Alakylä, deletoitu koulu (Päivitetty 15.8.2016)

Tästä ovesta tuli astuttua sisälle monet kerrat

Tällä kertaa blogimerkinnän kohteena on koulu, jossa tuli vierailtua usein. Kyseessä on Delete Oy:n koneiden kesällä 2012 murskaama Alakylän koulu. Tämä koulu lähes näkyi aikoinaan kotitaloni ikkunasta. Koululla tuli vierailtua vanhempainilloissa, lapsia saattaessa ja äänestysoikeutta käyttäessä.  Kolme lastani kävi ala-astevuodet Alakylän koulua ja ilmeisen hyvät elämäneväät he sieltä myös saivat. Enpä ole kuullut heidän muistelevan noita vuosiaan muuten kuin positiivisessa hengessä. Koulussa heille muodostui pysyviä, hyviä ystävyyssuhteita, jotka ovat kestäneet aikuisiälläkin, vaikka maaailma on riepotellut monet entiset alakyläläiset kauas pois kotiseudulta "maailman ääriin".

Tässä kooste koulun vaiheista:

Kansakoulu Ratapuistoon 

Kun Alakylän kansakoulua rakennettiin. Kuva. LKA.

Lappeenrannan keskusta-alueen kansakouluissa kärsittiin 1950- ja 1960-luvuilla äärimmäisestä tilanahtaudesta. Vuoroluku, jossa koulua käytiin kahdessa vuorossa, jatkui Lappeenrannan kouluissa vielä 1960-luvun alkuvuosinakin. Vuoden 1963 syksyllä siihen turvauduttiin kaikissa kaupungin kansa- ja kansalaiskouluissa. Niinpä jouduttiin luokkahuoneina käyttämään myös tarkoitukseen sopimattomia tiloja. Kouluhallitus puuttui asiaan ja painosti Lappeenrantaa kohentamaan kansakouluoloja. Tässä yhteydessä oli esillä myös Taikinamäen kansakoulun purkaminen ja uuden rakentaminen sen tilalle. Karjala-lehden mukaan Taikinamäen kansakoulu on ”varsinkin pihan keskellä olevan rakennuksen osalta tuomittu käyttökelvottomaksi”. Lappeenrannan kansakoulujen johtokunta oli laatinut sen seurauksena rakennusohjelman, jonka ensimmäiseen vaiheeseen olisi kuulunut uuden koulun rakentaminen Taikinamäelle. Kaupunginhallitus antoi rakennustoimistolle tehtäväksi laatia luonnospiirustukset uutta koulua varten. Lappeenrannalla oli asiassa kiire, sille opetushallituksen ”uhkavaatimuksen” mukaan, aikaa tilanteen korjaamiseen oli vain kuusi kuukautta.

Alakylän uusi kansakoulu vihittiin helmikuun alussa 1966. Samalla
juhlittiin Lappeenrannan kansakoulun satavuotistaivalta.
Etelä-Saimaa 7.2.1966

Kaupunginvaltuusto päätti lopulta vuoden 1962 marraskuussa rakennuttaa koulun kokonaan uuteen paikkaan, Alakylään, rautatien ja Lepolankadun väliseen Ratapuistoon. Kaupunginvaltuuston lopullisen hyväksynnän Alakylän koulu sai syyskuun lopulla 1963. Koulun pinta-ala oli vajaat 2000 m² ja sen kustannusarvio oli 1,35 miljoonaa markkaa. Koulurakennuksessa oli 12 luokkaa, voimistelusali, tyttöjen ja poikien käsityöluokat, luonnontieteiden luokka, kirjasto- ja kerhohuoneet sekä oppilasruokala. Urakkasopimus koulun rakentamisesta allekirjoitettiin tammikuussa 1964 ja rakennukseen päästiin muuttamaan marraskuun alussa 1964. Alkusyksyn olivat koulua varten muodostetut luokat työskennelleet Peltolan sekä Armilan kouluissa iltapäivävuorossa. Koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin helmikuun alussa 1966. Samalla juhlittiin lappeenrantalaisen kansakouluopetuksen satavuotista taivalta.

