Sitkeää oli Lemin "ukkojen" kansakouluvastarinta.

Ilmoitus Lemin Ruomin kansakoulurakennuksen
urakkahuutokaupasta. Itä-Suomen Sanomat
8.3.1906

Kun maassamme annettiin 24.5.1898 kansakouluasetus, joka velvoitti myös maalaiskunnat jakamaan alueensa koulupiireihin, oli myös Lemillä tehtävä kouluasialle jotakin. Asetus velvoitti kunnan jakamaan alueensa koulupiireihin, joissa pisin koulumatka ei saisi olla yli viisi kilometriä ja joihin oli perustettava koulu, mikäli vähintään 30 kouluikäistä lasta ilmoitettiin kouluun. Viipurin läänin kuvernööri velvoitti päätöksellään 4.4.1899 Lemin kuntakokouksen valitsemaan valiokunnan, joka tekee ehdotuksen kuntakokoukselle kunnan jakamiseksi koulupiireihin. Kokous valitsi valiokuntaan seuraavat: poliisikonstaapeli Aatami Turku, Elias Salmi, kiertokouluopettaja Matti Peuhkuri, Antti Olkku, kiertokoulunopettaja Mikko Pekari, talollinen Taavetti Talka, talollinen Antti Koukku, Mikko Olkkonen, Joonas Kangasmäki, Antti Kuukka ja karvari Taavetti Sinkko. Valiokuntaan kuului lisäksi Viipurin läänin kansakoulujentarkastaja Hj. Basilier.

Valiokunta piti kokouksensa 20.10.1899 puheenjohtajanaan Mikko Peuhkuri. Se laati suunnitelma, jossa kunta ehdotettiin jaettavaksi viiteen kansakoulupiiriin. Tätä vaativat kunnan m,aantieteelliset ja asutusolot. Ehdotus oli seuraava:
1. Ruomin piiri, koulupaikkana Narttu.
2. Uiminniemen piiri, koulupaikka Kinttu.
3. Sairalan piiri, koulupaikka Pekki.
4. Huttulan piiri, koulupaikka Huttula.
5. Juvolan piiri, koulupaikka Juvola.
Tämä ehdotus esiteltiin kuntakokoukselle 11.12.1899 ja se hyväksyttiin muuten, mutta Ruomin piirin koulupaikaksi määrättiin Sorvarilan kylä. Tämä jälkeen intoutuivat muutamat isännät kilpalaulantaan koulun paikasta. Taavetti Kirvesmies Ruomista lupasi maan ilmaiseksi, jos koulu rakennettaisiin hänen tilalleen Ruomiin. Mooses Holopainen lupasi ilmaiseksi maan ja 25 hirttä, jos koulu rakennettaisiin hänen tilalleen Keskisenpäähän. Tämän piirijaon vahvisti Keisarillisen Suomen Senaatti 28.2.1902.

Uutinen Lemin yksityisen kansakoulun
viimeisestä juhlasta. Itä-Suomen sanomat 28.12.1905.

Innokkaasti ilmaista koulun paikkaa tarjonneiden isäntien hoppu oli todella ennenaikaista, sillä Lemin ”ukot” aloittivat nyt sitkeän kouluvastarinnan.  Vaikka piirijako vahvistettiin, ei kunta tehnyt mitään toimenpiteitä asian edistämiseksi.  Toimettomuus sai Viipurin läänin kansakouluntarkastajan kirjoittamaan läänin kuvernöörille 10.3.1902. Siinä tarkastaja pyysi kuvernööriä velvoittamaan Lemin kunnan ottamaan haltuunsa yksityinen kunnassa toimiva kansakoulu. Kuvernöörin 12.3.1903 tekemään kuntaa velvoittavaan välipäätökseen vastasi kuntakokous suurella äänten enemmistöllä kielteisesti. Lopullinen päätös annettiin 9.9.1902, jolloin Lemin kunta velvoitettiin ottamaan välittömästi yksityinen kansakoulu haltuunsa 500 markan sakon uhalla, jos koulun kannattajat sitä tarjoavat.

Ruomin kansakoulupiirin asukkaat olivat tehneet 27.3.1903 päivätyllä kirjeellä anomuksen, että piirissä avattaisiin ensi tilassa kansakoulu. Anojat edustivat

41:tä kouluikäistä lasta. Asia oli esillä kuntakokouksessa 14.4. 1903. Yksityisen kansakoulun esimies Aatu Karhu tarjosi kokouksessa koulua Ruomin piirin kansakouluksi. Kuntakokous hylkäsi jälleen esityksen ”melulla ja rähinällä”.  Tästä kuntakokouksen päätöksestä valitettiin ja kuvernööri antoi 31.12.1903 uuden päätöksen, jolla kunta velvoitettiin avaamaan kansakoulu Ruomin piirissä syyslukukauden alussa 1904. Koulun vastustajat valittivat tästä sekä edellisestä kuvernöörin päätöksestä Senaattiin. Nämä valitukset hylättiin ja molemmissa päätöksissä velvoitettiin kunta avaaman kansakoulu syyslukukauden alussa 1905.

