Astoria - The Capital of the Finns on the West Coast

 

Astoria scenery

In the 1910s and 1930s, the Finnish American pastor Salomon Ilmonen (1871–1940) published several books in which he had compiled the history of the American Finns. In several books, he tells when a Finnish settlement was born in the locality in question and who were the first Finnish settlers in the locality. In his book "History of American Finns II and Biographies", he writes on pages 248-259 the stages of the birth of the Finnish community in Astoria and its pioneers. Astoria developed into a significant Finnish American center at the end of the 19th century. It was hailed as the capital of the Finns on the West Coast.

I have translated first part of Ilmonen's text. The second part includes biographies of the Astoria Finns. I will publish that part later and try to find extra information to the biographies.

Suomi Hall in Astoria

Finns in Astoria

Finnish settlement in Astoria began around 1870. Our first citizens have come from San Francisco, being mainly sailors who settled down to fish. It is not possible to say for sure which of the Finns from California was the the first having home in Astoria, but the first ones to be mentioned may be: Jakob Poikajoki from Saloinen, Abram E. Efraimson from Kustavi, Erik Peterson (Seppälä) from Muhos, Johan Hendrickson from Pattijoki, Charles Newman from Liminga, Johan Pakanen from Ii, Gabriel Karvonen from Saloinen.

A considerable increase was received by the Finnish settlement of Astoria in 1873, when a group of Finns of about thirty arrived from Erie, Penn. The leader of this group was Aksel Seaborg, a foreman from Ohio Railways who spoke Finnish, Swedish and English. This group included: Josep Kippo, Johan Koski, Johan Lakso, Johan Maunumäki, Emanuel Maunula, Erik Melin, Frans Penttilä, Janne Penttilä, Jakob Riippa, Johan Tuomaala and Jakob Uusitalo from Kälviä, Jakob Kaski, Herman Perttilä, Herman Purtilo from Isokyrö, Antti Kari from Kalajoki, Tuomas Tunkelo from Pyhäjoki and others In 1877. A new era began for the Finnish settlement of Astoria in 1877, when the people from Kuparisaari (Copper Country, Mich) began to come here.

These pioneers of Calumet's Finns included Antti Eskola and Augusta Eskola from Siikajoki, Johan Kallunki and Augusta Mursu from Kuusamo, Karl Mäkitalo from Matarengi, Johan Vilmi from Simo and others. More and more Finns come from Kuparisaari, some for fishing in Astoria, others to get a homestead from a suitable area near the Columbia River. A smaller group, a dozen people, arrived from Asthabula Harbor, Ohio in 1877, but that was the end of the arrival of Finns from Ohio.

When, through correspondence, the excellent fishing waters of Astoria were known in Finland, immigrants began to arrive directly from there, albeit in even smaller numbers in the 1870s, but quite numerous in the following decade. Immigrants from Central Ostrobothnia and around the Kalajoki River in particular came to Astoria: from Kälviä, Kaustinen, Lohtaja and Kalajoki. In the 1880s, quite a number of our citizens arrived in Astoria from Kuusamo and elsewhere in Perä-Pohjola (Northern part of Finland).

When the year 1879 ended, a few hundred Finns lived in Astoria, but they did not yet have any joint efforts, except for the keeping ofreligious services in private homes, when a traveling preacher happened to visit the locality and these were also rarities. In the 1880s, the number of Finns in Astoria grew to a thousand and larger. Joint efforts were waking up, the congregations were starting their activities, temperance societies were established, etc.

Lyhyt selostus Fort Braggin evankelisluterilaisen seurakunnan alkuvuosikymmenistä Kaliforniassa

Vuonna 1889 rakennettu Fort Braggin evankelisluterilainen kirkko kuvattuna lokakuussa 2016

Yhteenveto perustuu pastori Salomon Ilmosen artikkeliin Kirkollisessa Kalenterissa vuodelta 1934 (sivut 177 – 185). Ilmosen tekstiä on lyhennetty ja kielellisesti muokattu. Lisäksi joitakin nimiä on korjattu ja joidenkin artikkelissa mainittujen henkilötietoja on täydennetty.