Vastavalmistunut Alakylän kansakoulu. Kuva. LKA.

Musiikkiluokka Alakylään 1967

Lukuvuonna 1967 – 1968 käynnistettiin Lappeenrannassa musiikkiluokan toiminta Alakylän kansakoulun yhteydessä. Innokkaita luokalle pyrkijöitä oli paljon. Kolmannelta luokalta käynnistyvälle erikoisluokalle haki ensimmäisellä kerralla 74 oppilasta, joista sisään pääsi 33. Musiikki olikin vahvasti mukana koulun toiminnassa aina 2010-luvulle saakka. Koulun kultuurikasvatusta täydensi myös erittäin aktiivinen ja ansioitunut näytelmäkerho.

Alakylän koulun 4m-luokan oppilaat laulamassa. Kuva. LKA

Alakylän koulun 25-vuotisjuhlat 2.11.1989. Etelä-Saimaa 3.11.1989

Lukuvuonna 1980 – 1981 aloitti Lappeenrannassa toimintansa aivovaurioisten ja vajaaliikkeisten erityisluokka. Tämä erityisluokka toimi Alakylän koulun yhteydessä vuoteen 1985 saakka. Ensimmäisenä lukuvuonna luokalla oli kuusi oppilasta. Syyskuussa 2007 juhlittiin Lappeenrannan musiikkiluokkien 40-vuotista merkkipaalua monipuolisena tapahtumapäivänä. Siihen kuuluivat avoimet ovet Alakylän koululla, iltapäivämatinea Musiikkiopiston Helkiö-salissa ja juhlakonsertti kaupungintalon Lappeenrantasalissa. Alakylän koulu valittiin vuonna 2005 Unicef-kouluksi yhdessä 18 muun suomalaisen koulun kanssa. Unicef-koulut sitoutuivat edistämään arkityössään suvaitsevaisuutta ja tietoisuutta lasten oikeuksista. Koulun oppilasmäärä vaihteli 300:n molemmilla puolilla. Suurimmillaan ja alimmillaan se oli 1970-luvulla. Oppilasennätys saavutettiin lukuvuonna 1976 – 1977, jolloin koulussa opiskeli 356 oppilasta. Vähiten oppilaita oli vuonna 1973. Tällöin Alakylän kansakoulussa oli 240 oppilasta.

Sisäilmaongelmia

Välitunti vetisellä koulun pihalla vuonna 1985

Alakylän koulussa havahduttiin jo 1990-luvulla huonoon sisäilman laatuun. Korjauksia tehtiin useassa vaiheessa. Korjaustarve oli esillä jo kevättalvella 1996 laaditussa peruskorjaussuunnitelmassa, jolloin korjauksen ajankohdaksi ennakoitiin vuodet 1999 – 2000. Mainintoja korjauksista löytyykin vuodelta 2000. Vuonna 2007 koulussa tehtiin uudestaan laajoja korjauksia. Lehtiuutisen mukaan ei hometta juurikaan löytynyt henkilökunnan oireilusta huolimatta. Jo kymmenenkunta vuotta sisäilmaongelmista kärsineen koulun opettajista muutama oli tässä vaiheessa jo vaihtanut koulua hengitysoireidensa vuoksi. Huonosta sisäilmasta syytettiin mm.  siivoushenkilökunnan puutetta. Remontissa uusittiin koulun huopakattoa ja tehtiin muita korjauksia. Kaksi vuotta myöhemmin tehdyt tutkimukset osoittivat kuitenkin, että vaikka koulurakennuksen korjauksiin oli käytetty vuosien varrella runsaasti rahaa, se kärsi edelleen kosteusvaurioista ja korjaustoimenpiteet olivat välttämättömiä. Ongelmalliseksi oli osoittautunut koulun tontti, joka oli alavaa, kosteaa maapohjaa. Lisäksi Alakylän koulussa oli Ilmeisesti taloudellisista syistä yritetty korjata koulun rakenteita ja tiloja yksitellen, ongelma kerrallaan, kun onnistuminen olisi vaatinut kokonaisuuden hahmottamiseksi ja tosiasioiden tunnistamiseksi perusteellisia selvityksiä. Kaupungin tilakeskus ilmoitti aluksi, että koulu voitaisiin remontoida, mutta kokeeksi suoritetut korjaustoimet paljastivat melko pian, ettei näin ollut asianlaita. Väistötiloiksi tarkoitetut parakit ilmestyivät koulun pihalle marraskuussa 2009 ja opiskelu siirrettiin luokkatiloista niihin. Syksyllä 2011 myös koulun ruokala ja liikuntasali jouduttiin sulkemaan. Pääsipä koulu Iltasanomien artikkelissa maamme surkeimpien koulujen joukkoon. Runsaat 200 000 euroa maksanut purkaminen käynnistyi heinäkuussa 2012. Purkukunnon se saavutti vajaassa siis vajaassa 50 vuodessa. 

