vihdoin alkoi vastavalmistuneessa rakennuksessa.

Entinen Leppälän koulu syksyllä 2015

Leppälän koulu aloitti toimintansa yksiopettajaisena. Kaksiopettajaiseksi koulu muuttui vuonna 1921.  1930-luvulla Leppälän ja Jänhiälän kouluilla oli yhteinen kiertävä 18-viikkoinen alakoulu.

Koulutilat olivat riittävät aina sotavuosiin asti, mutta sotien jälkeen koulu kärsi tilanahtaudesta. Jääsken pitäjästä Joutsenoon liitetystä Penttilän kylästä tulleet lapset lisäsivät oppilasmääriä merkittävästi. Kevättalvella 1947 hyväksyi Joutsenon kunnanvaltuusto koululle uuden talousrakennuksen ja opettajan asunnon piirustukset. Suokumaalaiset ja lipiäläläiset katsoivat, ettei näin suuriin korjauksiin pitäisi Leppälän vanhassa koulussa ryhtyä. Sen sijaan olisi rakennettava kokonaan uusi koulu lähemmäksi kyseisiä kyliä  n.s. Kohtuusmäelle. Penttiläläiset eivät taas olleet halukkaita siirtymään Suokumaalle päin.

Kansakoululautakunta päätyi entisen koulurakennuksen korjaukseen, sillä se tulisi lautakunnan mielestä tarkoituksenmukaisimmaksi ja halvimmaksi. Toukokuussa 1948 kunnanvaltuusto hyväksyi keittola-saunarakennuksen piirustukset, joiden mukaan rakentaminen toteutettiin.

Koulun oppilasmäärä kasvoi edelleen Leppälässä ja vuonna 1956 anoi johtokunta koululle kolmatta opettajanvirkaa. Tähän ei valtuusto suostunut, vaan oppilaille järjestettiin koulukyydityksiä Kuurmanpohjan ja Ravattilan kouluille.

Leppälän koulu 1980-luvulla

Vuonna 1960 johtokunta anoi uutta koulutaloa. Piirijaon tarkistuksessa ehdotettiin koulun rakentamista Matturin tienhaaraan Suokumaalle. Lokakuussa 1962 kunnanvaltuusto päätti pitää koulun entisellä tontilla. Uuden koulun rakentamista lykättiin ja lopulta oppilaiden väheneminen teki hankkeesta tarpeettoman.

1970-luvulle tultaessa koulu oli jo siinä kunnossa, että se vaati peruskorjauksen. Kunnan talousarvioon se saatiin vuonna 1974.  Peruskorjaus tehtiiin kouluvuoden aikana, minkä vuoksi vuokrattiin väliaikaiset tilat luokkahuoneiksi tien toisella puolella olevista Sirkkalan talosta ja entisestä Leppälän kaupasta.

Muistolaatta entisen Leppälän koulun seinässä

Koulun opettajana oli pitkään Maija Harkko, yhteensä 33 vuotta. Pitkän päivätyön koulussa tekivät myös Marja ja Hannu Ruti.

Leppälän koululle kävi 2000-luvulla, kuten monelle muulle maaseudun kyläkoululle. Se  lakkautettiin keväällä 2005. Viimeisenä kouluvuonna koulussa oli 23 oppilasta. Tämän jälkeen koulurakennus myytiin yksityishenkilölle.

Leppälän koululla toimi kenttäsairaala kesällä 1944. Siitä kertoo koulurakennuksen seinässä oleva muistolaatta. Laatan koulun seinässä paljasti silloinen kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Heikki Seppänen 5.12.2002. Laatan pystyttivät Joutsenon sotaveteraanit, Joutsenon kunta sekä  Joutsenon Kotiseutuyhdistys.

