Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Lavolan kansakoulun alkuvaiheet

Lappeenrannan länsialueiden kouluverkko on voimakkaiden myllerrysten kohteena. Muutosten tuulet puhaltanevat nurin yhtenä muiden joukossa Lavolan koulun, joka on joutunut lakkautuslistalle. Koulu on saavuttanut jo kunniakkaan 105 vuoden merkkipaalun. Tässä katsaus koulun alkuvaiheisiin:

Lavolan kansakoulurakennuksen laajennuspiirustukset

Lavolan kansakoulun alkuvaiheet

Oman kansakoulun perustamisajatus Lappeen pitäjän Lavolaan heräsi vuonna 1909. Puuhamiehinä olivat kunnallisvaltuutettu Jeremias Saikko ja maanviljelijät Juho Pulli ja Ville Saikko. Asiaa valmisteleva kokous pidettiin 28.12.1909 Montolassa. Kokouksessa valittiin kolmimiehinen toimikunta valmistelemaan koulun perustamista. Seuraavana kesänä toimitettiin Lappeen kunnanvaltuustolle virallinen anomus koulun perustamisesta. Samoihin aikoihin oli Lappeen kunnassa keskustelunaiheena Taikinamäen kansakoulun laajentaminen. Taikinamäen kansakoulussa oli jatkuvasti suuri tilanahtaus. Edes puolet piirin kouluikäisistä lapsista, joita oli 802, ei sinne sopinut. Lisäksi Lavolasta oli Taikinamäelle pitkähkö matka, neljä – kuusi kilometriä. 

Kesällä 1910 pidettiin kyläkuntakokouksia, joissa hahmoteltiin uuden koulupiirin rajoja, koulun sijaintipaikkaa sekä johtokunnan ja rakennustoimikunnan jäseniä. Alueen asukkaat päättivät kokouksessaan 30.10.1910 anoa valtuustolta oman koulupiirin muodostamista ja ehdottivat koulutalon rakentamista viipymättä Juhana Kivistön maalle. Marraskuun 26 päivänä 1910 valtuusto muodostikin Lavolan kansakoulupiirin ja määräsi siihen rakennettavaksi koulun syksyyn 1911 mennessä. Koulupiiriin tulivat kuulumaan Montolan, Tapavainolan, Kourulan, Skinnarilan kylät sekä osia Ihalaisen, Rutolan ja Lavolan kylistä. 

Ilmoitus Lavolan kansakoulun "pientan lasten koulun" alkamisesta syksyllä 1912
Lappeenranta 15.8.1912.

Koulun rakentaminen alkoi vuoden 1911 alussa Juhana Kivistöltä ostetulla 1,5 hehtaarin tontilla. Lavolan kansakoulun ensimmäisen johtokuntaan valittiin maanviljelijät Antti Saikko, August Suninen, Antti Montonen, Juhana Tilsala ja Jooseppi Oikkonen sekä maalari Fredrik Hovi. Koulun rakennustoimikunnan jäseniksi tulivat rakennuksen urakoinut kirvesmies Ville Sokura ja Juho Pulli. Rakennuspiirustuksiksi valittiin arkkitehti Yrjö Sadeniemen ”Maalaiskansakoulun tyyppipiirustuksia n:o 9”, mutta joillakin muutoksilla varustettuna. Tämänkin koulun hirret ja parrut toimittivat koulupiirin asukkaat veroäyrien perusteella. Koulu valmistui ajoissa ja sen vihkiäisiä vietettiin 27.8.1911. Koulu maksoi piharakennuksineen 16640 markkaa. 