Alakylässä käytiin koulua parakeissa vuosina 2009 - 2013

Taistelu koulun kohtalosta

Kun Alakylän koulun korjauskelvottomuus selvisi, alkoi monivaiheinen ja varsin kiihkeäkin keskustelu koulun tulevasta kohtalosta. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti keväällä 2010, että Alakylän koulun musiikkiluokkien sekä 5.- 6.-luokkien oppilaat ohjataan 1.8.2013 alkaen Kimpisen kouluun. Alakylän kouluun tulisivat jäämään vuosiluokat 1 - 4. Oppilaiden vanhemmat ajoivat voimakkaasti uuden koulun rakentamista purettavaksi joutuvan tilalle. Sekä asiaa valmistelevien virkamiesten, että kunnallispoliitikkojen keskuudessa voitti vähitellen sen sijaan alaa näkemys, jonka mukaan uutta koulua ei tarvitse rakentaa vaan Alakylän oppilaat mahtuvat jo olemassa oleviin koulutiloihin. Joulukuussa 2011 kaupunginvaltuusto linjasi, että upouudessa koulussa opiskeltaisiin jo syksyllä 2013. Tavoitteena oli, että opetus siirtyisi parakeista lukuvuonna 2013—2014 alakoulun yläluokkien osalta Kimpisen koulukeskukseen ja 1.—4. luokkalaiset olisivat jatkaneet Alakylän koulussa. Kevättalvella 2012 siirrettiin koulun valmistumisajankohta syksyyn 2014. Elokuussa 2012 osa kaupunginvaltuutetuista ehdotti kuitenkin luopumista Alakylän koulun rakentamisesta. Näin säästyisi noin 4,6 miljoonaa euroa ja Alakylän koulun alaluokkien oppilaiden uskottiin mahtuvan Pohjolankadulle muodostuvalle koulukampukselle. Myös kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kallistui tälle kannalle. Kaupunginhallitus oli kuitenkin marraskuun kokouksessaan toista mieltä ja päätti, että koulu rakennetaan.  Jälleen kerran tuuli kuitenkin kääntyi kaupunginvaltuustossa.  Päätökseksi tuli 26.11.2012 äänin 41 - 35, ettei koulua sittenkään rakenneta. Koulun rakennussuunnittelu ehdittiin jo kilpailuttaa ja suunnittelutoimisto valita alustavasti, mutta kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen nämä suunnitelmat mitätöityivät.