Ps.Viihdyin erittäin hyvin työssäni Leppälän koululla. Sekä oppilaat että heidän huoltajansa olivat erittäin mukavia ihmisiä. Se oli työtä "lintukodossa". Oi niitä aikoja :)

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 17: Rikkilän kansakoulu

Rikkilän entinen kansakoulu heinäkuun alussa 2015

Lakkautettujen kyläkoulujen kierrokseen liittyvät kirjoitukseni ovat olleet pitkään jäissä. Syynä ei suinkaan ole se, etteikö seudullamme olisi enää koulukäytöstä poistettuja kyläkouluja. Niitä on jäljellä vielä kymmenittäin. Syynä ei ole sekään, ettenkö olisi niitä käynyt kuvaamassa ja olisi penkonut kouluihin liittyvää historiaa. Yksinkertaisesti on löytynyt myös muuta kiinostavaa aineistoa. Nyt lupaan kuitenkin parantaa tapojani, ja siirryn uudestaan aktiivisempaan kyläkoulujen historioista kirjoittamiseen. Luvassa on kymmeniä kirjoituksia lisää. Tällä kertaa jatkan sarjaani kertomalla Rikkilän kansakoulun vaiheista. 
 

Rikkilän kansakoulu vuonna 1957
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Sunnuntaina 5.7.2015 kiertelin polkupyörälläni Lappeen entisen pitäjän eteläisiä kyliä. Yhtenä pysähdyspisteenä oli Rikkilän entinen kansakoulu. Talon nykyiset omistajat Hannele ja Pekka Lyijynen esittelivät ystävällisesti taloaan ja kertoilivat rakennuksen vaiheista. Lisäksi sain jälkikäteen Hannele Lyijyseltä kuvia koulutalosta, sekä siellä vietetystä entisten oppilaiden tapaamisesta heinäkuussa 2014. Sain häneltä myös Anja Hytti-Oikkosen edellä mainittuun tapaamiseen laatiman "Rikkilän koulun tarinan". Hytti-Oikkosen kirjoituksen, Hannele ja Pekka Lyijyseltä kuulemieni tarinoiden ja Lappeenrannan kaupunginarkistosta löytyvien asiakirjojen avulla kokosin alla olevan blogimerkinnän Rikkilän kansakoulun vaiheista. 

Kutsu Simolan kansakoulupiirin kokoukseen Kansan Ääni-lehdessä
31.5.1910. Aiheena mm. Rikkilän kansakoulun rakentaminen.

Rikkilän kansakoulun alkuvaiheet ovat tuolle ajalle hyvin tyypilliset. Tarvittiin valveutuneita kyläläisiä, jotka olivat paitsi aloitteeellisia, myös valmiita taloudellisesti tukemaan kansakouluhanketta. Aikakauden sanomalehtiuutiset kertovat varsinkin talollisen Elias Rikkisen olleen asiassa aloitteellinen. Kylän valveutuneet miehet ehdottivat vuonna 1910 Lappeen kunnanvaltuustolle oman koulun rakentamista, koska Simolan koulu oli aivan täynnä oppilaita. Niinpä syksyllä 1910 koulu aloittikin aloitti vuokrahuoneissa toimintansa. Vuonna 1898 laaditussa kunnan koulupiirijaossa Rikkilää ei oltu vielä mainittu omana koulupiirinään. Rikkilä muodostettiin sitten virallisesti omaksi koulupiirikseen vasta vuonna 1912 , siis koulun ollessa jo pystyssä ja käynnissä.

Ilmoitus pientenlasten koulun Rikkilässä alkamisesta
Lappeenranta-lehdessä 25.8.1910

Rikkilän entinen kansakoulu
Kuva: Hannele Lyijynen

Koululle myi 1,6 hehtaarin suuruisen tontin Herstenin tilan silloinen isäntä Jooseppi Lyijynen. Kauppaa voidaan pitää lahjoituksena, sillä kunta maksoi tontista vain vaivaiset 2 markkaa. Koulu pystytettiin Helsinki - Pietari-radan radan varressa olevalle mäelle ja se tontti nimettiin Valistusmäeksi. Koulurakennus koostui kahdesta eteisestä, kahdesta luokkahuoneesta, keittolasta ja aika kookkaasta opettajan asunnosta. Ulkorakennukseen sijoitettiin kaikki siihen aikaan tarvitut lisätilat.

Talvinen kuva Rikkilän entisestä kansakoulusta
Kuva: Hannele Lyijynen

Syksyllä 1911 uudessa kansakoulussa aloitti opiskelun yhteensä 37 oppilasta. Heistä poikia oli 22 ja tyttöjä15.  Ensimmäisenä opettajana koulussa oli Hilja Laurinmäki, joka toimi tehtävässä vuodet 1910 - 1916. Pitkäaikaisena opettajana oli Eeva Nikulainen (vuodesta 1946 Leppänen), jonka opetustyö Rikkilän kansakoulussa alkoi vuonna 1924 ja päättyi hänen eläköityessään vuonna 1960.

