Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 24: Juvakan kansakoulu (Tekstiä päivitetty 28.8.2017)

Lappeen Juvakan kansakoulu Myllymäellä. Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Talvinen näkymä Juvakan kansakoululle. Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Ilmoitus Lappeen kuntakokouksesta,
jossa aiheena mm. Juvakan kansakoulu
Itä-Suomen Sanomat 6.5.1905.

Tällä kertaa Lakkautettujen kyläkoulujen kierroksellani esillä on kansakoulu, joka on lakkautettu kesällä 1937. Perehdyin aiheeseen pyöretken sijasta retkellä kaupunginarkiston saloihin ja historiakirjojen sivuihin. Jälkimmäisistä saamani tietous osoittautui varsin ohueksi.
Lappeen kunnan ensimmäistä kansakoulua, vuonna 1878 perustettua Taikinamäen koulua, vaivasi pitkään suuri tilanahtaus. Lappeenrannan kupeessa olevien esikaupunkialueiden ja lähikylien väkiluku kasvoi koko ajan. Taikinamäen kansakoulussa oli viisi opettajaa, mutta vain kolme luokkahuonetta. Koulua olikin jo pakko käydä kahdessa vuorossa. Niinpä koulun johtokunta esitti piiriin toista kansakoulua Juvakan Myllymäelle. Sinne oli tarkoitus tulla myös Hanhijärven koulupiirin lapsien.

Kuten niin usein, alkoi tämän jälkeen kiivas taistelu siitä, miten koulupiiri jaetaan ja missä koulu tulisi sijaitsemaan. Taistelua käytiin lähinnä siitä, tulisiko koulun sijaita Viipuriin vievän maantien varressa Myllymäellä vai Hanhijärven tienoilla. Tarkoituksena olisi ollut silloin liittää myös aikaisemmin muodostettu Hanhijärven koulupiiri uuteen Juvakan piiriin. Tyytymättömät valittivat tehdyistä päätöksistä kaikkiin oikeusasteisiin. Taistelun tuoksinnassa mittailtiin matkoja aiotuille koulupaikoille ja kutsuttiin maanmittareita, lääkäreitä, kansakouluntarkastajia ja kouluhallituksen edustajia selvittämään tilannetta. Lopulta koulu päätettiin rakentaa Myllymäelle ja sen piiriin tulivat kuulumaan Kourulanmäen ja Armilan kylien ne osat, jotka jäivät Kaukaalle vievän pistoradan eteläpuolelle sekä Hanhijärven, Karkkolan ja Sinkkolan kylät sekä osia Tirilän ja Puralan kylistä. Näin syntynyt Juvakan kansakoulu oli järjestyksessä kymmenes Lappeen kunnan alueelle perustettu kansakoulu.

Urakkatarjousilmoitus Juvakan kansakoulun
kivijalan ja ulkohuoneiden rakentamisesta:
Itä-Suomen Sanomat 23.5.1905

Uuden koulun rakentamiseen toteutusta ajamaan valittiin rakennustoimikunta, johon kuuluivat maanviljelijä Lauri Nevalainen Karkkolasta, kanttori-urkuri Isak Ketonen, maanviljelijä Juho Helkala sekä opettaja Teodor Jekkonen Armilasta sekä Kaarlo Mäkelä Ihalaisista. Rakennustöitä valvomaan palkattiin 400 markan korvauksella Lappeenrannan silloinen rakennusmestari J.E. Jaakkola. Toukokuun puolivälissä oli rakennushanke edennyt niin pitkälle, että Lappeen kunnanvaltuusto teki lopullisen päätöksen koulurakennuksen rahoituksen ja piirustusten hyväksymisestä. Tämän jälkeen julistettiin koulurakennuksen kivijaloista, kellarista ja ulkohuoneista urakkakilpailu. Edellä mainitut rakennukset ja kivijalat valmistuivat syksyllä 1905. Kevättalvella 1906 julistettiin urakkakilpailu kolmeopettajaisen koulurakennuksen loppuunsaattamisesta. Kunnan vastuulle jäi rakennustarpeiden toimittaminen. Ne kerättiin koulupiirin asukkailta. Urakkaan kuului myös irtaimisto kuten esimerkiksi pulpetit. Rakennukset valmistuivat nopeasti, niin että niissä voitiin aloittaa koulutyö syksyllä 1906. Hieman myöhemmin rakennettiin vielä käsityöhuone / saunarakennus sekä kolmiosainen kellari. Koulun nimeksi valittiin sijainnin perusteella Juvakan kansakoulu, koska toinen vaihtoehto, Myllymäen kansakoulu, oli jo käytössä toisaalla Suomessa.