Alla yhteenveto Alakylän koulun oppilasmääristä vuosilta 1964 – 2011

1964	1965	1966	1967	1968	1969	1970	1971
314	325	281	323	311	293	274	271
1972	1973	1974	1975-1976	1976-1977	1977-1978	1978-1979	1979-1980
247	240	262	354	356	329	314	303
1980-1981	1981-1982	1982-1983	1983-1984	1984-1985	1985-1986	1986-1987	1987-1988
323	317	326	322	324	322	316	311
1988-1989	1989-1990	1990-1991	1991-1992	1992-1993	1993-1994	1994-1995	1995-1996
307	309	313	298	281	285	269	262
1996-1997	1997-1998	1998-1999	1999-2000	2000-2001	2001-2002	2002-2003	2003-2004
252	261	274	309	325	328	338	313
2004-2005	2005-2006	2006-2007	2007-2008	2008-2009	2009-2010	2010-2011	*********
336	317	306	294	282	277	268	*********

Siparin kansakoulun viisi ensimmäistä vuotta

Siparin kansakoulun oppilaita 1900-luvun alussa. Taustalla koulurakennus silloisessa ulkoasussaan.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lappeenrannan kaupunginarkistooon sijoitetussa Siparin koulun arkistossa on alla oleva kronologia koulun viidestä ensimmäisestä kouluvuodesta. Se on koottu historiiikkia varten ilmeisesti vuonna 1902.

Siparin seudun taloisännät olivat Lappeen pitäjässä uranuurtajia, sillä se oli kunnassa ensimmäinen taajama-alueen ulkopuolelle, maalaiskylään perustettu koulu. Lappeelaisten ensimmäinen kansakoulu, Taikinmäen koulu, oli aloittanut toimintansa vuonna 1878 Lappeenrannan kaupungin kupeessa. Kaukaan koulu avasi ovensa vuonna 1896. Kaukas-yhtiön omistaja Hugo Standerskjöld sekä rakensi kyseisen kansakoulun että ylläpiti sitä palkkaamalla opettajat. Myös Mustolan koulu avasi ovensa syksyllä 1896, taustahahmoinaan Saimaan kanavan kanavainsinööri Oskar Schultz, Lauritsalan sahan isännöitsijä J.M.Åhman ja maanviljelijä Taavetti Muukkonen

Alla olevassa kansakoulun historiikissa ilmenee yhden avioparin, nimittäin Mikko ja Hanna Siparin vahva panostus kotikylänsä koulusivistyksen nostamiseksi. Mikko Siparin pojanpoika kertoi kuulleensa, että hänen isoisänsä oli aikoinaan käynyt koulua Taikinamäellä asti. Tuo pitkä, hevosella tehty koulumatka, oli ollut sen verran vaivalloinen, että hän päätti tehdä seuraavalle sukupolvelle yleissivistyksen hankkimisen helpommaksi. 

Siparin ja sen lähikylien isännät lahjoittivat hirret koulun sekä sen laajennuksen rakentamiseen. Velkaakin otettiin ja vekseleitä kirjoitettiin. Lappeen kuntakokous ei aina ollut myönteinen Siparin isäntien kouluinnostukselle ja eväsi pyynnöt koulun rakentamisesta aiheutuneiden velkojen maksamisesta. Elettiin sortovuosien aikaa. Niinpä koulu oli saanut huomautuksen siitä, että sieltä puuttui suuriruhtinas Nikolai II:n muotokuva. Mielenkiintoinen, minulle uusi traditio, löytyi koulun historiikista, nimittäin joulukuusen polttaminen.

------------------------

Muistiinpanoja Siparin kansakoulun historiikin kirjoittamista varten:

Siparin kansakoululle valitaan johtokunta 25.3.1897: Johtokunnan jäsenet: Kanttori Ketonen, talollinen Antti Lensu, talollinen Mikko Sipari Pahloisista, Ville Pesu Toikkalasta, Mikko Lensu Lensulasta ja Antti Sipari Pahloisista. Puheenjohtajana kanttori Ketonen ja varapuheenjohtajana Antti Sipari.

