Lappeenrannan aseman ja ratapihan pommitus 1.7.1944. Seitsenvuotiaan muistikuvia

Lappeenrannan kartta vuodelta 1958. Karttaan on sijoitettu kertojan kotitalo sekä hänen muistamanaan suojakorsujen sijaintipaikat. Kartan painovuonna molemmille paikoille oli jo rakennettu uudet talot.

Tässä hieman jälkikirjoitusta Lappeenrannan aseman ja ratapihan pommitukseen 1.7.1944.

Reijolankadun ja Ratakadun kulmassa sijaitsi ns. kivikorsu, josta
seitsenvuotias kertoja haki pommitukselta suojaa.

Edessä näkyvän Annakadun ja Reijolankadun risteyksessä olevan
talon takana sijaitsi ns. hiekkakorsu, joka sai pommituksesssa
täysosuman. Talo rakennettin paikalle sotavuosien jälkeen.

Olin eilen sukujuhlissa, jossa oli mukana myös 80-vuotias vieras, joka halusi kertoa omia muistojaan 1.7.1944 tapahtuneesta Lappeenrannan aseman ja ratapihan pommituksesta. Ehdotin hänelle, että kävisimme tapahtumapaikalla, jolloin muistot palaisivat ehkä vielä paremmin mieleen. Samalla minäkin saisin konkreettisen käsityksen siitä, missä kohtalokas sirpalesuoja/suojakorsu sijaitsi. Niinpä ajoimme Tykkiin Ratakadun/Reijolankadun/Annankadun tienoille. Kuulin nyt ensimmäisen kerran, että suojakorsuja olikin ollut tienoolla kaksi. Nykyisen Ratakadun ja Reijolankadun kulmauksessa oli kivenlohkareista koottu kivikorsu ja parisenkymmentä metriä siitä Armilakadun ja hautausmaan suuntaan toinen suojakorsu, jota kutsuttiin hiekkakorsuksi. Kertojani, silloin seitsenvuotinen poika, meni pommitukselta suojaan kivikorsuun. Hän muisteli korsun olleen varsin pieni, vain muutamia metrejä kanttiinsa. Suojassa oli useita henkilöitä, mutta niiden lukumäärää hän ei enää muista. Yksi suojassa ollut mies, jota muistelija arveli rautatieläiseksi, sai reiteensä osuman sirpaleesta ja putosi sitten viereiseen juoksuhautaan. Tienoolle oli kaivettu juoksuhautojen ja pesäkkeiden ketju. Pommituksen loputtua kertoja oli joidenkin muiden poikien kanssa lähtenyt palaamaan Reijolankatu 23:ssa (nyk. no 25) sijainneeseen kotiinsa. Ammusjunassa olleet kranaatit räjähtelivät edelleen ja niinpä yksi lensi poikien yli iskeytyen Annankandun ja Reijolankadun risteykseen. Pojat sukelsivat kiireesti vieressä olleen kuorma-auton alle.

Kertoja äiti oli hakenut suojaa kotia lähempänä olevasta hiekkakorsusta. Se sai täysosuman ja osa sieltä ja sen ympäristössä risteilevistä juoksuhaudoista turvaa hakeneista sai surmansa tai haavoittui. Kertojan äiti oli poistunut korsusta kuitenkin ennen pommin osumaa ja säilyi vahingoittumattomana. Paikalla on nyt kaksi asuinrakennusta, toinen on rakennettu heti sodan jälkeen, toinen myöhemmin. Sodan jälkeen rakennetussa talossa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt asukas tuli mukaan keskusteluumme seisoessamme Annankadun ja Reijolankadun risteyksessä. Hän muisteli, että Ratakatua korjattaessa 1960-luvulla Reijolankadun ja Ratakadun risteyksestä löytyi räjähtämätön lentopommi. Ammusjunasta lentäneitä kranaatteja ja niiden sirpaleita lensi tienoolle suunnattomat määrät. Hänen tontiltaan myöhemmin sahatusta petäjästä  ei löytynyt kohtaa, jossa ei olisi ollut sirpaleita, kun se sahattiin poikki ja pilkottiin.

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Armilan kansakoulun alkuvaiheet

Syksyllä 1922 valmistuneen Lappeen Armilan kansakoulun
rakennuskustannukset olivat runsaat 600 000 markkaa. Koulurakennuksessa on toiminut myös kauppaoppilaitos, kansalaiskoulu ja lasten päiväkoti. Jossakin vaihessa koulu nimettiin Tykin kouluksi

Syksyllä 1919 oli Lappeen kunnanvaltuusto päättänyt rakentaa edellisen vuonna palaneet Juvakan kansakoulun opettaja-asunnot, mutta otti asian uudelleen tarkastettavaksi, kun tarkastaja kehotti neuvottelemaan uuden esikaupunkipiirin muodostamisesta. Uusi koulupiiri muodostettiin vuoden 1920 lopulla, ja se säilyi myös vuoden 1922 piirijakoesityksessä. Piirin koulu päätettiin ensin rakentaa kaupungin omistamalle Nikurin tilalle Kaukaan pistoradan alapuolelle. Tontin luovutushinnasta ei päästy yksimielisyyteen, joten kunta osti koulua varten lopulta niin sanotun Hannulan tilan. Kunnanvaltuusto myönsi jo maaliskuussa 1921 koulun rakentamista varten 150 000 markkaa. Koulun rakentaminen käynnistyi kuitenkin vasta keväällä 1922 ja rakennuksen vihkiäisiä vietettiin lokakuun alussa samana vuonna. Koulurakennuksen kustannusarvio oli alkuaan 385 000 markkaa, mutta rakennuskustannukset nousivat lopulta 618 000 markkaan. Tästä summasta kunta sai valtionapua 123 600 markkaa ja halpakorkoista kuoletuslainaa Valtiokonttorista 247 200 markkaa. Armilan koulu toimi ennen uuden rakennuksen valmistumista lukuvuoden 1921—1922 väliaikaisesti rukoushuoneella. Oppilaita oli koulussa jo valtava määrä, yhteensä 331. Koulun pitkäaikaisina opettajina aloittivat August (1879 – 1944) ja Aino Jaska.[1]

---

[1] Etelä-Savo 18.12.1920. Kokouksia; Etelä-Saimaa 15.3.1921. Lappeen kansakoulut; 23.2.1922. Kuulutus; 5.10.1922. Lappeen Armilan kansakoulu valmistunut; 10.4.1924. Kansakoulujen rakennusavustukset; Lappeen kkert 1922, 13; Murto 1929, 299; Juvonen 2011, 247.