Ruokolahden Rasilan Nuorisoseuran talo

Rasilan Nuorisoseuran talo seisoo jyrkällä rinteellä

Uutinen Rasilan Nuorisoseuran talon vihkiäisistä ja
kymmenvuotisjuhlista. Maakansa 26.10.1911

Menneen kesän aikana olen muutaman kerran pysähtynyt Ruokolahdella tekemieni pyöräretkien aikana ihailemaan Rasilassa jyrkässä rinteessa seisovaa komeaa hirsirakennusta. Ikävä kyllä talon isäntäväki ei ole ollut silloin paikalla, jotta olisin voinut kysellä heiltä talon historiasta. Kyseessä on osoitteessa Rinnetie 2 sijaitseva entinen Ruasilan Nuorisoseuran seuratalo. Talon nykytilanteesta oli laaja artikkeli Etelä-Saimaassa 23.7.2017. Sen mukaan nuorisoseuran viimeiseksi jäänyt puheenjohtaja Miikka Vento osti talon puolitoista vuotta sitten, koska halusi säilyttää rakennuksen jälkipolvien ihailtavaksi.  Hatunnosto kunnioituksesta tähän varmasti rohkeutta, aikaa ja rahaa vaativaan hankkeeseen ryhtymisestä. Onneksi teitä historiaa ja perinteitä arvostavia eteläkarjalaisia vielä löytyy!!!

Eri lähteistä etsimällä löysin varsin vähän tietoa Rasilan Nuorisoseuran toiminnasta. Etelä-Karjala oli nuorososeuraliikkeen vahvoja alueita.  Viipurissa ilmestyi jopa eteläkarjalaisten nuorisoseurojen oma aikakauslehti - Nuorisoseura - vuodesta 1912 alkaen. Vanhan sanomalehtiuutisen mukaan Rasilan nuorisoseura olisi perustettu vuonna 1901. Ensimmäisen johtokunnan jäseninä olivat kanttori K. G. Nieminen, Anna Huhtanen, neidit Lojander, Vappu Iivonen, Emil Luukkonen, August Haakana,  Kalle Kuru, Martti Iivonen, Matti Paajanen ja Pietari Koivistoinen. Oma talo, jonka rakentamiseen osallistui koko kylä,  alkoi nousta yhdistykselle vuonna 1910 ja talon vihkiäisiä vietetttiin 29.10.1911.

Talo on ollut monessa mukana. Vuosikymmenet se oli seudun ainoa kokoontumis- ja juhlapaikka. Siellä aloitti toimintansa Kirkonkylän kansakoulu ja  talo on toiminut myös käräjäpaikkana. Sotavuosina rakennus oli lisäksi sotilasmajoituskäytössä. Lisäksi rakennuksessa on pidetty koulutus- ja kurssitilaisuuksia. Vähitellen nuorisoseuran toiminta hiljeni ja rakennuksen muu käyttötarve väheni. Marraskuussa 2014 pidetyssä kokouksessa nuorisoseura päätettiin lakkauttaa vuonna 2015 toiminnan hiivuttua. Taloa ei oltu ylläpidetty enää noin 20 vuoteen ja viimeiset korjaukset siinä oli tehty 1980-luvulla. Kuitenkin vielä vuonna 1990 Rasilan Nuorisoseuran näytelmä- ja teatteritoiminta sai kunnan kulttuuripalkinnon. Toivottavasti yhdistyksen runsaan sadan vuoden iän saavuttanut hirsilinna jatkaa elämään toiset sata vuotta, vaikka sen pystyttäneen nuorisoseuran toiminta on jo lakannut.

Suuressa talossa riittää kunnostettavaa pitkäksi aikaa.

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Lavolan kansakoulun alkuvaiheet

Lappeenrannan länsialueiden kouluverkko on voimakkaiden myllerrysten kohteena. Muutosten tuulet puhaltanevat nurin yhtenä muiden joukossa Lavolan koulun, joka on joutunut lakkautuslistalle. Koulu on saavuttanut jo kunniakkaan 105 vuoden merkkipaalun. Tässä katsaus koulun alkuvaiheisiin:

Lavolan kansakoulurakennuksen laajennuspiirustukset

Lavolan kansakoulun alkuvaiheet

Oman kansakoulun perustamisajatus Lappeen pitäjän Lavolaan heräsi vuonna 1909. Puuhamiehinä olivat kunnallisvaltuutettu Jeremias Saikko ja maanviljelijät Juho Pulli ja Ville Saikko. Asiaa valmisteleva kokous pidettiin 28.12.1909 Montolassa. Kokouksessa valittiin kolmimiehinen toimikunta valmistelemaan koulun perustamista. Seuraavana kesänä toimitettiin Lappeen kunnanvaltuustolle virallinen anomus koulun perustamisesta. Samoihin aikoihin oli Lappeen kunnassa keskustelunaiheena Taikinamäen kansakoulun laajentaminen. Taikinamäen kansakoulussa oli jatkuvasti suuri tilanahtaus. Edes puolet piirin kouluikäisistä lapsista, joita oli 802, ei sinne sopinut. Lisäksi Lavolasta oli Taikinamäelle pitkähkö matka, neljä – kuusi kilometriä. 

Kesällä 1910 pidettiin kyläkuntakokouksia, joissa hahmoteltiin uuden koulupiirin rajoja, koulun sijaintipaikkaa sekä johtokunnan ja rakennustoimikunnan jäseniä. Alueen asukkaat päättivät kokouksessaan 30.10.1910 anoa valtuustolta oman koulupiirin muodostamista ja ehdottivat koulutalon rakentamista viipymättä Juhana Kivistön maalle. Marraskuun 26 päivänä 1910 valtuusto muodostikin Lavolan kansakoulupiirin ja määräsi siihen rakennettavaksi koulun syksyyn 1911 mennessä. Koulupiiriin tulivat kuulumaan Montolan, Tapavainolan, Kourulan, Skinnarilan kylät sekä osia Ihalaisen, Rutolan ja Lavolan kylistä. 

Ilmoitus Lavolan kansakoulun "pientan lasten koulun" alkamisesta syksyllä 1912
Lappeenranta 15.8.1912.

Koulun rakentaminen alkoi vuoden 1911 alussa Juhana Kivistöltä ostetulla 1,5 hehtaarin tontilla. Lavolan kansakoulun ensimmäisen johtokuntaan valittiin maanviljelijät Antti Saikko, August Suninen, Antti Montonen, Juhana Tilsala ja Jooseppi Oikkonen sekä maalari Fredrik Hovi. Koulun rakennustoimikunnan jäseniksi tulivat rakennuksen urakoinut kirvesmies Ville Sokura ja Juho Pulli. Rakennuspiirustuksiksi valittiin arkkitehti Yrjö Sadeniemen ”Maalaiskansakoulun tyyppipiirustuksia n:o 9”, mutta joillakin muutoksilla varustettuna. Tämänkin koulun hirret ja parrut toimittivat koulupiirin asukkaat veroäyrien perusteella. Koulu valmistui ajoissa ja sen vihkiäisiä vietettiin 27.8.1911. Koulu maksoi piharakennuksineen 16640 markkaa. 

Koulun opettajaksi valittiin juuri seminaarista valmistunut ”oman pitäjän poika” Vilho Peltola ja tyttöjen käsityönopettajaksi Miina Nyrhi. Ensimmäisenä kouluvuonna opiskelun aloitti 21.8. 1911 yhteensä 38 oppilasta. Koulu oli pitkään ns. supistettu kansakoulu. Kouluvuosi alkoi noin kuukauden kestävällä ”pienten lasten koululla”, jonka jälkeen alkoi varsinainen kansakoulu. 1920-luvulla ”pienten lasten koulua” käytiin myös jakso kevätlukukaudella. ”Pienten lasten koulu” muuttui ympärivuotiseksi alakansakouluksi vuonna 1925. Opettajaksi 25:lle oppilaalle valittiin Elma Peltola. Koulussa tehtiin vuonna 1927 ensimmäiset isommat korjaukset. Tällöin koululle tehtiin uusi kate, ulkoseinät laudoitettiin ja sisäseinät paperoitiin. Seuraavana vuonna rakennusta laajennettiin. Koululle tuli uusi veistoluokka/ voimistelusali ja sinne rakennettiin koulukeittiö. Ensimmäisinä kouluvuosina oppilaat vastasivat vuorollaan koulun lämmittämisestä ja siivoamisesta. Siivooja koululle saatiin vuonna 1915.[1]

---

[1] LKA. LavKA. Ja:8. Historiatietoja koulun alkuajoilta; Ja:9. 70-vuotishistoriikki; Lappeenranta 29.11.1910. Lappeen kunnanvaltuustossa; 29.8.1911. Lavolan kansakoulu vihittiin; Murto 1929, 294 – 295.