Koulun kannatussitoumus:
Mikko Sipari ja hänen vaimonsa Hanna Sipari sitoutuvat yhteisesti pitämään huolta siitä, että Lappeen kunnassa olevan Siparin kansakoulun huoneisto ja opettajan asunto sekä ulkohuoneet pidetään hyvässä kunnossa ja koulu varustetaan tarpeellisilla koulu- ja opetuskalustolla. Opettaja saa käytettäväkseen kaksi (huonetta) ja keittiön, navetan, rehuladon ja aitan sekä muut tarpeelliset ulkohuoneet. Viljelysmaata hehtaarin alana viljeltäväksi, lehmän kesälaitumen, lämmitysaineet ja öljyvalon, sekä opettajalle vuosittain suoritetaan valtionavun lisäksi piirin puolesta 250:- (Jos nimittäin Lappeen kunnan lupaama 250:- apuraha jollain tavalla tulisi kielletyksi). Myös tyttöjen käsityönopettajalle maksetaan 100:- vuodessa palkkaa. Poikien käsityöhuoneeksi annetaan koulun lähellä oleva asuintupa.

Johtokunnan kokous 5.6.1897:
Päätetään, että koulusta muodostetaan suomenkielinen yhteiskoulu tytöille ja pojille, miesopettajan johdolla. Päätyettiin hankkia 800:- valtionapu, koska koulu alkaa olla jo valmistumaisillaan. Kun koulun valmiiksi saattamiseen tarvittiin varoja ja niitä ei ollut, päätettiin ottaa 1000:- suuruinen vekselilaina 6 kk ajaksi, joko pankista tai mistä vain saadaan. Vekselein hyväksyjäksi ja asettajaksi suostuivat Mikko Sipari ja Antti Ylälensu.

Johtokunnan kokous 4.7.1897
opettajan valinta: Jo aikaisemmin oli julistettu opettajan virka haettavaksi. Opettajaksi valitaan Adolf Roinila Luhangasta ja varalle Aleksis Lindholm Valkeakoskelta. Näiden lisäksi oli virkaa hakenut lukkari S.H.Haapalainen Rautavaaran kappelista.

Johtokunnan kokous 16.8.1897:
Tuhannen markan vekselillä todettiin rahat saaduksi kuuden kuukauden ajaksi kanttori Ketoselta. Tällä rahalla saatetaan koulurakennus valmiiksi ulkorakennuksineen. Johtokunnan kirjuriksi valittiin A. Roinila, joka oli saapunut virkaansa. koulun alkajaisjuhlaa päätti johtokunta vietettäväksi sunnuntaina 12 p:nä syyskuuta klo 4 j.p.p. ja varsinaisen lukukauden alkamisen maanantaina 13 päivänä syyskuuta klo 10 e.p.p.

Johtokunnan kokous 13.9.1897:
Koulurakennuksen siltojen ja mattojen teko oli ollut Juhana Toikan huolena. Hän pyysi lisäpalkkaa, koska oli ottanut urakan liian halvalla. Johtokunta suostui hänen pyyntöönsä.

Johtokunnan kokous 14.10.1897:
Otettiin käsiteltäväksi naisopettajan viran täyttäminen (käsitöiden opettaja). Virka oli ilmoitettu Virallisessa lehdessä 5.10.1897. Hakijoina oli vain Hanna Roinila, joka päätettiin valita toistaiseksi virkaan.

Johtokunnan kokous 18.12.1897:
Johtokunnan jäseneksi valittiin Mikko Siparin tilalle Juhana Sipari. Mikko Sipari kuoli keuhkokuumeeseen melkein heti koulun valmistuttua. Kuntakokouksen viime tammikuun 9 päivänä myöntämä rakennusapu ja opettajan palkkarahat päätti johtokunta valtuuttaa kanttori Ketosen ulosottamaan Lappeen kunnan rahastonhoitajalta.

Johtokunnan kokous 10.1.1898:
Päätettiin tiedustella Keisarillisesta Senaatista Siparin koulun johtokunnan tekemää rakennusavustusta koskevaa anomusta, koska siitä ei ole mitään kuulunut. Päätettiin, ellei talollinen Juhana Toikka maksa koulukirjoistaan määrättyä laskua (hänen lasten kirjat), niin kirjarahat häneltä ulosmitataan.