Koulun opettajaksi valittiin juuri seminaarista valmistunut ”oman pitäjän poika” Vilho Peltola ja tyttöjen käsityönopettajaksi Miina Nyrhi. Ensimmäisenä kouluvuonna opiskelun aloitti 21.8. 1911 yhteensä 38 oppilasta. Koulu oli pitkään ns. supistettu kansakoulu. Kouluvuosi alkoi noin kuukauden kestävällä ”pienten lasten koululla”, jonka jälkeen alkoi varsinainen kansakoulu. 1920-luvulla ”pienten lasten koulua” käytiin myös jakso kevätlukukaudella. ”Pienten lasten koulu” muuttui ympärivuotiseksi alakansakouluksi vuonna 1925. Opettajaksi 25:lle oppilaalle valittiin Elma Peltola. Koulussa tehtiin vuonna 1927 ensimmäiset isommat korjaukset. Tällöin koululle tehtiin uusi kate, ulkoseinät laudoitettiin ja sisäseinät paperoitiin. Seuraavana vuonna rakennusta laajennettiin. Koululle tuli uusi veistoluokka/ voimistelusali ja sinne rakennettiin koulukeittiö. Ensimmäisinä kouluvuosina oppilaat vastasivat vuorollaan koulun lämmittämisestä ja siivoamisesta. Siivooja koululle saatiin vuonna 1915.[1]

---

[1] LKA. LavKA. Ja:8. Historiatietoja koulun alkuajoilta; Ja:9. 70-vuotishistoriikki; Lappeenranta 29.11.1910. Lappeen kunnanvaltuustossa; 29.8.1911. Lavolan kansakoulu vihittiin; Murto 1929, 294 – 295.

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Uusia kansakouluja Lappeen maaseutukyliin 1910-luvulla

Puralan kansakoulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lappeen kunnan kansakoulujen piirijako oli voimassa sellaisenaan toistakymmentä vuotta. Vuoden 1911 loppuun mennessä kansakouluja oli perustettu yhteensä 17. Näin ollen niitä oli kolme enemmän kuin vuoden 1898 piirijakopäätöksessä oli sovittu. Uusien koulujen perustamistarve kasvoi koko ajan, sillä Lappeen kunnan asukasmäärä oli voimakkaassa kasvussa. Vuonna 1910 esitti valtuuston puheenjohtaja, kauppias A. J. Enckell uuden piirijaon suorittamista. Valtuusto hylkäsi ehdotuksen äänestyksessä todeten, ettei mitään ennakkopäätöksiä kansakoulujen piirijaossa tehtäisi, vaan jo missä piirissä tästä asiasta tehdään vaatimus, niin silloin aina valtuusto ratkaisee asian. Tästä päätöksestä huolimatta asetti valtuusto 24.2.1912 toimikunnan tarkastamaan kansakoulujen piirijaon. Tällä kertaa tyydyttiin kuitenkin vain koulupiirirajojen tarkistamiseen ja esimerkiksi koulupiirien silloinen lukumäärä (19) jäi ennalleen. Lisäksi toimikunta yritti saada myös ratkaisun Kauskilan piirin koulupaikasta. Siitä alkoi kuitenkin pitkä valituskierre, joka viivytti koulun alkamista vielä lähes vuosikymmenen. Vuonna 1919 perustettiin uusi piirijakotoimikunta. Sen päätehtävänä oli Nuijamaan kuntaan siirtyneen Kansolan koulupiirin järjestely niiden kylien osalta, jotka jäivät Lappeen kuntaan.  Lisäksi tehtävänä oli Juvakan, Mustolan ja Taikinamäen koulupiirien uudelleenjärjestely. Toimikunta ehdotti Armilan, Hanhijärven, Lempiälän, Muukkolan, Partalan, Parkkarilan ja Tirilän koulupiirien muodostamista. Ehdotus hyväksyttiin syyskuun 11 päivänä 1920.

