Sulholle lakanat

Karjalaisella syrjäkylällä eleli 1940-luvun lopulla jo parhaimman naimaiän ohittanut neito äitinsä, siskonsa ja tämän lasten kanssa. Elämä oli niukkaa, eikä sopivia aviomiesehdokkaita löytynyt kotikylältä. Kotitalon läheisyyteen hakattiin uusi itäraja, jota partoivien miestenkään joukosta ei kultaa löytynyt. Niinpä neito tarttui kynään ja lähetti kirjeenvaihtoilmoituksen lehteen monen muun kylän neitosen tapaan.  Pian tärppäsikin ja aviomiesehdokkaaksi ilmoittautui pohjoissavolainen "tehtailija". Niinpä tulevalle aviovaimolle tuli kiire valmistaa kapiot ennen Savon mualle muuttoa. Lakanat tämä näppärä ja työteliäs morsian valmisti rivakasti, ei suinkaan kangaskaupasta haetusta materiaalista, vaan amerikkalaisista vehnäsäkeistä - Made in Chicago.

Unicefin organisoimana maahamme saatiin vuodesta 1947 lähtien ruoka-apua, jota jaettiin lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen. Saatu apu käytettiin siis tarkkaan hyväksi, mistä yllä kuvattu lakana on hyvä todiste. On muuten vieläkin hyvässä kuosissa, vaikka pellavasäkin tekstit ovat hieman haalistuneet lukuisten pesukertojen seurauksena.

The price of an America ticket in 1884

Amerikan Suomalainen Lehti (American Finnish
Journal), September 26, 1884

Some months ago, I published a description of an immigrant's journey from Europe across the Atlantic Ocean to Copper Country in Michigan. Here's some additional info related to that topic. Shipping companies competed passionately for these passengers with their ads, which were a very important source of income for these small immigrant newspapers. It is likely that without these ads the usually very short life span of immigrant newspapers would have been but a bud. Some of the shipping companies announced their fares in advertising, from departing ports to the key destinations in the "New World". As examples, I picked two shipping company Ads from Amerikan Suomalainen Lehti (American Finnish Journal) in late September 1884 and transformed it to today's (2016) price level. The cost of travel from Finland to Stockholm, Gothenburg or Trondheim should be added to 1884 prices, of course.

The Steamboat Line Companies' ticket prices in 1884 are roughly on the same level as today's lowest air ticket prices. So, the price of crossing the Atlantic has been preserved relatively almost the same for over a hundred years. On the other hand, traveling from a Finnish port to the "Finnish regions" in the central parts of the United States took about two weeks while it takes up to half a day now.

The ticket price of American line from Gothenburg or from Trondheim was only $ 18. When we change it to the price of the day, the cost of a journey accumulates to $ 424. A trip from Stockholm to Philadelphia was priced at $ 21, that is in today's money $ 494. If you bought a ticket from Stockholm to Hancock, the price was already $ 37, which is the equivalent of $ 871 in 2016. If you wanted to travel from Stockholm to one of Finns' favorite places in Minnesota, New York Mills, the price already amounted $ 39.70. It makes $ 934, in the 2016 value.

Dominion Line's price level seems to have been more favorable. You could reach Quebec from all Scandinavian ports for 16 dollars or 376 2016 dollars. If you paid $ 27 ($ 635 in today's money), you could reach Chicago. If the lower prices were due to the Dominion line's modestly contents of the package, or only a stricter pricing, I can’t yet tell on the grounds of the source material.