Mielenkiintoinen vaihe Rikkilän kansakoulun, kuten kaikkien rajakuntien kansakoulujen, historiassa olivat sotavuodet. Koulutyö keskeytyi silloiselta 32 oppilaalta. Kesällä 1944 Rikkilän kansakouIusssa oli sotasairaala, jossa lääkäreinä työskentelivät Janne Klemola ja Risto Aalto. Lyijysen riihessä oli ruumishuone ja esikunta piti majaa Lyijysen talossa.

 

Rikkilän koulun oppilaita pihalla vuonna 1965
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Koulun tilat olivat ahkerasti käytössä monenlaiseen harrastustoimintaa iltaisin ja viikonloppuisin. Näitä olivat mm. tyttöjen ja poikien voimisteluharjoitukset, laulukuorot, marttojen illanvietot, Lappeen seurakunnan maakirkot, nuorisoseura, lausuntakerho, tyttöjen käsityökerho, seurakunnan kerhot ja eri yhdistysten ja seurojen kokoukset.

Rikkilän kansakoulun itäinen pääty
kuva: Hannele Lyijynen

Koulun oppilasmäärä näyttää vuosikymmeniä pyörineen kolmenkymmenen oppilaan molemmin puolin. Kouluvuonna 1956 - 1957 Rikkilän kansakoulussa oli 28 oppilasta. Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin 33 oppilasta. Kun 1960-luvun puolivälissä oli selkeästi näkyvissä kyläkoulujen oppilasmäärän väheneminen, käynnistettiin Lappeen kunnassa selvitys kouluverkoston supistamisesta. Rikkilän kansakoulu päätettiin tuon selvityksen tuloksena lakkauttaa. Lukuvuosi 1966 - 1967 oli koulun viimeinen.  Keväällä 1967 opettajat Harri Aartelo ja Maija Moisio jakoivat päättötodistukset koulun 23 oppilaalle. Samana vuonna myös Lappeen kunta oli siirtynyt historian lehdille, kun se liitettiin Lappeennan kaupunkiin. Liitoksen myötä Lappeenrannan kaupungista tuli tontin ja sillä sijainneen tyhjäksi jääneen koulurakennuksen uusi omistaja.

 

Yksityiskohta Rikkilan entisestä kansakoulusta:
Kuva: Hannele Lyijynen

 

Lappeenrannan kaupunki yritti hyödyntää tyhjäksi jäänyttä kiintestöä vuokraamalla sitä asuntoina. Tästä seurasi kuitenkin lähiympäristön asukkaille harmeja. Lopulta  tontin "lahjoittajan" pojanpoika Erkki Lyijynen marssi silloisen kaupunginjohtajan Jarmo Kölhin puheille ja tarjoitui ostamaan koko kiinteistön. Kaupat syntyivätkin 10 000 markalla vuonna 1972. Tämän jälkeen rakennus toimi mm. jyvävarastona,. Jossakin vaiheessa oli ollut puhetta myös koulun prkamisesta ja hirsien käyttämisestä polttopuuna. Onneksi tämä puhe ei koskaan muuttunut teoiksi. Lyijysen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1998 ja tällöin myös Valistusmäen kiinteistö siirtyi Pekka Lyijysen omistukseen. Pekka ja Hannele Lyijynen kaivoivat vanhat hirret kahdeksankertaisen tapetin alta esille ja kunnostivat entisen opettajan asunnon asunnokseen. Muut tilat ovat varastotiloina sekä Hannele Lyijysen työskentelytilana hänen tekstiilitöilleen. Aluksi Lyijyset  pitivät koulua kesäasuntonaan. Pysyvästi he muuttivat koululle asumaan vuonna 2002.
Lämpimät kiitokset Pekalle ja Hannelelle vieraanvaraisuudesta, jutteluhetkestä ja kuvamateriaalista!

Rikkiläläisten kylätapaamisen näyttämönä koulu oli heinäkuun 8. päivänä vuonna  2014. Alla muutamia kuvia tilaisuudesta:

Kuvia kylätapaamisesta heinäkuussa 2014
Kuvat: Hannele Lyijynen