Lavolan kansakoulun julkisivupiirustus laajennusta varten

Oman kansakoulun perustamiseen Lavolaan herättiin vuonna 1910, kun keskustelunaiheeksi nousi Taikinamäen kansakoulun laajentaminen. Taikinamäen kansakoulussa oli jatkuvasti suuri tilanahtaus. Edes puolet piirin kouluikäisistä lapsista, joita oli 802, ei sinne sopinut. Lisäksi Lavolasta oli Taikinamäelle pitkähkö matka, neljä – kuusi kilometriä. Kesällä 1910 pidettiin kyläkuntakokouksia, joissa hahmoteltiin uuden koulupiirin rajoja, koulun sijaintipaikkaa sekä johtokunnan ja rakennustoimikunnan jäseniä. Alueen asukkaat päättivät kokouksessaan 30.10.1910 anoa valtuustolta oman koulupiirin muodostamista ja ehdottivat koulutalon rakentamista viipymättä Juhana Kivistön maalle. Marraskuun 26 päivänä 1910 valtuusto muodostikin Lavolan kansakoulupiirin ja määräsi siihen rakennettavaksi koulun syksyyn 1911 mennessä. Koulupiiriin tulivat kuulumaan Montolan, Tapavainolan, Kourulan, Sinnarilan kylät sekä osia Ihalaisen, Rutolan ja Lavolan kylistä. Koulun rakentaminen alkoi vuoden 1911 alussa Juhana Kivistöltä ostetulla 1,5 hehtaarin tontilla. Koulu valmistui ajoissa ja sen vihkiäisiä vietettiin 27.8.1911. Ensimmäisen vuonna koulutyön aloitti opettaja Ville Peltolan johdolla 38 oppilasta.

Uutinen Lappeen kunnavaltuuston päätöksestä Puralan
koulupiirin jakamisesta. Lappeenranta 95/25.8.1908

Puralan koulupiiri oli muodostettu alkuaan liian laajaksi, mutta vielä laajemmaksi se tuli sen jälkeen, kun siihen siirrettiin Tukialan ja Vihtolan kylät. Piirin pituudeksi tuli 16 - 17 kilometriä. Koulupaikan valinta osoittautui vaikeaksi, kun koulumatkat olivat monesta kylästä liian pitkiä.
 Asian järjestämistä helpotti se, että joukko koulupiirin asukkaita anoi vuonna 1908 piirin jakamista. Kesäkuun l päivänä 1908 pidetyssä kokouksessa valtuusto myönsi piirin liian laajaksi, ja asetti komitean suunnittelemaan sen jakamista. 22.8.1908 pidetyssä kokouksessa valtuusto erotti Puralan piiristä Annikkalan, Kauskilan, Tukialan ja Vihtolan kylät uudeksi Kauskilan piiriksi. Koulupiiriin jäivät Puralan lisäksi Lipiälä, Kemppilä, Tujula, Hyypiälä ja osa Kiialasta. Samaisessa kokouksessa päätettiin nostaa kunnan kansakoulun rakentamiseen annettava avustus 9000 markkaan. Tämän jälkeen koulupiirissä ryhdyttiin varsinaisiin toimenpiteisiin oman koulun saamiseksi vuonna 1911. Osa halusi koulun sijaitsevan koulupiirin keskellä, osa taas korosti tulevan koulun maisemallista ympäristöä. Edellinen kanta voitti ja niinpä päätettiin piirikokouksessa 13.8.1911 rakentaa koulu ns. Vaitsillanmäelle silloisen maantien varteen Puralan kylässä. Täällä oli saatavissa Antti Tukialta 1,3 hehtaarin suuruinen tonttimaa. Tavoitteena oli aloittaa koulutyö omassa koulutalossa jo elokuussa 1912. Koulu perustettiin miesopettajan kouluksi. Tulevalle opettajalle ehdotettiin vuosipalkaksi luontaisetujen lisäksi 400 markkaa. Piirikokous valtuutti maanviljelijä Juho Kangasmuukon esittelemään kunnalle tehtyjä päätöksiä ja esittämään anomus koulun perustamisesta. Johtokuntaan valittiin maanviljelijät Elias Laiho, Antti Lasonen, Juho Suokiianen, Elias Lipiäinen, Pekka Kangasmuukko ja Elias Tukia (tuleva kansanedustaja ja kunnallisneuvos). Viimeksi mainittu oli alkuvuosina kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana. Koulun päärakennuksen urakoi kauppias A.J. Enckell Vainikkalasta. Koulupiirin asukkaat toivat rakennushirret, katonkannattimet, kaivoivat perustukset, toivat muuta rakennusmateriaalia ja rakensivat koulun ympärille aidan sekä muokkasivat peltomaata koulun ja opettajan käyttöön. Koulu täytyi aloittaa kuitenkin vuokrahuoneistossa rakennustöiden viivästymisen takia. Lopulta 3.11.1912 vietettiin koulun vihkiäisiä. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin 10.5.1912 Kaarlo P. Anttonen.