Urakkatarjousilmoitus Juvakan kansakoulun
rakentamisesta. Itä-Suomen Sanomat 6.2.1906

Juvakan kansakoulun johtokuntana toimi aluksi Taikinamäen koulun johtokunta. Tämä todettiin kuitenkin käytännössä hankalaksi. Niinpä koululle valittiin oma johtokunta, johon kuuluivat aluksi puheenjohtajana pastori Uno Norström ja myöhemmin pastori K.G. Forsblom, puutyömies Juhana Saarinen ja herastuomari Juhana Juvakka. Myöhemmin johtokuntaan ovat kuuluneet mm. maanviljelijät Juhana Kourula, Juhana Rantanen, Juhana Ruokonen, Pekka Helkala, Anni Helkala, puutyömies Eero Karjalainen, räätälin emäntä Eeva Hurja, konttorinhoitaja J.H. Muikku ja rataesimies K.A. Lehtinen.

Vuonna 1906 kouluun perustettiin yksi miesopettajan ja kaksi naisopettajan virkaa. Miesopettajaksi valittiin Teodor Jekkonen ja naisopettajiksi Elsa Tavila ja Hilja Lehtokoski. Pitkäaikaisina opettajina toimivat Jekkosen lisäksi Elin Bergroth, Impi Klaavo ja Alma Reijola. Vuonna 1909 koululle perustettiin kolmas naisopettajan virka, johon valittiin Elin Varttinen. Naisopettajan virka muutettiin vuonna 1911 miesopettajana viraksi. Tämän viran hoitajat vaihtuivat lähes joka vuosi, kunnes se lakkautettiin kesällä 1927. Alakansakoulun naisopettajan virka perustettiin koululle vuonna 1920 ja sen pitkäaikaisena hoitajana toimi Anna Jekkonen. Vuonna 1921 koululle perustettiin toinen alakansakoulunopettajan virka, mutta virka ja sen mukana myös luokka siirtyivät lokakuussa 1922 Armilan kansakouluun.

Vuosi 1932 merkitsi suurta muutosta Juvakan kansakoululle. Koulu siirtyi alueliitoksessa yhdessä Taikinamäen, Armilan ja Peltolan kansakoulujen kanssa Lappeenrannan kaupungin alueelle. Kansakouluna rakennus toimi jonkun vuoden eli vuoden 1937 kevääseen saakka. Rakennuksessa tehtiin tämän jälkeen muutos- ja korjaustöitä, jonka jälkeen se palveli Lappeenrannan kaupungin lastenkotina 1.1.1938 lähtien. Lastenkotitoimintaa oli vuoteen 1972 saakka.

Juvakan entinen kansakoulu lastenkotina/-tarhana
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Ps. Kesällä 2017 suuntasin Helkamani Myllymäelle ja yritin etsiä Juvakan kansakoulun tarkan sijainnin. Maastosta löytyikin pienen etsinnän jälkeen kivijalkarakenteita, puolittain metsittynyt piha-aukio, lipputanko ja villintynyt puutarha kuutostien ja Myllymäen välistä, Koulun piha-aukio näkyy vielä hyvin oheisessa ilmakuvassa.

Otin myös kuvia entiseltä koulualueelta. Ajan hammas ei ollut vielä aivan kaikkea purrut.

Myllymäeltä kuutostien alikulkuun laskeutuvalta pyörätieltä johtaa lähes metsittynyt tie entisen Juvakan koulun tontille

Tätä mäkeä on moni kansakoululainen kiivennyt suurin odotuksin.

Metsän keskeltä löytyy vielä rakennusten kivijalkojen jäänteitä

Entinen koulupiha on vielä pääosin säästynyt metsittymiseltä

Ruostuneett koulun lipputangon tukitolpat vaahteroiden ja koivujen katveessa

Lannavaara, Sverige

Näkymää Lannavaaran kylään

Vanhoja kuvia selatessani tuli esille muutama mielenkiintoinen kuva vuodelta 2009. Ne on otettu lokakuussa 2009, jolloin tein syysloman aikana kiivastahtisen reissun runsaan tuhannen kilometrin päähän. Kävin silloin Kiirunan kunnassa sijaitsevassa Lannavaaran kylässä. Välietappi oli Oulussa, jossa yövyin mennessä ja tullessa. Lannavaaran kylä on nyt noussut julkisuuteen kaivoshankkeen takia. Se herättää  kyläläisten keskuudessa suuria tunteita: "Emme laskhe niitä tänne, met ammumhe ne rajalle."