Johtokunnan kokous 20.5.1898:
Tänään koulu päätti ensimmäisen lukukautensa. Päätettiin panna toimeen arpajaiset koulun kannatusta ajatellen. Asiassa päätettiin kääntyä Lappeenrannan asukkaiden puoleen.

Johtokunnan kokous 20.7.1898:
Tarkastaja asessori O.Florellin ilmoittaa hyväksyvänsä opettaja Roinilan ainoastaan virkaatekeväksi opettajaksi vain yhdeksi vuodeksi. Tämän vuoksi päättää johtokunta kääntyä oman tarkastajan puoleen asian selvittämiseksi, koska johtokunta katsoo, että tämä on vääryys op. Roinilaa kohtaan, sillä onhan hän hakenut vakituista virkaa ja valittu siihen. päätettiin koululle tiedustella 2000:-  lainaa.

Johtokunnan kokous 12.9.1898:
Päätettiin, että kouluun otetaan oppilaita lainkaan katsomatta heidän ikäänsä tahi muuhun kelpoisuuteen. (Op. Roinila oli huomauttanut johtokunnalle kouluun otetuista alaikäisistä lapsista). Antti ja Juhana Sipari olivat sitä mieltä, että kouluun ei oteta yhdeksää vuotta nuorempaa lasta.

Johtokunnan kokous 15.11.1898:
Opettaja Roinila ilmoittaa, että hänet on valittu Kuopio - Iisalmi radan rakennettavan kansakoulun opettajaksi ja anoo eroa. johtokunta suostuu anomukseen. Syynä uuden  viran hakuun em. väliaikaisuus, jota ei voi laskea koepalvelusvuosiin. Päätettiin, ettei virkaa julisteta haettavaksi kevätlukukaudeksi, koska virkaan tuskin saataisiin pätevää opettajaa. Siksi johtokunta kääntyi kanttori Ketosen puoleen pyytäen häntä ottamaan vastaan k.o.  viran. Tähän Ketonen suostuikin. Käsityönopettajaksi tytöille valittiin Amanda Ketonen.

Johtokunnan kokous 28.12.1898:
Roinilalle annetaan hyvä todistus Siparin ylhäisemmästä kansakoulusta. Samoin annetaan todistus hanna Roinilalle. Kun kanttori ketoselle ei ole rovasti Nordström antanut virkavapautta olla pois kinkereistä, vaikka Ketonen olisi hankkinut tätä tarkoitusta varten viransijaisenkin, päätettiin ottaa kahden viikon ajaksi Ketosen sijaiseksi neiti Roosa Bruun Lappeenrannasta, joka on käynyt Lappeenrannan 5 luokkaisen porvarikoulun

Johtokunnan kokous 20.2.1899:
Kuvernööri käskee hankkia Siparin kouluun Nikolai II:n muotokuvan. Taloudenhoitaja Antti Sipari ilmoittaa jo hankkineensa keisarin ja hänen puolisonsa muotokuvat, jotka on laitettu luokkahuoneen seinälle.

Johtokunnan kokous 9.5.1899:
Roosa Bruunille annetaan kiitettävä todistus opettajanviran hoidosta. Opettajan virka julistetaan haettavaksi Suomettaressa ja Virallisessa lehdessä.

Johtokunnan kokous 28.6.1899:
Otettiin käsiteltäväksi opettajan viran täyttäminen. Virkaa olivat hakeneet seuraavat henkilöt: Ylioppilas Armas Majander Lemiltä, ylioppilas V. Gast Tampereelta, v.t. op. K.Puhakka Virolahden Pitkäpaasilta, v.t.op. Matti Pitkänen Sakkolasta. Virkaan väliaikaisesti  valittiin  yksimielisesti Armas Majander Lemiltä, varalle K. Puhakka. Käsityönopettajaksi valittiin neiti Kauno Majander Lemiltä.