Ilmoitus Kansolan kansakoulun
urakkahuutokaupasta.
Itä-Suomen Sanomat 7/19.1.1905

Saimaan kanavan lähelle Kansolan kylään oli vuonna 1904 perustettu kansakoulu.  Vuonna 1907 Nuijamaan kunnan muodostuessa siihen liittyivät Lappeesta Kansolan, Kokkilan, Kouvolan, Metsä-Kansolan, Rapattilan ja Ruokolan kylät sekä osia Antamoisten, Kasukkalan ja Laihalan kylistä. Näin myös Kansolan kansakoulu jäi Nuijamaan kunnan alueelle. Tämän jälkeen Kansolan kansakoulu oli vielä runsaan vuosikymmenen Lappeen ja Nuijamaan rajakylien yhteisenä kansakouluna, kunnes Nuijamaan kunta siirsi koulun kauemmaksi kuntarajasta Ruokolan kylään. Silloin alkoivat Lappeen Kähärilän ja Lyytikkälän asukkaat puuhata omaa kansakoulua. Vuoden 1919 alkupuolella oli asia useita kertoja Lappeen kunnanvaltuustossa käsiteltävänä, ja toukokuun 31 päivänä päätettiin vihdoin muodostaa uusi Lempiälän koulupiiri. Siihen liitettiin Karhusjärven, Kähärilän, Lempiälän ja Lyytikkälän kylät. Koulun avaaminen lykkäytyi koulupaikasta tehdyn valituksen vuoksi niin, että avaamispäätös tehtiin vasta 22.5.1920. Koulu aloitti toimintansa opettaja Lempi Suomisen johdolla 30.8.1920 vuokrahuoneissa Juhana Oikkosen talossa Lempiälän kylässä. Kouluhuoneiston ahtauden takia oli Kouluhallitus myöntänyt avustusta ainoastaan elokuun 1 p:vään 1922 sillä ehdolla, että oppilaita otetaan vastaan vain 32. Seuraavaan syksyyn oli kuitenkin kouluun pyrkijöitten luku lisääntynyt 63:een. Ison oppilasmäärän vuoksi tarvittiin toinen vuokrahuoneisto. Se saatiin Juhana Tyrisevän talosta Lyytikkälän kylästä. Opettajaksi Lyytikkälässä toimivaan kouluun valittiin 28 p:nä elokuuta 1921 Kalle Vihtori Sievänen. Syksyllä 1921 käynnistyi oman koulutalon rakentamishanke. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Räihä ja rakennutti urakoitsija J. Pelli. Rakennustyöt alkoivat keväällä 1922 ja saman vuoden syyskuulla voitiin jo koulutyö uudessa rakennuksessa käynnistää. Vihkiäisjuhla vietettiin lokakuun 22 p:nä 1922.

