Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Jänhiälän kansakoulu Joutsenossa

Jänhiälän kansakoulu 1970-luvulla

Entinen Jänhiälän koulu kuuluu niiden lakkautettujen kansakoulujen joukkoon, joissa allekirjoittaneella on ollut ilo viettää mukavia ja mieleenpainuvia hetkiä. Joutsenon Jänhiälän seudun lasten koulutie suuntautui 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina joko Nevalan ja Korvenkylän kouluihin. Kansakoulujen suosion kasvaessa halukkaita oppilaita oli pian enemmän kuin heitä voitiin näihin kouluihin ottaa. Niinpä jänhiäläläisetkin alkoivat puuhata kyläänsä omaa koulua, koska piirijakokin sitä edellytti.  Kuntakokous päätti 16.12.1905 jättää kuitenkin rakentamisen toistaiseksi.

Senaatti myönsi 2 000 markkaa Joutsenon Jänhiälän kansakoulun
rakentamista varten tammikuussa 1907. Lappeenranta-lehti 26.1.1907.

Silloinen kunnallismies, leipuri Oskari Siippainen valitti kotikyläläistensä puolesta päätösestä kuvernöörille. Oskari Siippaisessa kyläläiset saivat toiveensa puolestapuhujaksi perusteellisen puuhamiehen.  Suunnitellun koulupiirin kouluikäisistä lapsista tehtiin tarkat luettelot ja todisteltiin monissa vaiheissa koulun välttämättömyyttä. Lopulta kuntakokous oli totuuden edessä. Kuvernöörin välipäätöksen nähtyään se jo 31.3.1906 päätti rakentaa Jänhiälään kansakoulun.

Tämän jälkeen alkoi riita koulun sijoituspaikasta. Kuntakokous päätti rakentaa sen Siippaisten taloa vastapäätä, nykyisestä Hinkan saunasta parisataa metriä Imatralle päin. Mutta pellisenrantalaiset katsoivat sen olevan liikaa koulupiirin toisessa laidassa. Matti Pellinen ynnä muut valittivat kuvernöörille, joka oli heidän kanssaan samaa mieltä. Senaatti myönsi tammikuussa 1907 Jänhiälän kansakoulun rakentamista varten 2 000 markan avustuksen.

Kansan Ääni 25.5.1909.

Lopullinen päätös koulusta tehtiin kuntakokouksessa sunnuntaina 10.10.1907. Kuntakokouksen esimies luki kuvernöörin päätöksen ja jälleen oli kuntakokouksen taivuttava. Olavi Siippainen katsoi kuvernöörillä olleen koulun saamiseen Jänhiälään niin suuret ansiot, että hänen kerrotaan sanoneen:

"Jos se kuvernyör millo Jänhiel tulluo, ni mie leivo sil ainakii kolmkertase rinkelnaru kauloa".

Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Oskari Siippainen, Tuomas Matikainen, Joonas Forsman, Jaakko Pellinen, Juho Vepsäläinen ja Tuomas Siira. Jänhiälän koulun alkajaisjuhlaa vietettiin 22.8. 1907 ja pienten lasten koulu käynnistyi seuraavana päivänä.  Koulurakennus valmistui vuonna 1909 ja oli kesäkuussa enää maalausta ja riveämistä vailla.

Vuonna 1927 vahvistetun Joutsenon oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelman mukaan piti Jänhiälässä aloittaa alakansakoulu samana vuonna. Se aloitettiinkin yhteisenä Aholan koulun kanssa. Vuosina 1927—35 oli kyseisillä kouluilla yhteinen alakoulunopettaja, joka jakoi lukuvuotensa näiden koulupiirien kesken.

Jänhiälän koululle ilmaantui syksyllä 1912 huijariopettaja.
Savon Sanomat 1.11.1912

Vuonna 1935 kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelman, jonka mukaan Jänhiälän ja Leppälän piireillä olisi yhteinen, kiertävä 18-viikkoinen alakoulu. Tällöin Jänhiälän johtokunta totesi omasta koulupiiristä löytyvän jopa 62 oppivelvollista, joten oma alakoulu olisi tarpeellinen. Kunnanvaltuusto päätti vuonna 1937 rakentaa koululle alakoulunopettajan asunnon. Tämä hanke viivästyi, sillä lasten lukumäärä koulupiirissä näytti vähenevän.

Sotavuodet lykkäsivät rakennushankkeita ja koulun laajennus ja sauna-talousrakennus valmistuivat vasta vuonna 1951. Koulun pihamaan pienuuden vuoksi raivattiin koulun läheisyyteen urheilukenttä kylän ja koulun tarpeisiin. Vuonna 1955 se jätettiin koulun johtokunnan huostaan, mutta kylän nuorison vähetessä kenttä pääsi metsittymään.

Näkymä Jänhiälän entiselle koululle keväällä 2015.

