 |
| Ihalaisen kalkkikivikaivoksen muistomerkki Lavolankadun ja Simolantien kulmauksessa |
 |
| Muistomerkin infolaatta |
Kun Lappeenrannan rautatieasemalta lähtee ajmaan länteen Ratakatua pitkin, saapuu rautatien alittamisen jälkeen valo-ohjattuun vilkasliikenteiseen risteykseen. Sen oikealla puolella, Lavolankadun ja Simolantien kulmassa, on pieni puistoalue, jossa nakottaa nurmikolla pystyssä isohko kalkkikiven lohkare. Kyseessä on Ihalaisen kalkkikaivoksen kunniaksi vuonna 1998 pystytetty muistomerkki.
Tällä viikolla Ihalaisen kalkkikivilouhos on ollut esillä laajasti paikallisissa viestimissä. Sanomalehti Etelä-Saimaassa ollut pari isoa artikkelia, jotka koskevat Ihalaisen kaivosta Lappeenrannassa.
Toisessa
(21.9.2015) Paroc Group ilmoitti lopettavansa Lappeenrannan tehtaan
heikentyneen kysynnän takia etuajassa eli huhtikuussa 2016. Lappeenrannan
kivivillatehtaan tuotanto ja kaikki sen työsuhteet päättyvät huhtikuun viimeisenä
päivänä. Tehtaan sulkemisesta ilmoitettiin jo vuonna 2013, mutta alkuperäisen
aikataulun mukaan tehdas oli tarkoitus sulkea vuoden 2016 loppuun mennessä. Lappeenrannan
tuotantolaitoksen tontin vuokrasopimus päättyy vuonna 2019. Tontin omistava
Nordkalk laajentaa kaivostoimintaansa tehtaan alla sijaitsevaan
kalkkikiviesiintymään. Pari päivää myöhemmin (24.9.2015) luvattiin
uutisotsikossa
Lappeenrannan saavan uuden nähtävyyden, kun Parocin tehtaat puretaan ja
valtatie kuudelta avautuvat hulppeat näkymät valkoisena hohtavan kaivoksen rinteille.
Ihalaisen avolouhoksen pinta-ala on noin 40 hehtaaria, leveyttä
sillä on 700 metriä,
pituutta puolitoista kilometriä ja syvyyttä noin 150 metriä. Vuodessa kiveä
louhitaan noin 2,1 miljoonaa tonnia.
Ihalaisen kalkkikaivoksen alueen omistaa siis Nordkalk Oy. Kaivoksen ohella tehdasalueella
on kalkkitehdas sekä paperipigmentin raaka-aineita ja wollastoniittia
valmistavat rikastamot. Alueella on myös Finnsementin sementtitehdas, vielä
puolisen vuotta Paroc Oy:n vuorivillatehdas sekä Suomen Karbonaatti Oy:n
kalsiumkarbonaattipohjaisia päällystyspigmenttejä ja täyteaineita valmistava
tehdas. Kalkkikiven louhinta alkoi Ihalaisen alueella pienimuotoisena jo 1500-luvulla.
Paraisten Kalkkivuori Oy rakensi alueelle ensimmäisen kalkkikehäuunin vuonna
1910 ja vuokrasi alueen 50 vuoden ajaksi sen silloin omistaneelta Lappeenrannan
kaupungilta. Vuonna 1938 alueelle perustettiin sementtitehdas. Tietoa siitä,
milloin kaupunki möi alueen kalkkikivikaivoksen omistajalle, en löytänyt
nopealla etsinnällä Lappeenrannan kaupungin historiateoksista.
Seilaillessani tänään Etelä-Savo-lehden vuoden 1923 vuosikertoja oli aamulla
lukemani uutinen vielä hyvin mielessäni. Niinpä silmiini tarttui pian uutinen
Ihalaisen kaivoksesta. Se on ilmestynyt 17.2.1923 ja kertoi Lappeenrannan kaupungin ja Paraisten
Kalkkivuori Osakeyhtiön välisen vuokrasopimuksen uusimisesta:
Valtuuusto hyväksynyt uuden vuokrasopimusehdotuksen.
Ihalaisten kalkkilouhoksen vuokraaminen.
Rahatoimikamarin esittämä uusi vuokrasopimusehdotus Ihalaisten
kalkkikivilouhoksen vuokraamisesta Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiölle
hyväksyttiin keskustelun jälkeen sellaisenaan ja rahatoimikamari oikeutettiin
allekirjoittamaan lopullinen sopimus yhtiön kanssa.
Tämän mukaan vuokrataan Ihalaisten kalkkivivilouhos maa-alueineen mainitulle
yhtiölle 37 vuoden ajaksi tammikuun 1 päivästä 1923 lukien. Vuokraaja maksaa
maa-alueesta vuotuista maanvuokraa rautatien itäpuolella sijatsevasta osasta 12
½ penniä neliömetriltä ja rautatien länsipuolella olevasta osasta 30 penniä
neliömetriltä sekä lisäksi vuosivuokraa
kolme markkaa kultakin louhoksesta otetulta tonnilta kalkkikiveä ja on yhtiön
maksettava vähintäin 25 000 tonnista vuosittain, vaikka se ei niin paljon
louhisikaan. Tämän mukaan olisi kaupungilla tulossa louhoksesta alueineen 107 750
markkaa vuodessa sen sijaan, kun ne vanhan sopimuksen mukaan tekivät vain
murto-osan tästä.