Lempiälän kansakoulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Vuonna 1916 oli Mustolan piirikokouksen aloitteesta Lappeen kunnanvaltuustossa käsiteltävänä Partalan ja Saarnialan kylien erottaminen omaksi koulupiiriksi. Puutteellisen valmistuksen vuoksi ei kunta voinut tehdä asiasta lopullista päätöstä. Vuonna 1919 kyseisten kylien asukkaat itse anoivat koulun perustamista. Valtuusto käsitteli anomusta joulukuussa 1919, mutta päätti jäädä odottamaan samassa kokouksessa asetetun piirijakovaliokunnan työtä. Koska valiokunta puolsi Partalan koulupiirin muodostamista, päätti valtuusto syksyllä 1920 avata Taneli Veikkaselta ja Juhana Partaselta vuokratuissa taloissa kansakoulun. Kouluhuoneistot olivat ahtaita ja epämukavia ja niinpä oman koulurakennuksen pystyttämisessä oltiin ripeitä. Koulurakennusta varten lunastettiin maa-alue Taavetti Viuhkoselta 5000 markan hinnasta. Koulutalon kustannusarvio oli 190 000 markkaa (nykyrahassa 63 160 euroa). Rakennuksen pystyttämisestä järjestettiin urakkahuutokauppa 26.3.1921. Koulupiirin asukkaat tarjosivat rakennustarpeet, urakoitsijan tehtäväksi jäi rakennuksen pystyttäminen. Kaikki koulupiirin asukkaat eivät kuitenkaan suorittaneet heille määrättyä työosuutta ja niinpä koulun johtokunta uhkasi periä ne rahana ulosoton kautta. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Irene Maria Sulka. 

Partalan kansakoulu vuonna 1956.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 8: Rutola (Päivitetty 25.3.2017)

Rutolan entinen koulu, nykyinen huoneistohotell lokakuisessa auringossa

Kun ajaa vanhaa  Mikkelintietä pohjoiseen, kohoaa tien varressa oikealla puolella komea koulurakennus. Kyseessä on entinen Rutolan koulu, jossa nykyisin aloittelee toimintaansa huoneistohotelli. Olen nyt jo pariinkin kertaan kulkenut tuon koulurakennuksen ohi perehtyessani Salpalinjan rakenteisiin ja kiertäessäni Rutolan kyläpolkua.

Rovon eli Rutolan kansakoulu perustettiin vuonna 1908. Rutolan alue kuului alkuaan Kären koulupiiriin. Myöskään Rutolassa ei alkuvaiheessa säästytty riidoilta koulun perustamishankkeessa.  Koulun vuonna 1926 kirjoitettu historiikki toteaa: Monien riitaisuuksien jälkeen päätettiin aloittaa koulun toiminta isännöitsijä V. Holstin valvonnan alaisena Oy W. Gutzeit & Co:n rakentamassa koulutalossa 27.7.1908. Koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin 27.9.1908 Koulu aloitti yksiopettajaisena, mutta oppilasmäärän kasvettua muuttui kaksiopettajaiseksi.  Kuukauden kuluttua koulun perustamisesta Lappeen kunta katsoi kuntakokouksessaan 22.8.1908 kansakoulun perustamisen kylään tarpeelliseksi.  Kunta osti yhtiöltä rakennuksen tontteineen sekä puoli hehtaaria maata 9 000 markan kauppahinnasta. Kun kansakoulujen piirijakoasetus annettiin vuonna 1898, Lappeella asian valmisteli komitea, joka päätyi kunnan jakamiseen 13 koulupiiriin, jota vielä pian täydennettiin yhdellä piirillä (Purala). Rovon koulupiiriä ei silloin vielä perustettu. Niinpä aloitteentekijänä kansakoulun perustamisessa eivät siis olleet kunnan päättäjät, vaan alueella toimiva sahayhtiö.

Rutolan koulu kuvattuna vuonna 1957. Kuva: LKA.

Koulu aloittamisen jälkeen sille ryhdyttiin puuhaamaan omaa koulupiiriä. Päätöstä vauhditti valtiovallan esittämä uhkasakko. Rovon koulupiiri erotettiin omaksi koulupiirikseen 28.5.1910. Siihen kuuluivat Rovon  sahan alue, Rutolan, Tapavainolan ja Montolan kylät.