Kun Jänhiälän koulu piti 50-vuotisjuhliaan, silloin oli ilamassa jo aavistelua koulun mahdollisesta lopettamisesta. Lapsien lukumäärä koulupiirin alueella väheni vuosi vuodelta ja vuonna 1965 oltiin lakkauttamisasian edessä. Kansakoululautakunta ja koulun johtokunta pitivät yhteisen kokouksen Jänhiälän koululla 13.10.1965. Mukana oli myös kansakouluntarkastaja Matti Linnaluoto. Kokouksessa todettiin, ettei  oppilaiden lukumäärä enää täyttänyt tulevina vuosina lain edellyttämiä vaatimuksia. Kyläläisille koulun lopettaminen oli, niin kuin muuallakin, katkera asia.

Jänhiälän entinen kansakoulu keväällä 2015.

Tosiasioitten edessä oli kuitenkin taivuttava, ja Jänhiälän koulupiiri liitettiin Keskuskoulun piiriin. Tekohengitystä koulun jatkumiselle saatiin muutamia vuosia, koska Keskuskansakoululla oli ahdasta. Opettaja Maini Riikonen piti I—III luokkia Jänhiälässä vuosina 1966 – 1970 toimien Keskuskansakoulun alaisuudessa.

Jänhiälän kansakoulun johtokunta piti viimeisen kokouksensa 9.9.1966. Tilaisuudessa annettiin opettajille virkatodistukset, ja johtokunta tarkasti koulun johtajan Kyösti Haimin kanssa tarkasti irtaimen ja kiinteän omaisuuden, joka nyt siirtyi Keskuskoulun nimiin.

Kouluvuosien päätyttyä koulurakennus toimi ensin huoltokotina ja nykyisin se on kyläläisten kokoontumispaikkana eli kylätalona.

Ravattila, vielä toimiva kyläkoulu Joutsenossa

Ravattilan vuonna 1938 purettu kansakoulu

Kolmas koulu, jolla vierailin syksyisellä pyöräretkelläni vuonna 2015 Leppälän ja Kähärilän ohella, oli Ravattilan koulu.  Ravattilan koulu sijaitsee komealla paikalla mäentöyräällä joutsenolaisen peltomaiseman keskellä. Tässäkin koulussa oli allekirjoittaneella kunnia joskus 1990-luvulla toimia opettajana. Ja koulusta, sen muusta henkilökunnasta, oppilaista ja huoltajista jäi vain mukavia muistoja.  

Ravattilan kansakoulurakennus oli heinäkuun alussa 1898 noussut jo vesikattioon.
Itä-Suomen Sanomat 1.7.1898.

Kansakoulun toiminta alkoi Ravattilassa syksyllä 1898. Koulun vihkiäisiä vietettiin 5.9.1898. Rakennus oli tehty samoilla piirustuksilla kuin Nevalan kansakoulu, joskin pidennettynä. Tuossa vaiheessa sen asioita hoiteli vielä Nevalan koulun johtokunta. Oman johtokunnan koulu sai 2.2.1902. Sen jäseniksi nimettiin pastori K. Kunnas, lautamies J. Ravattinen, Antti Lähde, Antti Arminen, Maria Mikkola ja Maria Vesivalo.

Ravattilan koulun vihkiäisistä kertoo
tämä Itä-Suomen Sanomien uutinen
9.9.1898

Silloisen kansakoulupiirijaon mukaan Ravattilan piiri käsitti aluksi koko Joutsenon alapitäjän alueen. Myöhemmin tästä suurpiiristä erkaantuivat Leppälä, Kähärilä, Konnunsuo ja Parjala. Ensimmäisenä lukuvuonna koulua kävi 33 oppilasta. Sen jälkeen oppilasmäärä pysyi 40:n tienoilla parikymmentä vuotta. Uuden oppivelvollisuuslain voimaantulo vuonna 1921 merkitsi oppilasjoukon roimaa kasvua. Koululle perustettiin apuopettajan virka vuonna 1920 ja seuraavana koulussa oli jo 91 oppilasta. Oppivelvollisuusikäisiä olisi ollut koulupiirin alueella enemmänkin, mutta koska oppivelvollisuuden täytäntöönpano kesti kunnan alueella vuoteen 1937 saakka, kaikki huoltajat eivät tuoneet lapsiaan kouluun. Koulu karsi tilanahtaudesta ja luokkien oppilasmäärät olivat suuria. Käsityötilaksi vuokrattiin vuodesta 1931 lähtien tiloja läheisestä Turkian talosta. Koulun pitkäaikaisella opettajalla Emmi Kaihovaaralla kerrotaan olleen joskus jopa 60 oppilasta yhdysluokassaan. Edellä mainittu opettaja oli hankkinut turvakseen asuessaan koululla yksin aseen, jota hän ei kuitenkaan uskaltanut käyttää.