Johtokunnan kokous 2.10.1899:
Päätettiin ottaa kouluun Iida Lensu, Iida Sipari ja Mikko Toikka, vaikka he eivät ole täyttäneet asetuksen määräämää 9 vuotta, koska he ovat muutamia lukukausia nauttineet opetusta. Päätettiin hankkia maapallo havaintovälineeksi.

Johtokunnan kokous 14.12.1899:
Syyslukukausi päätettiin lopettaa joulukuun 20 päivänä illalla joulukuusen poltolla. Joululehtiä päätettiin jakaa 28 kpl ja hankkia joulukoristeita 10 markalla. Ketonen valittiin edelleen johtokunnan puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi Antti Sipari. Taloudenhoitajana toimii em. Antti Sipari. Kirjuriksi A. Majander. Päätettiin tilata seuraavan vuoden alussa ihmisruumiin malli ja raamatullisia kuvia havaintovälineiksi.

Johtokunnan kokous 16.2.1900:
Johtokunta päätti pyytää ylioppilas Majanderia jäämään opettajaksi seuraavaksi lukuvuodeksi, johon pyyntöön Majander suostuikin. Tyttöjen käsityönopettajana pyydettiin (jatkamaan) Kauno Majander, joka myös suostui ottamaan viran vastaan.

Johtokunnan kokous 21.5.1900:
Lappeen kunnan rahastosta päätettiin nostaa se summa, jonka kunta oli määrännyt maksettavaksi. Nostajaksi valtuutettiin Antti Sipari.

Johtokunnan kokous 17.9.1900:
Päätettiin hankkia kouluun uusia pulpetteja 13 kpl:tta.

Johtokunnan kokous 1.10.1900:
Päätettiin piiritarkastajan huomautuksesta ryhtyä rakentamaan koululle käsityöhuonetta. Asia päätettiin esittää piirikokoukselle. Päätettiin koululle hankkia "plankettikirja", johon säilytetään kaikki todistusjäljennökset.

Johtokunnan kokous 6.10.1900:
Koska oppilaita tuli kouluun lähelle 50, tulisi oppilaille sietämättömän ahdasta, päätti johtokunta, jos tarkastaja suostuu, että oppilaat jaetaan  (niin että)  I - II osastoa ja III - IV osastoa opetetaan erikseen, koska oppilaista suurin osa on lukutaitonsa puolesta hyvin heikkoja. I - II osastoa opetetaan luokassa ja III - IV osastoa opettajan sitä varten luovuttamassa kamarissa. Päätettiin hankkia kouluun iso musta taulu, joka asetetaan opettajan kamariin III - IV luokkalaisia varten.

Johtokunnan kokous 9.11.1900:
Tehtiin lopullinen päätös käsityöhuoneen rakentamisesta ja suuruudesta. Sen pituudeksi tulee 11 m ja leveydeksi 7,2 m ja että se väliseinällä jaetaan kahtia, jotta samalla saadaan myös eteinen.

Johtokunnan kokous 3.12.1900:
Kivijalan teko käsityöhuoneeseen päätettiin antaa Antti Lensulle 60:-  urakkasummasta.

Johtokunnan kokous 20.1.1901:Puheenjohtajaksi valitaan Antti Sipari, varapuheenjohtajaksi Antti Lensu, taloudenhoitajaksi  Antti Sipari, kirjuriksi A.Majander. Muut jäsenet: Juhani Sipari, Mikko Lensu, Ville Pesu ja Mikko Oikkonen. Käsityöluokan seinien hakkaaminen annettiin urakalla Antti Lensulle 200:sta (markasta). Johtokunta valtuutti puheenjohtajansa Antti Siparin johtokunnan puolesta jättämään Viipurin läänin kuvernöörille valituksen Lappeen kuntakokouksen päätöksestä jouluk. 22 p:ltä 1900, jolla kunta hylkäsi tehdyn anomuksen siitä, että kunta myöntäisi Siparin koulupiirille varoja koululla olevan velan maksamiseen ym. tarpeisiin.