Kun suomalaisten siirtolaisten määrä Mendocino-kauntissa Californiassa kasvoi, ja olosuhteet vakiintuivat, perustivat he myöskin luterilaisen seurakunnan ja rakensivat sille kirkon. Ensimmäisen yleisen, seurakunnan perustamiseksi pidetyn kokouksen pöytäkirjan kertoo seuraavaa:

1      " Pöytäkirja Fort Braggin, Mondocino Co., Cal. 17 p. Helmikuuta v. 1889. Ensi pidetyssä kokouksessa, jossa perustettiin Suomalainen Evankelis-Lutherilainen Seurakunta yhtyi siihen viisitoista jäsentä. Valtuusmiehiksi valittiin äänten enimmistöllä: esimieheksi John Bärquist, kirjuriksi Johan Petter Westerberg, rahastonhoitajaksi Johan Gest, lautamiehiksi Johan Jensen, Herman Bärquist, Jacob Nyy, Isak Markkula, Jacob Bäckman, ja Peter Johanson."

2      " Seurakunnan nimestä tehtiin päätös, että tämän seurakunnan oikea ja laillinen nimi on: Suomalainen  Evankelis-Lutherilainen  Seurakunta. Ja ettei sitä saa muuttaa, jollei koko seurakunta siihen suostu."

3      "Seurakunnan jäseniksi otetaan kaikkia siveellisiä henkilöitä.  Ja hyväksyttiin, ettei Seurakunnan valtuusmiehet saa olla kapakanpitäjiä."

Suomalaisten siirtolaisten pystyttämä kirkko on nykyisin nimeltään
Trinity Lutheran Church

Jo seurakunnan perustavassa kokouksessa päätettiin ostaa kirkon-lotti (= kirkon tontti). Maaliskuun kokouksessa päätettiin se puhdistaa ja raivata. Huhtikuun 28 p:n kokouksessa järjestettiin keräyslistat kirkonrakennusvarojen kokoamiseksi. Kesäkuun 30 p:nä hyväksyttiin kirkon piirustukset ja määriteltiin sen koko. Samalla päätettiin ottaa $300.00 rakennuslaina ja ostaa rakennnusta varten lautoja kuivamaan. Niitä saatiin lahjaksikin Fort Braggin sahalta. Saman vuoden syyskuussa päätettiin viipymättä ryhtyä kirkon rakennustyöhön. Vielä samana vuonna kirkko oli jo vesikatossa, ja sen sisällä voitiin ryhtyä pitämään kokouksia pitämään ja viettämään hartaushetkiä, vaikkei sisustus vielä ollutkaan valmiina. Kirkko oli täysin valmistuneena kesällä 1890. Se oli maalattu sekä ulkoa että sisältä, alttari, saarnatuoli ja penkitkin olivat valmiina.

Jäsenmäärä kasvoi nopeasti. Jo perustamisvuoden lopulla laskettiin sen nousevan toiselle sadalle lapset mukaan luettuina. Toisen toimintavuoden lopulla jäsenmäärä oli noussut kahteen sataan. Jäsenmäärä ei sen jälkeen ole missään vaiheessa noussut enää suuremmaksi.  Seurakunnan jäsenet asuvat Fort Braggin lisäksi Noyo Hiilillä, Noyossa, Casparissa, Mendocinossa, Albionissa ja Comptchessa. Heitä asuu kolmenkymmenenkin mailin etäisyydellä Fort Braggista. .

Seurakunnan opettajan eli papinviran hoitajana oli aluksi Kuusjärvellä syntynyt entinen sahan puukhollari Heikki (Henry) Turunen, joka hoiti tehtävää vuoteen 1892 saakka. Turusen mielenterveys petti ja hän kuoli muutamia vuosia myöhemmin valtion parantolassa Ukiahissa. Vuonna 1893 otettiin kokeeksi pappisseikkailijaksi paljastunut  F. E. Öhde. Hänen toimintansa supistui muutamaan kuukauteen. Seurakunnan täytyi vapauttaa hänet palveluksestaan. Tämän jälkeen seurakunnan esimies Johan Petter Westerberg saarnasi ja piti hartaushetkiä useana vuotena (1893 – 1896). Hän hoiti tehtävää niin tyydyttävästi, että seurakuntalaiset kehottivat häntä suorittamaan papintutkinnon ja vihityttämään itsensä papiksi. Se häneltä kuitenkin jäi tekemättä ja Westerberg siirtyi apostolisluterilaisen seurakunnan sanajulistajaksi.