Kun uusi Lappeen kunnan uusi kansakoulupiirijako annettiin vuonna 1912, oli koulupiirien määrä 19, joukossa nyt jo Rovon koulupiiri. Koulurakennus kävi 1920-luvulla ahtaaksi ja johtokunta ryhtyi selvittämään uuden kansakoulun rakentamista. Lappeen kunnanvaltuusto tarjosi koulua Oy W. Gutzeit & Co:lle. Yhtiö suostui ostamaan koulun. Lopulta Gutzeit-yhtiö osti entisen koulun kunnalta takaisin huhtikuussa 1926 työntekijöiden asunnoiksi.  Kunta oli aloittanut jo vuonna 1922 neuvottelut Gutzeit-yhtiön kanssa uuden koulun paikasta. Yhtiö lahjoitti tontin uudelle koululle muutaman sadan metrin päästä entisestä koulusta. Uuden, ajanmukaisen koulutalon rakentaminen alkoi 21.12.1925. Sen oli suunnitellut Kansakoulujen piirustustoimisto.  Rakennus valmistui syksyllä1926. Koulun historiikki kertoo ylpeänä valmistumisesta: Ja näin valmistui Lappeen kunnan ehken uhkein koulutalo vihittäväksi tarkastukseensa 28 päivä syyskuuta 1926. Myös Etelä-Saimaa kehui 14.10.1926 vihkiäisuutisessaan koulua komeaksi ja kertoi koulussa olevan mm. sähkövalon!!!

Rutolan koulu vuonna 1965. Kuva: LKA.

Koulun oppilasmäärä säilyi vuosikymmeniä riittävän suuren, eikä se joutunut 1960-luvulla alkaneen oppilasmäärän voimakkaan laskun kohteeksi, kuten niin monet muut Lappeen maaseudun koulut. Esimerkiksi vuonna 1965 suoritetussa kouluverkkoselvityksessä todetaan Rutolan kansakoulun jatkavan kuten ennenkin.
Koulussa tehtiin merkittäviä peruskorjauksia 1960-luvun alkupuolella. Vuonna 1957 Rutolassa oli 68 oppilasta ja koulussa työskenteli kaksi opettajaa. Kun tultiin 2000-luvulle, koulu toimi edelleen, nyt runsaan 40:n lapsen opinahjona. Kesällä 2012 koulun toiminta lakkasi, kun sen oppilaat siirtyivät juuri valmistuneeseen uuteen Lappeen kouluun. Syyskuussa 2012 koulu myytiin majoituspalvelujen järjestämistä suunnitelleille henkilöille. Kyseessä olivat espoolaiset  Anne Sorsa-Vainikka ja Timo Vainikka, jotka olivat etsineet alkuaan kartanomaista kesäasuntoa kotiseudultaan Lappeenrannasta. Seurasi melkein kaksi vuotta kestänyt remontti. Sen aikana hirsirakenteisesta kyläkoulusta muovautui kartanomainen huoneistohotelli, joka ristittiin Salpalinjan Hoviksi.Koulun muutos- ja remonttityöt olivat lokakuussa 2014 edenneet niin pitkälle, että marraskuuksi suunniteltiin huoneistohotellin avajaisia. Vaikka kuinka etsin, en löytänyt mistään ilmoitusta siitä, milloin huoneistohotelli virallisesti aloitti toimintansa. Salpalinjan Hovin verkkosivut löytyvät täältä. Lisäksi koulurakennuksen uudesta "elämästä" löytyy hyvä artikkeli ProAgrian sivuilta. Salpalinjan Hovin alkutaival näyttää käynnistyneen erittäin suotuisissa merkeissä. Se on valittu vuonna 2017, toista vuotta peräkkäin, Lappeenrannan parhaaksi majoituspaikaksi.