Onnea vuodelle 2017 viimevuotisten kuvien kera.

Toivotan kaikille blogiani lukeville hyvää alkanutta vuotta! Tässä kuvakoostetta vuoden 2016 polkupyörä- ja vaellusretkiltäni. Yksi nähtävissä oleva kuva vaati tosin siirtymisen mantereelta toiselle. Joistakin kuvauskohteista olen koonnut blogikirjoituksen, joistakin vielä en, vaan ne odottavat vuoroaan aikataulullisista tai inspiraatiosyistä. Tuhannet kuvat muutamilta viime vuosilta odottavat edelleen hyödyntämistä ja  jonkinlaisen tarinan tai aasinsillan kautta julkaisemista. Lupaan yrittää parhaani, jotta ne olisivat myös teitä kiinnostavia.

Lappeen entinen pappila tammikuisena pakkasaamuna

Lappeenrannan seurakunnan kirkko tammikuisena pakkasaamuna

Savitaipaleen kellotapuli helmikuun auringossa

Aitta Taipalsaaren Telkkälästä

Tällainen kartanorakennus löytyi hiihtoretkellä Saimaan saaristossa Vehkasalosta

Naurissaari Lappeenrannan edustalla on täynnä Salpalinjan rakenteita, juoksuhautoja, korsuja, bunkkereita.

Kasukkalan koulu huhtikuussa. Koulun historiasta tarinaa täällä.

Simolan kunnianarvoisa koulurakennus huhtikuussa 2016. Koulun vaiheista löytyy  myös blogikirjoitus.

Lemin Urolan - se myöhemmin löytynyt - kuppikivi

Näkymä Orrainpolun varrelta toukokuun puolivälissä 2016. Kyseinen vaellusreitti
on ollut jo vuosia yksi suosikkikohteistani. Niinpä siitä löytyy myös kirjoitukseni

Saimaan tyyni lahti välillä Rauha - Ukonniemi kesäkuun alussa

Lappeenrannan raatihuoneella oli avoimet ovet kesäkuussa.

Kylätapahtuma Taipalsaaren Juntulan Rantamäellä oli mieleenpainuva kokemus

Pöksänlahden entisen kesäsiirtolan ydylliä heinäkuussa.

Ruokolahden talvisodan sankarihautausmaan portti

Ei ollut elokuussa enää paljon jäljellä entisestä Luukkaan koulusta

Lauritsalan poikien ikioma muistomerkki

Syyskuinen näkymä vanhaan kanavauomaan Mälkiän sulun eteläpuolella

Kunnianarvoisa lyseorakennus lokakuussa

Yhdysvltojen länsirannikolle tehdyllä lokakuisella matkalla yksi pysähdyspaikka
oli Yosemite National Parkissa Glacier Point, josta oheinen näkymä.

Marraskuussa saatiin jo pieni lumipeite. Tässä Lemin kirkko ja hautausmaa
lumivaipassa.

Marraskuinen innoitusnäkymä. Edessä Lappeen kirkon muistomerkki
ja Rakuunamuseo

Linnoituksen joulumarkkinoilla

Juomasilla torppa Mäntylässä joulukuun lopulla. Rakennus on suojeltu.
Kaavailtiinpa siihen joskus museotakin. On ollut jo vuosia heikossa hapessa.

Ihalais(t)en kalkkivilouhos

Ihalaisen kalkkikivikaivoksen muistomerkki Lavolankadun ja Simolantien kulmauksessa

Muistomerkin infolaatta

Kun Lappeenrannan rautatieasemalta lähtee ajmaan länteen Ratakatua pitkin, saapuu rautatien alittamisen jälkeen valo-ohjattuun vilkasliikenteiseen risteykseen. Sen oikealla puolella, Lavolankadun ja Simolantien kulmassa, on pieni puistoalue, jossa nakottaa nurmikolla pystyssä isohko kalkkikiven lohkare. Kyseessä on Ihalaisen kalkkikaivoksen kunniaksi vuonna 1998 pystytetty muistomerkki.