Amerikanpiletin hinta vuonna 1884

Amerikan Suomalainen Lehti 39/26.9.1884

Joitakin kuukausia sitten julkaisin blogissani kuvauksen siirtolaisen matkasta Euroopasta Atlantin yli Kuparisaarelle Michiganiin. Tässä hieman lisää kyseiseen aiheeseen liittyvää. Laivayhtiöt kilpailivat kiihkeästi näistä matkustajista ja mainoksillaan ne olivat erittäin merkittävä tulonlähde pienille siirtolaislehdille. On luultavaa, että ilman näitä mainoksia siirtolaislehtien yleensä varsin lyhyt elinkaari olisi katkennut jo heti alkuunsa. Osa laivayhtiöstä ilmoitti mainoksissaan matkalippujen hinnat lähtösatamista keskeisiin määränpäihin uudella mantereella. Poimin esimerkkinä kahden laivayhtiön mainokset Amerikan Suomalaisesta Lehdestä syyskuun lopulla 1884 ja muutin ne vuoden 2016 hintatasoon. Kyseisiin vuoden 1884 hintoihin on tietysti vielä lisättävä matkakustannukset Suomesta Tukholmaan, Trondheimiin tai Göteborgiin.

Vuoden 1884 laivalippujen hintaso vastaa suunnilleen tämän päivän halvimpien lentolippujen hintoja, Joten Atlantin ylittämisen hinta on säilynyt toista sataa vuotta lähes samana. Toisaalta, matkustaminen suomalaisesta satamasta Yhdysvaltain suomalaisalueille Yhdysvaltain keskiosiin kesti noin kaksi viikkoa, kun nyt siihen kuluu korkeintaan puoli vuorokautta.

Amerikan Linjalla  (American Line / American Steamship Company) matkalipun hinta Göteborgista tai Trondheimista  oli vain 18 dollaria. Kun muutamme sen tämän päivän hinnoiksi, matkalle kertyy hintaa jo 424 dollaria. Matka Tukholmasta Philadelphiaan on hinnaltaan 21 dollaria, eli nykyrahassa 494 dollaria. Mikäli Tukholmasta osti lipun Hancockiin, hinta oli jo 37 dollaria, joka vastaa 871 dollaria vuonna 2016. Jos halusi matkustaa Tukholmasta yhteen suomalaisten suosikkipaikoista Minnesotassa eli New York Millsiiin, hintaa kertyi jo 39,70 dollaria. Vuoden 2016 rahana se tekee 934 dollaria.

Dominion linjan (Dominion Line / Liverpool and Mississippi Steamship Company/ Mississippi and Dominion Steamship Company) hintataso näyttää olleen edullisempi. Kaikista Skandinavian satamista pääsi Quobeciin 16 dollarilla eli 376 nykydollarilla. Jos maksoi 27 dollaria (nykyrahassa 635 dollaria), pääsi Chicagoon saakka. Sitä, johtuiko Dominion linjan halvemmat hinnat matkapaketin vaatimattomammasta sisällöstä, vai vain tiukemmasta hinnoittelusta, en pysty - ainakaan vielä - arvioimaan käymäni lähdemateriaalin pohjalta.

Raattamaan muotokuvan maalaaja kuollut USA:ssa (Haaparannanlehti 27/1 1959)

Yksityiskohta Selim Töyrän Raattamaa-muotokuvasta

Alla oleva artikkeli perustuu pääosin Haaparannanlehdessä 27.1.1959 ilmestyneeseen artikkeliin, jota olen kuitenkin monelta osin muokannut ja täydentänyt. Aluksi suoraa lainausta artikkelista:

"Laestadiolaisissa kodeissa Tornion- ja Muonionjokilaaksossa on Lapinsaarnaajan Juhani Raattamaan muotokuva Selim Töyrän siveltimen tuloksena. Äsken Amerikasta saapuneen tiedon mukaan on siellä viime marraskuun 22 pnä kuollut Suomen Ylimuoniosta kotoisin ollut tunnettu taidemaalari Selim Alfred Töyrä, joka useita vuosikymmeniä on toiminut taidekoulun opettajana ja toimensa ohella vapaana taiteilijana Los Angelesissa, Kaliforniassa. Hän oli syntynyt Muoniossa 13. 11. 1875 ja kuoli Stats Metropolitan (luultavasti tarkoitetaan Metropolitan State Hospitalia) sairaalassa Norwalkissa 22. 11. 1958 sekä siunattiin 28. 11. krematoriohautauksessa Utter-McKinley Broadwayn kappelissa Los Angelesissa."