Johtokunnan kokous 17.2.1901:
Johtokunta päätti jäsentensä kautta ilmoittaa niille piiriläisille, jotka olivat laiminlyöneet tuoda hirsiä rakennettavaan käsityöhuoneeseen, että hirret on tuotava viimeistään ennen tämän kuun loppua, uhalla, että muutoinen tapahtuu uloshaku kunnan kautta kunnanmaksujen ohella 50 pennin mukaa metriltä. Päätettiin antaa perustettavan koulun kirjaston hyväksi ne 100:-, jotka oli eräs lappeenrantalainen antanut kirjastoa varten. Tämä raha oli käytetty koulun velkojen maksuun, kun rahaa ei muualta saatu tarpeeksi. Päätettiinpä tälle summalle maksaa korkoakin 6%. Tällä summalla päätettiin ostaa kirjoja perustettavaan kirjastoon

Johtokunnan kokous 21.4.1901:
Päätettiin anta Lappeen kuntakokouksen esimiehille August Suniselle hänen pyytämänsä selitys kunnan tilien tarkastajan tekemän muistutuksen johdosta Siparin koulun tileistä. Muistutusta johtokunta pitää aiheettomana. Jos sitä ei poisteta, tulee johtokunta vaatimaan sovinto-oikeuden asettamista.

Johtokunnan kokous 27.5.1901:
Johtokunta päätti tarkastajan suostumuksella ottaa vielä seuraavaksi vuodeksi v.t. opettaja A. Majanderin ja käsityönopettajaksi neiti Kauno Majanderin.

Johtokunnan kokous 31.5.1901:
Neiti Majanderille annettiin todistus käsityöopettajana olostaan.

Johtokunnan kokous 7.9.1901:
Päätettiin antaa kanttori Ketoselle todistus viranhoidosta kevätlukukaudelta 1899.

Johtokunnan kokous 2.10.1901:
Lisärakennuksen (käsityöluokan) riveäminen annettiin Juhana Toikalle. Kun kouluun oli ilmoittautunut yli 50 oppilasta, päätettiin, että Antti Sipari matkustaa Viipuriin neuvottelemaan tarkastajan kanssa ko. asiasta, koska kansakouluasetuksen mukaan on hankittava apuopettaja kouluun, jos oppilasmäärä ylittää 50 oppilasta.

Johtokunnan kokous 4.10.1901:
Päätettiin anoa tarkastajalta nöyrimmästi, että koulun apuopettajaksi tarkastaja hyväksyisi Kauno Majanderin, jonka johtokunta oli tähän toimeen valinnut, koska oppilasmäärä oli ylittänyt 50 oppilasta.

Johtokunnan kokous 13.10.1901:
Päätettiin kutsua piirikokous koolle apuopettajan palkan ja asunnon järjestämistä varten. Palkaksi päätettiin 200:-  vuodessa.

Johtokunnan kokous 1.12.1901:
Syyslukukausi päätettiin lopettaa joulukuusen poltolla 21.12. klo 5 - 8 illalla, ja kevätlukukausi aloittaa 7.1.1902.

Johtokunnan 13.2.1902:
Hyväksyttiin tilit. Antti Siparille annettiin todistus koululla suoritetuista erinäisistä rakennustöistä.

Johtokunnan kokous 4.5.1902:
Koulun lisärakennus (käsityöluokka) tuli kalliimmaksi, kuin luultiin. Sen vuoksi on jäänyt useita laskuja maksamatta, joten koulu on taas velassa. Koska kunta on maksanut Taikinamäenkin koulun velat, päätettiin pyytää, että se korvaisi myös Siparin koulun velan, joka on 555,60:-. Siparin koulun koko velka on 664, 61:-. Päätettiin kevättutkinnossa myydä poikien tekemät käsityöt ja käyttää rahat johonkin hyödylliseen tarkoitukseen.