Tällä viikolla Ihalaisen kalkkikivilouhos on ollut esillä laajasti paikallisissa viestimissä. Sanomalehti Etelä-Saimaassa ollut pari isoa artikkelia, jotka koskevat Ihalaisen kaivosta Lappeenrannassa. Toisessa (21.9.2015) Paroc Group ilmoitti lopettavansa Lappeenrannan tehtaan heikentyneen kysynnän takia etuajassa eli huhtikuussa 2016. Lappeenrannan kivivillatehtaan tuotanto ja kaikki sen työsuhteet päättyvät huhtikuun viimeisenä päivänä. Tehtaan sulkemisesta ilmoitettiin jo vuonna 2013, mutta alkuperäisen aikataulun mukaan tehdas oli tarkoitus sulkea vuoden 2016 loppuun mennessä. Lappeenrannan tuotantolaitoksen tontin vuokrasopimus päättyy vuonna 2019. Tontin omistava Nordkalk laajentaa kaivostoimintaansa tehtaan alla sijaitsevaan kalkkikiviesiintymään. Pari päivää myöhemmin (24.9.2015) luvattiin uutisotsikossa Lappeenrannan saavan uuden nähtävyyden, kun Parocin tehtaat puretaan ja valtatie kuudelta avautuvat hulppeat näkymät valkoisena hohtavan kaivoksen rinteille. Ihalaisen avolouhoksen pinta-ala on noin 40 hehtaaria, leveyttä sillä on 700 metriä, pituutta puolitoista kilometriä ja syvyyttä noin 150 metriä. Vuodessa kiveä louhitaan noin 2,1 miljoonaa tonnia.

Kuva

Ihalaisen kalkkikaivoksen alueen omistaa siis Nordkalk Oy. Kaivoksen ohella tehdasalueella on kalkkitehdas sekä paperipigmentin raaka-aineita ja wollastoniittia valmistavat rikastamot. Alueella on myös Finnsementin sementtitehdas, vielä puolisen vuotta Paroc Oy:n vuorivillatehdas sekä Suomen Karbonaatti Oy:n kalsiumkarbonaattipohjaisia päällystyspigmenttejä ja täyteaineita valmistava tehdas. Kalkkikiven louhinta alkoi Ihalaisen alueella pienimuotoisena jo 1500-luvulla. Paraisten Kalkkivuori Oy rakensi alueelle ensimmäisen kalkkikehäuunin vuonna 1910 ja vuokrasi alueen 50 vuoden ajaksi sen silloin omistaneelta Lappeenrannan kaupungilta. Vuonna 1938 alueelle perustettiin sementtitehdas. Tietoa siitä, milloin kaupunki möi alueen kalkkikivikaivoksen omistajalle, en löytänyt nopealla etsinnällä Lappeenrannan kaupungin historiateoksista.

Seilaillessani tänään Etelä-Savo-lehden vuoden 1923 vuosikertoja oli aamulla lukemani uutinen vielä hyvin mielessäni. Niinpä silmiini tarttui pian uutinen Ihalaisen kaivoksesta. Se on ilmestynyt 17.2.1923 ja kertoi Lappeenrannan kaupungin ja Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön välisen vuokrasopimuksen uusimisesta:

Valtuuusto hyväksynyt uuden vuokrasopimusehdotuksen.
Ihalaisten kalkkilouhoksen vuokraaminen.
Rahatoimikamarin esittämä uusi vuokrasopimusehdotus Ihalaisten kalkkikivilouhoksen vuokraamisesta Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiölle hyväksyttiin keskustelun jälkeen sellaisenaan ja rahatoimikamari oikeutettiin allekirjoittamaan lopullinen sopimus yhtiön kanssa.
Tämän mukaan vuokrataan Ihalaisten kalkkivivilouhos maa-alueineen mainitulle yhtiölle 37 vuoden ajaksi tammikuun 1 päivästä 1923 lukien. Vuokraaja maksaa maa-alueesta vuotuista maanvuokraa rautatien itäpuolella sijatsevasta osasta 12 ½ penniä neliömetriltä ja rautatien länsipuolella olevasta osasta 30 penniä neliömetriltä sekä lisäksi  vuosivuokraa kolme markkaa kultakin louhoksesta otetulta tonnilta kalkkikiveä ja on yhtiön maksettava vähintäin 25 000 tonnista vuosittain, vaikka se ei niin paljon louhisikaan. Tämän mukaan olisi kaupungilla tulossa louhoksesta alueineen 107 750 markkaa vuodessa sen sijaan, kun ne vanhan sopimuksen mukaan tekivät vain murto-osan tästä.