Ruumiinsiunauksen toimitti paikallisen suomalaisen seurakunnan pastori Omar Halme.[1]

Töyrän Raattamaa-muokuva mustavalkoisena kokonaisuudessaan

Muoniolaislähtöinen Alfred Selim Töyrä oli lähtöisin talonpoikaisoloista. Töyrän isä oli tilanomistaja, taitava mies käsistään: valmisti lukkoja, pyssyjä ja niin edelleen.[2] Selim-poika kävi kansakoulun, ei tosin kotikylässä eikä aivan naapurikylässäkään, vaan Enontekiön kirkonkylässä Hetassa.  Sinne kotoa oli matkaa 80 km. Koulumatkan hän kulki hiihtäen ja joskus poronpulkassa. Kahdessa vuodessa kykeni Selim omaksumaan kansakoulukurssin tiedot. Hieman myöhemmin hän hankkiutui Helsinkiin harjoittamaan taideopintoja.[3] Isä olisi mieluummin nähnyt, että hänen teräväpäisestä pojastaan olisi tullut virkamies kuin nälkäänäkevä taiteilija. Ennen pitkää Töyrä asettui asumaan Tornioon[4], missä hän maalasi ahkerasti. Täällä syntyi myös Haaparannan Rauhanyhdistyksen rukoussalissa vieläkin oleva suuri maalaus ”Kristuksen taivaaseen nouseminen”, jonka opettajatar Angelika Laestadius osti Töyrältä.[5] Näin Töyrä sai matkarahat Amerikan-matkaa varten, jolle hän lähti perheensä kanssa 8.4.1903.[6] Vanhat kaupunkilaiset ovat kertoneet, kuinka Töyrä asuessaan Tornion seudulla kokosi sopivia äijiä lähellä olevalle Palovaaran kukkulalle, ja näin syntyi tuo tunnettu maalaus, josta vieläkin (siis 1950-luvulla) ovat kaupunkilaiset ovat tuntevinaan joitakin hahmoja. Töyrä omisti Amerikassa Chicagossa suuren kulissimaalaamon, mutta sen ylläpitäminen ei tyydyttänyt hänen taiteellista kunnianhimoaan. Niinpä hän myi sen ja muutti Los Angelesiin, jossa toimi pääsiallisesti muotokuvamaalarina. Asiakkainaan hänellä oli useita tunnettuja filmitähtiä. Töyrä saavutti kuuluisuutta taidemaalarina ja hänet nimitettiin Los Angelesin yliopiston taideprofessoriksi.

Bror Hjortin tekemä Jukkasjärven alttaritaulu

Laestadiolaissaarnaajasta Juhani Raattamaasta syntyi muotokuva 1800-luvun loppuvuosina hänen saarnamatkallaan Ylimuonioon.[7] Täällä näytetään vieläkin sitä tupakamaria, missä Selim noin 20-vuotiaana käytteli sivellintänsä. Haaparannanlehden mukaan ”nykyaikainen katsoja on tuossa Raattamaan kuvassa näkevinään kuin kajastuksen van Goghia, ja siinä ilmenee vallan harvinaisen voimakas kuvausvoima. Katsottakoon esim. kasvojen karakteristiikkaa ja ennen kaikkea kömpelöitten käsien ilmettä.” Työ on ollut esillä näyttelyissä ja herättänyt niin paljon huomiota, että julkaistiin liitekuvana Nuori Suomi-joulualbumissa. Töyrän aikoinaan tekemä muotokuva on selvästi tunnistettavissa taitelija Bror Hjortin vuonna 1958 valmistuneessa Jukkasjärven kirkon alttarimaalauksessa. Vuosisadan vaihteessa valmistui monien muiden Lapin kuvien ohella myös Kaaresuvantolaisen saarnaajan ”Ies-Pietin” eli  Pietari Vasaran muotokuva.

Sisäkuva Haaparannan rauhanyhdistykseltä. Seinällä Selim Töyryn maalaus
"Kristuksen taivaaseen nouseminen".