Kyläkoulujen kierros: Kasukkala

Kasukkalan koulu 10.4.2016

Kuulutus Kasukkalan koulupiiriläisille.
Lappeenranta no 36, 28.3.1912

Tämänkertaisen kyläkoulukierroksen yhtenä kohteena oli 10.4.2016 uskollisella Kulkurillani Kasukkalan koulu. Henkilökohtaistakin tarttumapintaa kouluun minulla on, sillä joskus, kauan, kauan sitten, oli allekirjoittanut kyseisessä koulussa joitakin päiviä sijaisopettajana. Koulun historia juontaa vuoteen 1899. Lappeen kuntakokous asetti 2.1.1899 14-miehisen piirijakovaliokunnan, joka ehdotti pitäjän jaettavaksi 13 kansakoulupiiriin. Ehdotus hyväksyttiin 15.7.1899 pidetyssä kuntakokouksessa sillä lisäyksellä, että piirien lukumäärää lisättiin vielä yhdellä. Yhden koulupiirin nimeksi tuli Kasukkala. Kasukkalan kansakoulupiiristä tuli pinta-alaltaan suuri. Sen reunamilla olevista kylistä tuli matkaa koululle jopa kymmenen kilometriä. Kouluikäisiä oppilaita laskettiin piirissä olleen yhteensä 135.

Piirijakopäätöksen jälkeen Kasukkalan kansakoulun perustaminen vietti hiljaiseloa vuoteen 1906. Nimittäin vasta 22.12.1906 pidetyssä valtuuston kokouksessa oli Kasukkalan koulu keskustelunaiheena. Pöytäkirjamerkinnät kertovat erimielisyydestä koulun sijaintipaikasta. Koulupaikkaratkaisuun vaikutti se, että merkittävä osa koulupiirin alueesta oli liitetty vasta perustettuun Nuijamaan kuntaan. Osa koulupiirin asukkaista halusi koulun Jeremias Taalikan maalle Taalikkalan kylään, osa Antti Kivistön maalle Kasukkalaan. Kunnanvaltuuston asettama valiokunta ja kouluviranomaiset tutkivat koulupaikkoja, mutta silti ei saavutettu yksimielisyyttä. Lopulta päätti valtuusto kokouksessaan 9.3.1907 koulun rakennettavaksi Kivistön maalle äänin 14 – 7. Päätöksestä valitettiin ensin Kuvernöörinvirastoon ja lopulta Senaattiin saakka. Virastot asettuivat kannanotoissaan Jeremias Taalikan maa-alueen kannalle, Senaatin päätös on päivätty 25.5.1910. Lappeen kunnanvaltuusto taipui nyt Senaatin päätökseen ja 26.11.1910 pöytäkirjaan kirjattiin: Kasukkalan piiriin Taalikan kyläosaan sopivalle paikalle perustetaan suomenkielinen kansakoulu tyttöjä ja poikia varten niin aikaiseen, että se voi lukuvuoden 1911 alussa alkaa toimensa. Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin seuraavat jäsenet: J. Koskelainen, Antti Räihä, Pekka Räihä, Sylvester Kola, Fred. Kaipia ja Ville Lempiäinen.

Kasukkalan koulupiirin asukkalla oli velvollisuus vetää
lantaa opettajan puutarhaan. Kuulutus
Lappeenranta-lehdessä  29.3.1913

Uuden kansakoulun vihkiäisiä vietettiin 20.8.1911 ja seuraavana päivänä koulutyönsä aloitti 38 oppilasta Ensimmäisenä opettajana toimi Niilo Hemminki Visakanto (vuosina 1911—1917) ja tyttöjen käsitöiden opettajana Hanna Visakanto. Pitkään koulussa opettajina ovat olleet Augusta Aspinen (26 vuotta) sekä Pauli ja Marjukka Matikainen.

Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärä vaihteli ensimmäisellä toimintavuosikymmenellä 29:n ja 40:n välillä. Mainittakoon, että koulu oli piirilääkärin määräyksestä syyslukukaudella 1918 kaksi viikkoa suljettuna. Syynä oli seudulla riehunut isorokkoepidemia

 Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1911-1920

vuosi	1911- 1912	1912- 1913	1913- 1914	1914- 1915	1915- 1916	1916- 1917	1917- 1918	1918- 1919	1919- 1920
oppilasmäärä	37	35	40	38	32	29	31	36	36

  1920- ja 1930-luvuilla koulussa oli oppilaita kaikkein suurimmat määrät vuosina 1922 ja 1923, jolloin 50 lasta kävi Kasukkalan kansakoulua. Sotavuosina oppilasmäärä laski ja oli vain 21 vuonna 1943.

Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1920-1944

vuosi	1920- 1921	1921- 1922	1922	1923	1924	1925	1926	1927	1928
oppilasmäärä	39	44	50	50	35	43	35	29	35
vuosi	1929	1930	1931	1932	1933	1934	1935	1936	1937
oppilasmäärä	37	37	44	48	47	40	37	45	38
vuosi	1938	1939	1940	1941	1942	1943	1944
oppilasmäärä	41	27	47	27	30	21	31

Kasukkalan kansakoulu vuonna 1949 laajennuksen ja peruskorjauksen jälkeen.

Syksyllä 1945 oli Kasukkalan kansakoululla kunnia kantaa Lappeen kunnan pienimmän kansakoulun titteliä. Silloin Kasukkalassa oli 32 oppilasta.  Kevättalvella 1949 aloitettin koululla laajennus ja peruskorjaus. Sen valmistumista juhlittiin marraskuussa 1949. Koulupiirin alueella oppilasjoukko ei kasvanut sodanjälkeisten suurten ikäluokkien takia samalla tavalla kuin monissa muissa Lappeen ja Lappeenrannan kouluissa. Suurimmillaan kansakoululaisten määrä Kasukkalassa oli vuonna 1958, kun koulumäelle taapersi päivittäin 64 oppijaa. Vuonna 1966 kansakoulun opplasjoukko oli pudonnut jo 22 oppilaaseen. Alimmillaan se oli vuonna 1973, jolloin koulussa oli vain 20 oppilasta.
Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärät 1945 – 1975

vuosi	1945	1946	1947	1948	1949	1950	1951	1952	1953
oppilasmäärä	43	46	36	34	49	48	54	52	52
vuosi	1954	1955	1956	1957	1958	1959	1960	1961	1962
oppilasmäärä	52	56	53	62	64	57	55	52	48
vuosi	1963	1964	1965	1966	1966- 1967	1967	1968	1969	1970
oppilasmäärä	43	38	28	22	28	30	31	30	27
vuosi	1971	1972	1973	1974
oppilasmäärä	25	26	20	23

Maaseutukouluilla pitkään olivat ongelmana kunnon pesu- ja wc-tilat. Aikoinaan niille oli rakennettu koulupihan perälle ulkohuussit. Kasukkalassa ulkohuussikaudesta päästiin eroon vuonna 1984. Kun selailee vanhoja paikallislehtiä 1980- ja 1990-luvuilta, nousee Kasukkalan koulu artikkeleissa usein esille. Koulu oli aktiivisesti mukana monenlaisissa kokeiluissa.

Uutinen sisävessojen saapumisesta Kasukkalan koululle

2000-luvulle siirryttäessä keskusteluun nousi Kasukkalan koulukiinteistön huono kunto. Vaihtoehtoina olivat vanhan koulun saneeraaminen tai sen purkaminen ja uuden rakentaminen entiselle paikalle. Lopulta päädyttiin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, vaikka purkamisesta vastustivat sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Karjalan museo. Niiden mielestä rakennus olisi pitänyt säilyttää. Rakennuslautakunta teki purkupäätöksen marraskuussa 2009. Vanhan koulun purkaminen käynnistyi maaliskuussa 2010. Purkamisen ja uuden koulun rakentamisen ajan Kasukkalan koulun oppilaat kävivät koulu kylätaloksi muutetussa entisessä Haapajärven koulussa. Uuden koulun harjannostajaisia vietettiin lokakuussa 2010 ja vihkiäisiä, jotka olivat samalla koulun 100-vuotisjuhlat, maaliskuussa 2011.

Kasukkalan vanhan, jo pureutun koulun julksivupiirustus

Uusi koulurakennus 10.4.2016

Uusi koulurakennus 10.4.2016

Uusi koulurakennus 10.4.2016