Lakkautettujen koulujen kierros. Mäntylän koulu

Teksti Mäntylän hylätyn koulun seinässä

Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolelle syntyi runsaasti asutusta sotavuosien jälkeen. Mattilan pientaloalue rakennettiin pääosin 1940- ja 1960-luvuilla. Mäntylän pientaloasutuksesta suurin osa syntyi 1960- ja 70- luvuilla. Ensimmäiset kerrostalot ilmestyivät alueelle jo 1950-luvulla. Kuuselan rakentaminen alkoi 1940- ja 50-luvuilla ja kasvoi seuraavan parin vuosikymmen aikana. Oman kansakoulun alue sai 1970-luvun alussa. Ratkaisuksi tuli parakkimainen viipalekoulu.

Näkymä Mäntylän koululle tammikuun alussa 2016

Myyntiyhdistys Puutalosta tuli 1970-luvun alussa Lappeenrannan kaupungin uusien kansakoulurakennusten vakiotoimittaja. Ensimmäisenä näistä kouluista valmistui tammikuussa 1972 neliluokkainen Mäntylän kansakoulu. Opetus Mäntylän kansakoulussa alkoi Kesämäen koulun suojissa jo syyslukukaudella 1971, mutta uuteen koulurakennukseen päästiin muuttamaan tammikuun 17. päivä, neljä päivää vastaanottotarkastuksen jälkeen.  Koulussa oli tuolloin 120 oppilasta. Koulu oli puutaloelementeistä koottu ns. viipalekoulu ja siinä oli luokkien lisäksi ruokala ja wc-tilat.  Koulun laajentaminen toteutettiin varsin pian. Kaupunginhallituksen 27.8.1973 ja 4.2.1974 hyväksymät toisen vaiheen suunnitelmat vahvisti Opetushallitus huhtikuussa 1974. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin noin 750 000 markkaa, josta Myyntiyhdistys Puutalon osuus oli 637 000 markkaa. Lopullisiksi kustannuksiksi tuli kuitenkin 813 200 markkaa. Toisen vaiheen lopputarkastus pidettiin tasan vuosi kaupunginhallituksen hyväksymispäätöksen jälkeen eli 27.8.1974. Lukuvuonna 1974 – 1975 koulun oppilasmäärä nousi huippulukuun 180.

Mäntylän koulu tammikuussa 2016

Viipalekoulut eivät osoittautuneet kuitenkaan kovinkaan kestäviksi ratkaisuiksi. Mäntylän koulu oli runsas kaksikymmentä vuotta rakentamisen jälkeen jo pahoin homehtunut 1990-luvun puolivälissä. Se päätettiin remontoida vuonna 1997. Koulun homekorjauksia varten varattiin 1,3 miljoonaa markkaa. Sen avulla uskottiin koulun elinkaarta voitavan jatkaa noin kymmenellä vuodella. Koulu oli jo tuolloin niin pahoin homehtunut, ettei kaikkia homepesäkkeitä saatu korjattua remontista huolimatta. Kuusimäen koulun tavoin myös Mäntylän koulu rakennettiin ns. viipalekouluna 1970-luvulla. Mäntylässä kärsittiin sisäilmaongelmista jo 1990-luvun puolivälissä. Uudelleen Mäntylän koulun homeongelmat nousivat esille runsaat kymmenen vuotta myöhemmin. Sisäilmahaittojen tärkeimmäksi lähteeksi paljastui tutkimuksissa alapohjarakenteissa ja seinissä olleet kosteuden aiheuttamat mikrobit. Kosteuden syynä oli viipalekoulun puuttuva salaojitus, olemattomat alapohjan ryömintätilat ja veden lammikoituminen rakennuksen ympärille. Syksyllä 2012 tilanne muuttui hälyttäväksi, kun kymmenkunta oppilasta ja osa henkilökunnasta kärsi huonosta ilmanlaadusta. Syyslukukauden alussa koululle asennettiin ilmanpuhdistimia, jotka eivät kuitenkaan juurikaan parantaneet sisäilmaa. Tekninen lautakunnan mielestä koulurakennus oli tullut elinkaarensa päähän eikä sitä kannattanut enää korjata. Hätäratkaisuna pestiin koulu lattiasta kattoon joululoman aikana, tiivistettiin koulua ja hankittiin uusia ilmanpuhdistimia. Tilanteeseen ei saatu kuitenkaan helpotusta ja maaliskuussa 2013 jouduttiin koulun oppilaat siirtämään jatkamaan opintojaan Kimpisen koulun tiloihin. Kesällä 2013 Mäntylän koulun pihalle pystytettiin Alakylän koulun pihalta siirretyt parakit, joissa koulun toiminta jatkui aina kevääseen 2015 saakka.  Mäntylän, Mattilan ja Kuuselan asukkaat vastustivat alueen koulun lakkauttamista, mutta taloudelliset realiteetit eivät mahdollistaneet uuden koulun rakentamista. Keväällä 2015 valmistui Kesämäen koulun remontti ja syksyllä Mäntylä koulu liitettiin Kesämäen kouluun. Näin ympyrä sulkeutui, sillä aloittihan Mäntylän koulu aikoinaan toimintansa Kesämäen koulun tiloissa. Mäntylän koulussa opiskeli 2000-luvulla vuosittain runsas sata oppilasta, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee.

