Amerikanpiletin hinta vuonna 1884

Amerikan Suomalainen Lehti 39/26.9.1884

Joitakin kuukausia sitten julkaisin blogissani kuvauksen siirtolaisen matkasta Euroopasta Atlantin yli Kuparisaarelle Michiganiin. Tässä hieman lisää kyseiseen aiheeseen liittyvää. Laivayhtiöt kilpailivat kiihkeästi näistä matkustajista ja mainoksillaan ne olivat erittäin merkittävä tulonlähde pienille siirtolaislehdille. On luultavaa, että ilman näitä mainoksia siirtolaislehtien yleensä varsin lyhyt elinkaari olisi katkennut jo heti alkuunsa. Osa laivayhtiöstä ilmoitti mainoksissaan matkalippujen hinnat lähtösatamista keskeisiin määränpäihin uudella mantereella. Poimin esimerkkinä kahden laivayhtiön mainokset Amerikan Suomalaisesta Lehdestä syyskuun lopulla 1884 ja muutin ne vuoden 2016 hintatasoon. Kyseisiin vuoden 1884 hintoihin on tietysti vielä lisättävä matkakustannukset Suomesta Tukholmaan, Trondheimiin tai Göteborgiin.

Vuoden 1884 laivalippujen hintaso vastaa suunnilleen tämän päivän halvimpien lentolippujen hintoja, Joten Atlantin ylittämisen hinta on säilynyt toista sataa vuotta lähes samana. Toisaalta, matkustaminen suomalaisesta satamasta Yhdysvaltain suomalaisalueille Yhdysvaltain keskiosiin kesti noin kaksi viikkoa, kun nyt siihen kuluu korkeintaan puoli vuorokautta.

Amerikan Linjalla  (American Line / American Steamship Company) matkalipun hinta Göteborgista tai Trondheimista  oli vain 18 dollaria. Kun muutamme sen tämän päivän hinnoiksi, matkalle kertyy hintaa jo 424 dollaria. Matka Tukholmasta Philadelphiaan on hinnaltaan 21 dollaria, eli nykyrahassa 494 dollaria. Mikäli Tukholmasta osti lipun Hancockiin, hinta oli jo 37 dollaria, joka vastaa 871 dollaria vuonna 2016. Jos halusi matkustaa Tukholmasta yhteen suomalaisten suosikkipaikoista Minnesotassa eli New York Millsiiin, hintaa kertyi jo 39,70 dollaria. Vuoden 2016 rahana se tekee 934 dollaria.

Dominion linjan (Dominion Line / Liverpool and Mississippi Steamship Company/ Mississippi and Dominion Steamship Company) hintataso näyttää olleen edullisempi. Kaikista Skandinavian satamista pääsi Quobeciin 16 dollarilla eli 376 nykydollarilla. Jos maksoi 27 dollaria (nykyrahassa 635 dollaria), pääsi Chicagoon saakka. Sitä, johtuiko Dominion linjan halvemmat hinnat matkapaketin vaatimattomammasta sisällöstä, vai vain tiukemmasta hinnoittelusta, en pysty - ainakaan vielä - arvioimaan käymäni lähdemateriaalin pohjalta.

Orpopojan kirje Kaliforniasta 1883

Suomalainen työväenhaali Fort Braggissa Kaliforniassa. Värit ovat ainakin kohdallaan!

Oheisessa, Amerikan Suomalaisesta Lehdestä (16/10.4.1883) poimimassani orpopojan kirjeessä, on hyvin esillä se, miksi suurin osa uudelle mantereelle muuttaneista siirtolaisista ei koskaan palannut takaisin entiseen kotimaahansa. Ei, vaikka varmasti koti-ikävä kaiversi mieltä.  Muistot entisestä kotimaasta olivat pääosin huonoja Ilmeisesti vasta vajaan vuoden Amerikassa asuneella, Fort Braggin lähelle Pohjois-Kaliforniaan päätyneellä siirtolaisella on kirjoituksessaan tyypillistä uusiin olosuhteisiin muuttaneen uhoa, mutta siitä löytyvät myös syyt sille, miksi hän koki elämän Amerikassa parempana kuin Suomessa. Suomessa ihmisen paikan yhteiskunnassa määritti vielä se, millaiseen perheeseen n  hän oli syntynyt. Säätykierto oli vielä vähäistä ja herrat olivat edelleen todellakin HERROJA. Kirjoittaja näyttää olevan erityisen katkera papistolle. Tyytyväisenä hän kertoo, miten Amerikkaan tultuaan  häntä alettiin puhutella heti isännäksi; tarkoittaneeko hän termiä Mr., vai lieneekö kirjoittaja jo kyennyt hankkimaan itselleen oman homesteadin? Ja koska uudessa asuinmaassa vallitsi uskonnonvapaus, ei hänen tarvinnut enää "pappeja passata". 

Noyo, Mendocino County, California

Tässä ilmoitan kohtaloni, nyt kun olen tullut näkemään, miten tässä maassa eletään, päästyäni sieltä surkeuden maasta Suomesta Amerikkaan, jossa sai lehmäin kanssa kilpaella olkien ja ruumenien päältä. Paljon on silmäni virkummat, kun ei tarvitse niellä survoleipää[1] , kuten ennen kotimaassa,

jota pärevanteen sisässä paistettiin. Paljon ovat muuttuneet muutoinkin minun asiani, kun ruvettiin isännäksi puhuttelemaan. Olen hyvin tyytyväinen siihen ja muuhun kaikkeen, jos vaan olisi vähän tasaisemmat maat; ne tahtoivat vähän tuskauttaa, mutta kun muistan, ettei tulla enää kepin kanssa aamulla ylös ajamaan, kuten vielä viime talvena, niin olen tyytyväinen. Jos ei ollut niin hopusti valmis, niin mentiin sanomaan papille, ettei se viitti työtä tehdä eikä lukea. Sitten pannaan veroa niin paljon kun nahka sietää, että saataisiin yhdellekään keppikäteiselle herralle palkan lisää. On toki täällä siitä hyvä, ettei tarvitse herroja helsata eikä pappeja passata, niin kuin minun, joka olin orpopoika ja kaikilta mitätöin, niin enpä tietänyt miten piti olla; ei saanut olla lakki päässä eikä lakitta, ei sisällä eikä ulkona. Kun meni jotakin asiaa sanomaan, niin piti olla kynnyksellä ja lakki korvallisella. Pyydän, ettei lukija pahastuisi puuttuvaista kirjettäni.

J. M

Työväenhaali Fort Braggissa

[1] Jyvistä, ruumenista ja oljista jauhetun seoksen pohjalta paistettu leipä