Kuntakokous ei vieläkään taipunut 28.8.1905 pidetyssä kokouksessa. Kun sille esiteltiin Senaatin koulun perustamiseen velvoittava päätös, kuntakokous hylkäsi äänin 293 – 184 koulun perustamisen. Päätöksessä vedottiin siihen, että kuntakokous oli kokouksessaan 22.4.1905 luvannut 6 000 markan avustuksen, jolla piiriläiset voivat rakentaa ja ylläpitää koulun. Näin kuntakokous yritti siirtää kansakoulujen rakentamis- ja ylläpitokulut kunkin koulupiirin harteille.

Uuden kielteisen päätöksen jälkeen valitti kansakouluntarkastaja A. L. Biskop siitä kuvernöörille. Tämä velvoitti 23.10.1905 Lemin kunnan maksamaan 9.9.1902 määrätyt 500 markan sakot. Ja lisää sakkoja, huomattavasti suurempia, oli niskoitteleville lemiläisille luvassa. Nimittäin kuvernööri velvoitti kunnan 4 000 markan sakon uhalla ottamaan haltuunsa Lemin yksityinen kansakoulu. Samoin velvoitettiin kunta 4 000 markan sakon uhalla rakentamaan Ruomin piirin kansakoulu 1.8.1906 mennessä.  Ilmeisesti sakkosummien suuruus, vastasihan se melkein uuden kansakoulun hintaa, sai ”ukkojen” enemmistön päät kääntymään. Kuntakokous vihdoin taipui 4.12.1905 pidetyssä kokouksessa. Kuvernöörin päätös hyväksyttiin äänin 547 – 403. Samaisessa kokouksessa valittiin Ruomin kansakoulun johtokunta. Siihen tulivat valituiksi Gabriel Parkkola, Mooses Holopainen, Antti Rasonius, Taavetti Rapi, Aatu Pekari ja Elias Räipiö. Samoin valittiin rakennustoimikunta, jonka jäseniä oliva Aatami Talka, Aatami Hovi, Taavetti Rapi, Aatami Kouvo, Antti Vilhu, Elias Räipiö ja Gabriel Muhli. Kuntakokous teki uusia koulupäätöksiä 5.2.1906. Niiden mukaan kukin koulupiiri vedättää itse hirret koulurakennuksiin ja koulujen rakentaminen annettiin urakaksi. Samassa kokouksessa tehtiin päätös Ruomin koulun tontin ostamisesta 230 markalla Niumäen etelärinteeltä. 19.2.1906 pidetyssä uudessa kokouksessa hyväksyttiin Ruomin koulun piirustuksiksi Yrjö Saleniuksen piirustus numero 7 maalaiskansakoulujen piirustussarjasta. Koulun kustannusarvio oli 12 000 markkaa. Koulun urakoi Aatami Ahonen 9 700 markan urakkasummalla kesällä 1906. Lemin ”ukkojen” sitkeä kansakoulujen vastustaminen oli kärsinyt lopullisen tappionsa.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Leppälän koulu Joutsenossa.

Entinen Leppälän koulu Joutsenossa syksyllä 2015

Lokakuun alussa 2015 tekemälläni pyöräretkellä kolusin entisen Jääsken pitäjän Suomen puolelle jääneitä osia mm. Penttilässä ja Kuurmanpohjassa. Tämä Mää Jääskeen-teemalla tehty retki mahdollisti myös vierailut kahdella joutsenolaisella kyläkoululla, joilla aikoinaan olin töissä. Toinen niistä oli Leppälän koulu. Aikomukseni oli kirjoittaa kyseisistä kouluista tarinaa heti retkeni jälkeen, mutta tarina joutui näköjään odottamaan vuoroaan vuoden päivät. Oheen kokoamani blogimerkintä Leppälän koulusta perustuu pitkälti Toivo Laivon ja Pertti Vuoren teokseen Joutsenon koululaitoksen historia, joka ilmestyi vuonna 1984.

Leppälän koulun tarina

Joutsenon kuntakokouksessa oli tammikuussa vuonna 1900 käsiteltävänä leppäläläisten ja suokumaalaisten anomus kansakoulun perustamiseksi. Koulupiirijaossa muodostettiin Leppälästa oma koulupiiri ja kuntakokous päätti 13.12.1902 rakentaa piirille oman koulun.