Vuodesta 1896 seurakunnan papillinen huolto oli San Franciscossa asuvien Suomen merimies-ja siirtolaispappien huostassa useita vuosia. Sovittuina kuukausina kävivät saarnaamassa ja papillisia toimituksia suorittamassa pastorit Robert Hernberg, Axel Renwall, A. A. Wirtanen, E. Sjöblom ja Lauri Ahlman. Toista vuotta seurakuntaa hoiti paikkakunnalla asuen pastori A. Sandström. Vuonna  1908 saapui Fort Braggiin vakinaiseksi opettajaksi Suomi-Opistosta valmistunut pastori Matti Pesonen. Hänen aikanaan rakennettiin seurakunnalle pappila. Pastori Pesonen piti ahkerasti seuroja ja jumalanpalveluksia kulkien laajan seurakunnan kaikilla kulmilla niin metsäkämpillä kuin uudisasukastaloissakin. Hän hoiti seurakuntaa kolmisen vuotta (1908 – 1910). Häntä seurasi pastori Otto Stadius, joka toimiFort Braggin  pappina vajaan vuoden. Pitempiaikaiseksi tuli Suomi-Opistosta valmistuneen pastorin Otto Kaarron toiminta Fort Braggissa. Hän saapui paikkakunnalle vuonna 1912 ja oli vuoteen 1915. Hänen aikanaan oli seurakunnan kristillinen nuorisotyö vilkasta. Lisäksi hän etevänä musiikkimiehenä johti kirkkokuoroja, jotka esiintymisellään lisäsivät juhlien ja kokousten ohjelmain monipuolisuutta ja arvokkuutta.

Teksti Fort Braggin evankelisluterilaisen seurakunnan kirkonkirjan 1. sivulta.
Ilmeisesti seurakunnan kirjurin Johan Petter Westerbegin käsialaa.

Fort Braggin seurakunta palautui kuitenkin vielä San Franciscossa asuvien merimiespastorien hoitoon. Otto Mäki kävi siellä saarnaamassa ja piti rippikoulun vuonna 1917 sekä pastorit Arne Halla vuonna 1919 ja Y. Jauhiainen vuonna 1920.

Fort Braggin seurakuntapiiri järjestettiin uudelleen vuonna 1922, kun mukaan tuli Eurekan seurakunta. Lisäksi Suomi-Synodin Kotilähetys ryhtyi avustamaan $40 kuukaudessa. Kiinassa lähetyssaarnaajana toiminut pastori Niilo Korhonen otti nyt seurakunnan hoitoonsa, apunaan soitto- ja laulutaitoinen vaimonsa Sylvia Korhonen. Seurakunnan nuorisotyö elpyi uudelleen. Samaan aikaan paikkakunnalla oli runsaasti töitä tarjolla, suomalaista väestöä runsaasti, ja seurakunnan toiminta kulki edistymisen merkeissä. Pastori Korhosen siirryttyä vuonna 1928 Michiganiin kutsuttiin saarnaaja Joseph Salmu seurakunnan opettajaksi. Nelisen vuotta hän hoiti tehtävää uutteran puolisonsa kanssa seurakuntaa. Hänen jälkeensä vuonna 1932 saapui seurakunnan papiksi artikkelin kirjoittaja Salomon Ilmonen. Hänen vaimonsa Emma Ilmonen toimii seurakunnan urkurina ja laulun johtajana.

Pyhäkoulua on Fort Braggissa pidetty seurakunnan varhaisimmilta vuosilta saakka. Oppilasmäärä on vaihdellut kahden- ja kolmenkymmenen vaiheilla. Lukumäärä on ollut vähäinen, kun vertaa sitä paikkakunnan runsaaseen suomalaisväestöön.  

Seurakunnan ompeluseuran toiminta alkoi seurakunnan perustamisvuosina. Varoja on kerätty kahviaisilla, myyjäisillä y. m., keskimäärin kaksisataa dollaria vuosittain. Seurakunnan kirkko ja pappila ovat nykyisin velattomat. Vuonna 1922 rakennettiin kirkon perään tilava kokoushuone ja keittiö, niin että nykyään voidaan kirkossa järjestää juhlien loppuun y. m. tilaisuuksiin kahvitarjoiluakin.