Ravattilan koulu nousee mäentöyräältä hallitsemaan joutsenolaista
peltomaisemaa

Koulurakennus oli mennyt 1930-luvulla jo niin huonoon kuntoon, että edessä oli sen purku. Koulun perustukset olivat heikot, joten ne ei olisi kestäneet koulun laajentamista. Kunnanvaltuusto päättikin purkaa koulun ja rakentaa uuden. Puretun koulun tarpeet käytettiin Vesikkolan koulun rakentamiseen. Uusi koulu päätettiin rakentaa äänin 12 – 4 tiilestä. Piirustusten mukaan kouluun piti tulla kolme luokkahuonetta, mutta voimakkaan kritiikin takia yksi luokka jätettiin pois. Ajatuksena oli lisätä se myöhemmin tarpeen vaatiessa. Koulu valmistui jo syksyyn 1937 mennessä niin, että siinä voitiin aloittaa koulutyö. Ravattila oli paikallisen kunnallisvaikuttajan Oskari Lakan koulupiiri ja kateelliset kuntalaiset nimittivätkin mielestään liian komeata koulua "Lakan linnaksi" tai "Oskarin temppeliksi". Uuden koulun vihkiäisiä juhlittiin 4.3.1938. valtuusto otti sen vastaan rakennuttajan ja urakoitsijan välisistä erimielisyyksistä johtuen kuitenkin vasta 24.9.1938.

Kun sodan jälkeen ns. suuret ikäluokat aloittivat koulutiensä, olisi poisjätettyä kolmatta luokkahuone tarvittu. Vuonna 1954 koulu muuttui kolmiopettajaiseksi. Oppilasmäärä oli 80—100 välillä ja huutavan tilanpuutteen vuoksi koulukeittola muutettiin opetusluokaksi. Keittola sijoitettiin opettajan asunnon keittiöön. Pannuhuone muutettiin monitoimitilaksi, joka palveli kielenopetusta, käsityötä, kirjastoa, musiikinopetusta, neuvolatoimintaa ja kerhotyötä. 1960-luvun lopulla, koulun siirtyessä lämmityksessään öljyyn, muutettiin halkovarasto teknisen työn tilaksi. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa pää- ja siipirakennuksen kulmaukseen liitettiin WC-tilat. Läheistä Ravattilan seurataloa on käytetty koulun juhla- ja liikuntatilana. Aluksi tilat annettiin koulun käyttöön ilman vuokraa, mutta vuodesta 1957 lisätilan käytöstä maksettiin vuokraa.

Ravattilan koulu syksyllä 2015

Ravattilan koulu syksyllä 2015

1950-luvun tilanahtauden keskellä haikailtiin Ravattilan koulun laajentamisesta. Johtokunta ja kansakoululautakunta laativat koululle laajennusta varten huonetilaohjelman, jonka valtuusto hyväksyi 28.6.1960 ja kouluhallitus vahvisti. Koululle ostettiin lisämaata uudisrakennusta varten ja Joutsenon kunta varasi aluksi hankkeeseen 14 miljoonaa silloista markkaa. Kunnalla oli kuitenkin samanaikaisesti menossa vanhainkodin rakentaminen, siihen tarvittiin lisää rahaa ja samalla menivät Ravattilan kansakoulun laajentamista varten varatut rahat. Vuonna 1962 haettiin laajennukselle rakennuslupaa, mutta nyt valtiolla olivat rahat vähissä ja hanke hautautui. Peruskouluun siirtyminen ja maaltapako mitätöivät tämän jälkeen rakennushankkeen.

Kun Joutsenon kunta liittyi Lappeenrantaan, oltiin tultu siihen tilanteeseen, että Ravattilassa oli jälleen ainoa alapitäjän koulu. Niin Leppälän, Kähärilän kuin Konnunsuonkin koulujen toiminta oli lakannut. Ravattilassa oli lukuvuonna 2009 – 2010 yhteensä 45 oppilasta. Tämän jälkeen koulun oppilasmäärä on edelleen laskenut. Niinpä syksyllä 2015 Ravattilassa kävi enää 36 koululaista. Kuten niin monessa muussakin julkisessa kiinteistössä, myös Ravattilassa on ollut ongelmia sisäilman kanssa. Ravattilassa huono ilman laatu johti syksyllä 2011 tekstiiliopetuksen siirtämiseen kellarissa olleista tiloista koulun muihin huoneisiin. Ravattilan koulu oli yhdessä Parjalan koulun kanssa lakkautuslistalla syksyllä 2013, mutta molemmat koulut säästyivät tällä kertaa.

Koulu oli jatkosodan alussa 1941 12. divisiooonan
esikunnan sjoituspaikkana

Ravattilan koulumäki on ollut sekä sisällissodan että talvi- ja jatkosodan aikana sotatoimien kohteena tai joukko-osastojen sijoituspaikkana tai muussa maanpuolustuksellisessa käytössä. Talvella 1918 se oli punaisten ja valkoisten taistelupaikkana. Silloin konekiväärit olivat asemissa koulun nurkilla. Vuonna 1940 koulumäelle rakennettiin asepesäkkeitä vihollisen hyökkäyksen valmistauduttaessa. Sekä kesällä 1941 että 1944 koulussa oli majoitettuna joukkoja 12. divisioonan esikuntaa myöten. Kesällä 1944 rakennuksessa toimi myös kenttäsairaala.

Kesällä 1944 Ravattilan koululla oli kenttäösairaala