Parakkimaisen Mäntylän viipalekoulun siipi

Mäntylä koulurakennuksen viimeiset hetket koittivat joulukuussa 2016, kun sen purku alkoi. Alla olevassa, 15.12.2016 otetussa kuvassa näkyy, ettei koulusta enää ollut tuolloin paljon jäljellä.

Mäntylän koulu 15.12.2016

Mäntylän koulun oppilasmäärät vuosina 1971 - 2011

1971- 1972	1972- 1973	1973- 1974
120	152	159
1974 - 1975	1975- 1976	1976-1977	1977 - 1978	1978- 1979	1979- 1980	1980- 1981	1981 - 1982	1982 - 1983
180	169	174	173	148	139	140	110	106
1983- 1984	1984- 1985	1985-1986	1986 - 1987	1987- 1988	1988- 1989	1989- 1990	1990 - 1991	1991 - 1992
111	116	130	122	118	147	134	133	136
1992- 1993	1993-1994	1994-1995	1995 - 1996	1996- 1997	1997- 1998	1998- 1999	1999 - 2000	2000 - 2001
144	140	149	140	132	141	135	126	123
2001 - 2002	2002-2003	2003-2004	2004-2005	2005-2006	2006-2007	2007-2008	2008-2009	2009- 2010
116	118	122	114	124	127	120	110	105
2010- 2011
105

Puna-armeijan sotilaiden muistomerkki Mattilassa 3

Jatkoin sunnuntaina 26.10.2014 matkaa Laukkaradalla edelleen länteen. Oli pysähtynyt hetkeä aikaisemmin  männikön siimekseen kätkeytyneelle neuvostosotilaiden hautausmaalle.  Noin puoli kilometriä tuosta hautausmaasta sijaitsee kolmas ja samalla suurin. Edellisellä kerralla olin käynyt tällä, kuutostielle näkyvällä sotilashautausmaalla Kuutostien eteläpuolinen Laukkarata kätkee hiekkamaan helmoihin yhteensä noin 1350 puna-armeijan sotilasta.