Fort Braggin seurakunta käsittää (1934)  kaikki suomalaisasutukset laajassa Mendocino-kauntissa, paitsi Redwood Valleyn. Vakituisia saarnapaikkoja ovat Albion, Albion Hill ja Comptche. Seurakuntalaisia asuu myöskin Sointulassa, Noyo Hillillä, Tunnelin päällä, Inglenoogissa ja Pudding Creekillä. Suomalaisten lukumäärä Mendocino-kauntissa lähentelee kahtatuhatta. Niistä vain pieni murto-osa kuuluu seurakuntaan. Kirkossa ja juhlissa käyvien lukumäärä on kuitenkin suurempi.

The first Finns in Fort Bragg (California) area

Former Finnish Temperance Hall in Fort Bragg

In my past writings I have already dealt with the Finnish Americans and organizations they established in Fort Bragg, in the Northwestern part of California. You can find them here, here and here. In the 1920s and 1930s, Reverend Salomon Ilmonen, who lived his late years in Fort Bragg,  wrote a number of books, which described Finnish Americans and their activities. However, it seems that he have not been enclosed Amerikan Suomalainen Lehti / American Finnish Paper's article 02/13/1880. It gives information about the very first Finnish Pioneers in the region, as well as their wealth. The majority of Finns were working at logging camps and sawmills, but some of them had settled down also as farmers. The article states that the first Finn permanently moved to the region as early as 1869 and others in 1877. So, it can be useful to bring this one article out of obscurity in the history:

Giant redwoods north of Fort Bragg

Noyo, Mendocino Co., California, in January 1880.
Now I get a possibility to give information about this warm summerland, that the winter has been very soggy, but now there is hope that the rain is over and once again become a quite warm summer. Here, the air is very fresh and healthy, and the mortality is very low. I will also mention something about our citizens around here. We are seven young men at this place, who have their own redwood "claims", which currently employs over a hundred Finns. Here you could still get properties in a very appropriate place using the Homestead Law, but the Finns did not much want to become landlords, which is due to the fact that they are so greedy for earnings and in love with money.

Here you can find a lot of work on the sawmills and logging work, which will be paid around  $40 - 45 in a month, food included. Land owner's position is here extremely good because they can keep how many animals they only want. You do not need to acquire shelters for them, because they live outdoors summers and winters. wheat isn't sown here in a big quantity, but instead barley, oats and especially potato and all types of vegetables.

Obituary of Matts Toppila in Amerikan Suomalainen Lehti 12/3/1880

Deceased

My tenderly beloved husband Matts Toppila fell into peaceful sleep of death
after a long disease, in Noyo. Mendocino Co, California, in
November 2, 1880, after living 42 years, which is hereby relatives and
friends expressed.

Also, I get a possibility to give a little information about a few of the Finnish residents who have settled nowadays here and live about three English miles from Noyo. Their houses are in a beautiful location, at the coastal highway. The earliest [Finnish pioneer] resident was settled here as early as in 1869, the others not until in 1877. Their financial situation can be seen from the following:

Matts Toppila 115 acres of land, 2 people, 2 horses, 2 cows, 8 hogs, his entire fortune is valued at  $2800 .

Petter Johansson has 125 acres, 5 people, 2 horses, 1 ox, 2 cows, 16 hogs, and his entire fortune is valued at  $3000.

Elias Johanson has 380 acres of land, 1 people, 4 horses, 12 cows, 25 sheep, 30 hogs,
his entire fortune is valued at  $15000

August Jernberg has 40 acres of land, 1 people, 1 cow, 2 oxes, his entire fortune is valued at  $500.

Jacob Kesti has 150 acres of land, 2 people, 3 horses, 1 ox, 2 cows, 30 hogs, his entire fortune is valued at  $3500.

Jakob Hyman has 160 acres of land, 1 people, 2 horses, 2 cows, 18 hogs, his entire fortune is valued at  $ 3000.

One reader of the Amerikan Suomalainen Lehti