Töyrä kävi synnyinmaassaan 1910-luvulla, vaimonsa ja kahden lapsen kuoleman jälkeen.[8] Hän palasi heti uudelleen Amerikkaan, jossa hän sitten asuikin elämänsä loppuvaiheet. Hänen maalamansa taulut ”Katkenneet kielet” ja ”Amerikan tähtilipun synty” palkittiin kilpailuissa ja avasivat hänelle ateneumin ovet Los Angelesissa. Kotiseutua Muoniota, sen väririkkaita syksyjä ja keskikesän aurinkoisia vuorokausia ei koskaan unohtanut. Koti-ikävä kiveliön Pohjolaan kuuluu kirvelleen hänen sydäntään aina viime vuosiin saakka. Sodan jälkeen Töyrä lahjoitti suurikokoisen maalauksen nimeltään ”Kirkastettu Kristus Jordanin rannalla” Ylimuonion rukoushuoneelle. Tämä Muonion pojan viimeinen tervehdys olisi tosin siirrettävä seurakunnan kirkkoon, sillä pieni rukoushuone Ylimuoniossa ei voi antaa tarvittavaa perspektiiviä Selim Töyrän teokselle, joka on tosi nähtävyys, ei ainoastaan seurakuntalaisille, vaan myös turisteille.

---

[1] Myös Kalifornian valtion kuolinrekisteri (Death Index) vahvistaa kuolinpäiväksi marraskuun 22. päivän 1958. Vuoden 1940 väestönlaskenta kertoo Selim Töyrän asuneen kaupungin 14. piirissä.

[2] Selim Töyrän isä Mikko Juhonpoika Rauhala (myöh. Töyrä) oli lähtöisin Kittilästä. Mikko Rauhala siirtyi Muonioon, Ylimuonion kylään, mistä osti Töyrän eli Tapanin tilan, jota ryhtyi asumaan. Mikko Töyrän vaimo vuodesta 1855 oli Elsa Maria Kaarlentytär Mäki eli Örn, syntyisin Muoniosta. Tästä avioliitosta syntyi yksitoista lasta, joista Selim oli järjestyksessä yhdeksäs. Töyrän äidin kerrottiin olleen "harras kristitty".

[3] Selim Töyrä opiskeli Helsingissä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

[4] Töyrä muutti Ylimuoniosta Tornioon vuonna 1901.

[5] Kaupungin säätyläisväestö koetti auttaa Töyrää ostamalla hänen taulujaan. Hän ei kuitenkaan onnistunut saaduilla tuloilla elättämään itseään.

[6] http://maine.utu.fi/emregfree/ml_finresults2.asp

[7] Töyrä oli mukana Suomen taiteilijoiden näyttelyssä Ateneumissa vuonna 1897 Juhani Raattamaata esittävällä taulullaan. Se onkin hänen varhaistuotantonsa tunnetuin teos. Maalaus herätti niin suurta huomiota, että se julkaistiin Nuori Suomi -joulualbumin liitekuvana.

[8] Selim Töyrä avioitui Senia Eveliina Jaakontytär Saarelan (1880-1909) kanssa. Töyrä osti morsiamelleen ompelukoneen, joka tekona kuohutti hänen silloisia auttajiaan. Yhdysvalloissa Töyrän perheeseen syntyi neljä lasta. Vaimo palasi myöhemmin takaisin Suomeen.

Raattamaan muotokuvan maalaaja kuollut USA:ssa (Haaparannanlehti 27/1 1959)

Yksityiskohta Selim Töyrän Raattamaa-muotokuvasta

Alla oleva artikkeli perustuu pääosin Haaparannanlehdessä 27.1.1959 ilmestyneeseen artikkeliin, jota olen kuitenkin monelta osin muokannut ja täydentänyt. Aluksi suoraa lainausta artikkelista:

"Laestadiolaisissa kodeissa Tornion- ja Muonionjokilaaksossa on Lapinsaarnaajan Juhani Raattamaan muotokuva Selim Töyrän siveltimen tuloksena. Äsken Amerikasta saapuneen tiedon mukaan on siellä viime marraskuun 22 pnä kuollut Suomen Ylimuoniosta kotoisin ollut tunnettu taidemaalari Selim Alfred Töyrä, joka useita vuosikymmeniä on toiminut taidekoulun opettajana ja toimensa ohella vapaana taiteilijana Los Angelesissa, Kaliforniassa. Hän oli syntynyt Muoniossa 13. 11. 1875 ja kuoli Stats Metropolitan (luultavasti tarkoitetaan Metropolitan State Hospitalia) sairaalassa Norwalkissa 22. 11. 1958 sekä siunattiin 28. 11. krematoriohautauksessa Utter-McKinley Broadwayn kappelissa Los Angelesissa."

Ruumiinsiunauksen toimitti paikallisen suomalaisen seurakunnan pastori Omar Halme.[1]

Töyrän Raattamaa-muokuva mustavalkoisena kokonaisuudessaan

Muoniolaislähtöinen Alfred Selim Töyrä oli lähtöisin talonpoikaisoloista. Töyrän isä oli tilanomistaja, taitava mies käsistään: valmisti lukkoja, pyssyjä ja niin edelleen.[2] Selim-poika kävi kansakoulun, ei tosin kotikylässä eikä aivan naapurikylässäkään, vaan Enontekiön kirkonkylässä Hetassa.  Sinne kotoa oli matkaa 80 km. Koulumatkan hän kulki hiihtäen ja joskus poronpulkassa. Kahdessa vuodessa kykeni Selim omaksumaan kansakoulukurssin tiedot. Hieman myöhemmin hän hankkiutui Helsinkiin harjoittamaan taideopintoja.[3] Isä olisi mieluummin nähnyt, että hänen teräväpäisestä pojastaan olisi tullut virkamies kuin nälkäänäkevä taiteilija. Ennen pitkää Töyrä asettui asumaan Tornioon[4], missä hän maalasi ahkerasti. Täällä syntyi myös Haaparannan Rauhanyhdistyksen rukoussalissa vieläkin oleva suuri maalaus ”Kristuksen taivaaseen nouseminen”, jonka opettajatar Angelika Laestadius osti Töyrältä.[5] Näin Töyrä sai matkarahat Amerikan-matkaa varten, jolle hän lähti perheensä kanssa 8.4.1903.[6] Vanhat kaupunkilaiset ovat kertoneet, kuinka Töyrä asuessaan Tornion seudulla kokosi sopivia äijiä lähellä olevalle Palovaaran kukkulalle, ja näin syntyi tuo tunnettu maalaus, josta vieläkin (siis 1950-luvulla) ovat kaupunkilaiset ovat tuntevinaan joitakin hahmoja. Töyrä omisti Amerikassa Chicagossa suuren kulissimaalaamon, mutta sen ylläpitäminen ei tyydyttänyt hänen taiteellista kunnianhimoaan. Niinpä hän myi sen ja muutti Los Angelesiin, jossa toimi pääsiallisesti muotokuvamaalarina. Asiakkainaan hänellä oli useita tunnettuja filmitähtiä. Töyrä saavutti kuuluisuutta taidemaalarina ja hänet nimitettiin Los Angelesin yliopiston taideprofessoriksi.

Bror Hjortin tekemä Jukkasjärven alttaritaulu

Laestadiolaissaarnaajasta Juhani Raattamaasta syntyi muotokuva 1800-luvun loppuvuosina hänen saarnamatkallaan Ylimuonioon.[7] Täällä näytetään vieläkin sitä tupakamaria, missä Selim noin 20-vuotiaana käytteli sivellintänsä. Haaparannanlehden mukaan ”nykyaikainen katsoja on tuossa Raattamaan kuvassa näkevinään kuin kajastuksen van Goghia, ja siinä ilmenee vallan harvinaisen voimakas kuvausvoima. Katsottakoon esim. kasvojen karakteristiikkaa ja ennen kaikkea kömpelöitten käsien ilmettä.” Työ on ollut esillä näyttelyissä ja herättänyt niin paljon huomiota, että julkaistiin liitekuvana Nuori Suomi-joulualbumissa. Töyrän aikoinaan tekemä muotokuva on selvästi tunnistettavissa taitelija Bror Hjortin vuonna 1858 valmistuneessa Jukkasjärven kirkon alttarimaalauksessa. Vuosisadan vaihteessa valmistui monien muiden Lapin kuvien ohella myös Kaaresuvantolaisen saarnaajan ”Ies-Pietin” eli  Pietari Vasaran muotokuva.