Tämä kolmas sotilashautausmaa sijaitsee Korkea-ahontien kahden haaran välissä. Googlemapsin kuvanäkymä Korkea-ahontieltä löytyy täältä. Hautausmaa jää korkeajännitelinjan alle. Tällekään sotilashautausmaalle ei ole minkäänlaisia opasteita. Tässä hautausmaan kuvasatoa:

Laaja hautausmaa kätkee helmaansa 742 neuvostosotilasta

Hautausmaan muistomerkki

Näkymä haustausmaalle lännestä

Näkymä hautausmaalle idästä

Puna-armeijan sotilaiden muistomerkki Mattilassa 2

Tein tänä aamuna jälleen lenkin pyörällä ns. Laukkaradan (Laukkarata sijaitsee Lappeenrannassa Kuutostien eteläpuolella, Lavolan ja Mattilan kaupunginosien välisessä maastossa) kankailla.. Tällä alueella sijaitsee kolme suurta neuvostosotilaiden hautausmaata. Eilen kävin helpoimmin löydettävissä olevalla 400 sotilaan haudalla, joka sijaitsee aivan kuutostien varressa, Koppelontien ja Metsontien välissä.

Tänään siirryin Laukkaradalla vajaan kilometrin lännemmäksi mäntymetsään toiselle neuvostosotilaiden hautausmaalle. Tässä vierailun kuvasatoa:

Neuvostosotilaiden hautausmaa idästä päin katsottuna. Sitä ei ole millään tavalla merkitty opasteilla ja hautausmaa on piiloutunut hyvin metsän kätköihin. Niinpä täytyy tarkalleen tietää, missä se sijatsee, jollei halua vaellella metsässä pitkään

Hautausmaa ja sen portti

Hautasmaalle on haudattu 212 neuvostosotilasta

Hautausmaa on pitkä ja kapea. Se sijaitsee mäntymetsässä hiekkakankaalla

Puna-armeijan sotilaiden muistomerkki Mattilassa 1

Kuten tunnettua, kävivät, pieni mutta sisukas Suomi, ja suuri ja mahtava Neuvostoliitto, kaksi aseellista maaottelua toisen maailmasodan katveessa. Ensimmäistä (1939-1940) kutsutaan talvisodaksi ja jälkimmäistä (1941-1944) jatkosodaksi.

Suomalaiset joukot vangitsivat jatkosodan aikana suuret määrät puna-armeijan sotilaita, yhteensä noin 64 000. Heistä 19 000 - 22 000 menehtyi vankeutensa aikana. Pahimpia vuosia neuvostoliittolaisille sotavangeille olivat vuodet  1941- 1942. Suurin osa heistä kuoli nälkään ja aliravitsemuksesta johtuviin sairauksiin. Neuvostosotilaiden hautoja on noin 70 paikkakunnalla. Sotilaspiirit ovat aikoinaan kunnostaneet haudat. Nykyisen Lappeenrannan alueella näissä haudoissa lepää yli tuhat vainajaa.

Viime vuosinakin on vielä paljastunut uusia neuvostoliittolaisten sotilaiden hautapaikkoja, kuten vuonna 2011 Joutsenossa. Lappeenranta oli jatkosodan päätyttyä keskeinen neuvostosotavankien kokoamis- ja palauttamispaikka. Kaupungissa sijaitseva Linnoitus toimi luovuttamista odottavien punasotilaiden sotavankileirinä. Osa sotavangeista ei olisi missään tapauksessa halunnut palata Neuvostoliittoon. Palauttamista vastustivat varsinkin ne, jotka olivat vaihtaneet sodan aikana puolta ja siirtyneet taistelemaan Suomen armeijan riveissä puna-armeijaa vastaan.

Tämän aamuisen pyöräilyretkeni reitille sattui Mattilassa - kuutostien vieressä - sijaitseva neuvostosotilaiden hautausmaa. Olin vieraillut hautausmaalla aikaisemmin kerran, marraskuun puolivälissä 2013.  Ohessa kuvia hautausmaasta sekä marraskuulta 2013 että tältä aamulta.

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna marraskuussa 2013

Hautausmaan taustalla näkyy sen vieritse kulkeva kuutostie

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna marraskuussa 2013

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna marraskuussa 2013

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna lokakuussa 2014

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna lokakuussa 2014. Haudalle tuodun seppeleen olivat sen tekstien mukaan laskeneet "vanhan venäläisen kaupungin" Viipurin edustajat

Muistomerkin teksti kertoo siihen haudatun 400 neuvostosotavankia