Koulun johtokuntaan valittiin lautamies Heikki Paakkonen ja Matti Pulkkinen Leppälästä, Mikko Jakonen Nevalasta, Heikki Suomalainen Marttilasta sekä Juho Lallo ja Matti Lipiäinen Suokumaalta.

Piirijaon yhteydessä koulun paikaksi määrättiin Leppälä, mutta se ei tyydyttänyt suokumaalaisia. Tilannetta mutkisti Marttilan kylän joutuminen perusteilla olleeseen Nuijamaan kuntaan. Monein vaiheiden jälkeen syksyllä 1903 todettiin "leppäläläisten ja suokumaisten" sopineen koulun rakentamisesta Suokumaan tien varteen. Kansakouluntarkastaja piti kuitenkin alkuperäistä paikkaa Leppälässä sopivana. Koulun rakentaminen viivästyi edelleen, mutta syyslukukauden alussa 1905 koulutyö vihdoin alkoi vastavalmistuneessa rakennuksessa.

Entinen Leppälän koulu syksyllä 2015

Leppälän koulu aloitti toimintansa yksiopettajaisena. Kaksiopettajaiseksi koulu muuttui vuonna 1921.  1930-luvulla Leppälän ja Jänhiälän kouluilla oli yhteinen kiertävä 18-viikkoinen alakoulu.

Koulutilat olivat riittävät aina sotavuosiin asti, mutta sotien jälkeen koulu kärsi tilanahtaudesta. Jääsken pitäjästä Joutsenoon liitetystä Penttilän kylästä tulleet lapset lisäsivät oppilasmääriä merkittävästi. Kevättalvella 1947 hyväksyi Joutsenon kunnanvaltuusto koululle uuden talousrakennuksen ja opettajan asunnon piirustukset. Suokumaalaiset ja lipiäläläiset katsoivat, ettei näin suuriin korjauksiin pitäisi Leppälän vanhassa koulussa ryhtyä. Sen sijaan olisi rakennettava kokonaan uusi koulu lähemmäksi kyseisiä kyliä  n.s. Kohtuusmäelle. Penttiläläiset eivät taas olleet halukkaita siirtymään Suokumaalle päin.

Kansakoululautakunta päätyi entisen koulurakennuksen korjaukseen, sillä se tulisi lautakunnan mielestä tarkoituksenmukaisimmaksi ja halvimmaksi. Toukokuussa 1948 kunnanvaltuusto hyväksyi keittola-saunarakennuksen piirustukset, joiden mukaan rakentaminen toteutettiin.

Koulun oppilasmäärä kasvoi edelleen Leppälässä ja vuonna 1956 anoi johtokunta koululle kolmatta opettajanvirkaa. Tähän ei valtuusto suostunut, vaan oppilaille järjestettiin koulukyydityksiä Kuurmanpohjan ja Ravattilan kouluille.

Leppälän koulu 1980-luvulla

Vuonna 1960 johtokunta anoi uutta koulutaloa. Piirijaon tarkistuksessa ehdotettiin koulun rakentamista Matturin tienhaaraan Suokumaalle. Lokakuussa 1962 kunnanvaltuusto päätti pitää koulun entisellä tontilla. Uuden koulun rakentamista lykättiin ja lopulta oppilaiden väheneminen teki hankkeesta tarpeettoman.

1970-luvulle tultaessa koulu oli jo siinä kunnossa, että se vaati peruskorjauksen. Kunnan talousarvioon se saatiin vuonna 1974.  Peruskorjaus tehtiiin kouluvuoden aikana, minkä vuoksi vuokrattiin väliaikaiset tilat luokkahuoneiksi tien toisella puolella olevista Sirkkalan talosta ja entisestä Leppälän kaupasta.

Muistolaatta entisen Leppälän koulun seinässä

Koulun opettajana oli pitkään Maija Harkko, yhteensä 33 vuotta. Pitkän päivätyön koulussa tekivät myös Marja ja Hannu Ruti.

Leppälän koululle kävi 2000-luvulla, kuten monelle muulle maaseudun kyläkoululle. Se  lakkautettiin keväällä 2005. Viimeisenä kouluvuonna koulussa oli 23 oppilasta. Tämän jälkeen koulurakennus myytiin yksityishenkilölle.

Leppälän koululla toimi kenttäsairaala kesällä 1944. Siitä kertoo koulurakennuksen seinässä oleva muistolaatta. Laatan koulun seinässä paljasti silloinen kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Heikki Seppänen 5.12.2002. Laatan pystyttivät Joutsenon sotaveteraanit, Joutsenon kunta sekä  Joutsenon Kotiseutuyhdistys.

Ps.Viihdyin erittäin hyvin työssäni Leppälän koululla. Sekä oppilaat että heidän huoltajansa olivat erittäin mukavia ihmisiä. Se oli työtä "lintukodossa". Oi niitä aikoja :)