Sisäkuva Haaparannan rauhanyhdistykseltä. Takaseinällä Selim Töyryn maalaus
"Kristuksen taivaaseen nouseminen".

Töyrä kävi synnyinmaassaan 1910-luvulla, vaimonsa ja kahden lapsen kuoleman jälkeen.[8] Hän palasi heti uudelleen Amerikkaan, jossa hän sitten asuikin elämänsä loppuvaiheet. Hänen maalamansa taulut ”Katkenneet kielet” ja ”Amerikan tähtilipun synty” palkittiin kilpailuissa ja avasivat hänelle ateneumin ovet Los Angelesissa. Kotiseutua Muoniota, sen väririkkaita syksyjä ja keskikesän aurinkoisia vuorokausia ei koskaan unohtanut. Koti-ikävä kiveliön Pohjolaan kuuluu kirvelleen hänen sydäntään aina viime vuosiin saakka. Sodan jälkeen Töyrä lahjoitti suurikokoisen maalauksen nimeltään ”Kirkastettu Kristus Jordanin rannalla” Ylimuonion rukoushuoneelle. Tämä Muonion pojan viimeinen tervehdys olisi tosin siirrettävä seurakunnan kirkkoon, sillä pieni rukoushuone Ylimuoniossa ei voi antaa tarvittavaa perspektiiviä Selim Töyrän teokselle, joka on tosi nähtävyys, ei ainoastaan seurakuntalaisille, vaan myös turisteille.

---

[1] Myös Kalifornian valtion kuolinrekisteri (Death Index) vahvistaa kuolinpäiväksi marraskuun 22. päivän 1958. Vuoden 1940 väestönlaskenta kertoo Selim Töyrän asuneen kaupungin 14. piirissä.

[2] Selim Töyrän isä Mikko Juhonpoika Rauhala (myöh. Töyrä) oli lähtöisin Kittilästä. Mikko Rauhala siirtyi Muonioon, Ylimuonion kylään, mistä osti Töyrän eli Tapanin tilan, jota ryhtyi asumaan. Mikko Töyrän vaimo vuodesta 1855 oli Elsa Maria Kaarlentytär Mäki eli Örn, syntyisin Muoniosta. Tästä avioliitosta syntyi yksitoista lasta, joista Selim oli järjestyksessä yhdeksäs. Töyrän äidin kerrottiin olleen "harras kristitty".

[3] Selim Töyrä opiskeli Helsingissä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

[4] Töyrä muutti Ylimuoniosta Tornioon vuonna 1901.

[5] Kaupungin säätyläisväestö koetti auttaa Töyrää ostamalla hänen taulujaan. Hän ei kuitenkaan onnistunut saaduilla tuloilla elättämään itseään.

[6] http://maine.utu.fi/emregfree/ml_finresults2.asp

[7] Töyrä oli mukana Suomen taiteilijoiden näyttelyssä Ateneumissa vuonna 1897 Juhani Raattamaata esittävällä taulullaan. Se onkin hänen varhaistuotantonsa tunnetuin teos. Maalaus herätti niin suurta huomiota, että se julkaistiin Nuori Suomi -joulualbumin liitekuvana.

[8] Selim Töyrä avioitui Senia Eveliina Jaakontytär Saarelan (1880-1909) kanssa. Töyrä osti morsiamelleen ompelukoneen, joka tekona kuohutti hänen silloisia auttajiaan. Yhdysvalloissa Töyrän perheeseen syntyi neljä lasta. Vaimo palasi myöhemmin takaisin Suomeen.