Lappeenrannassa vallitsi vielä aika kesäinen sää ja päätin pitää autossani kesärenkaat, vaikka matka niillä perä-Lappiin arveluttikin. Ratkaisu osoittautui oikeaksi, sillä liukasta oli vain menomatkalla Tärännöin tienoilta alkaen. Matkakumppaninani oli arkkitehti Seppo Leivo, jonka kiinnostuksen kohteena olivat samat asiat kuin minulla. Pyrkimyksenämme oli perehtyä August Lundbergin kokoelmaan.

Saarnaaja, koulunjohtaja August Lundberg

Kuka oli August Lundberg?
August Lundberg syntyi 11.4.1863 Aspebodassa Taalainmaalla Ruotsissa. Käytyään Fjellstedtin koulun Uppsalassa hän saapui elokuussa 1885 Lappska Missionens Vänner-yhdistyksen  palvelukseen tehtävänä toimia kyseisen yhdistyksen ylläpitämän Lannavaaran lähetyskoulun johtajana ja opettajana. Koulu ja sen yhteydessä ollut lastenkoti oli tarkoitettu  lappalaislapsille. Tässä tehtävässä hän olikin runsaat kolmekymmentä vuotta. 

Maaliskuussa 1889 Lundberg avioitui Vilhelmina Laestadiuksen kanssa. Tämä avioliitto sitoi hänet vahvasti Pajalan kirkkoherra, rovasti Lars Levi Laestadiuksen sukuun sekä paikkakunnalla vallitsevaan lestadiolaiseen herätysliikkeeseen. August Lundberg liittyi 1880-luvun lopulla itse tiiviisti herätysliikkeeseen ja vaikutti sen kehitykseen ja leviämiseen lehtikirjoituksin, kirjeenvaihdon kautta sekä laajoilla saarnamatkoillaan. Tämä tapahtui pääosin suomen kielellä, jota hän puhui sekä kirjoitti melko pian yhtä hyvin kuin paikalliset asukkaat. Lundberg teki kesäaikaan säännöllisesti pitkiä saarnamatkoja Ruotsin saamelaisten ja norjalaisten keskuuteen. Norjassa hänen matkansa ulottuivat Varangin vuonon rannalta idässä aina Lofooteille saakka lännessä. Etelässä saarnamatkat  suuntautuivat Tukholman seudulle sekä Sommeniin Itä-Götanmaalla. Lestadiolaisuuden hajaannuksen jälkeen Lundbergistä tuli itälestadiolaisuuden keskeinen hahmo. Hänen johdollaan koontui Lannavaaraan vuosittain pappeja, saarnaajia ja sadoittain sanankuulijoita Ruotsista, Suomesta ja Norjasta suuriin seuroihin

August Lundberg osallistui 16.11.1930 Vittangissa jumalanpalvelukseen ja seuroihin. Seuraavana päivänä hän sairastui ja kuoli Vittangissa 20.11.1930. Hautaustilaisuus pidettiin 12.12.1930 Jukkasjärven kirkossa ja hautausmaalla. Tilaisuus kokosi satoja osallistujia, pappeja, saarnaajia ja sanankuulijoita Ruotsista, Suomesta ja Norjasta

August Lundbergin kokoelma
August Lundbergin arkisto sisältää laajan kirjekokoelman, dokumentteja Lannavaaran lähetyskoulusta sekä rovasti Lars Levi Laestadiuksen saarnoja. Luulajan aikaisempi piispa Olaus Brännström käytti Lundbergin arkistoa kirjassaan Lannavaaramissionen och laestadianismen

August Lundbergin jälkipolvi (Jenny os. Lundberg ja Alfred Söderström) oli aikoinaan luovuttanut arkiston Norrbottenin läänin maaherralle Ragnar Lassinantille. Häneltä arkisto siirtyi vuonna 1990 Lassinantin kirjakokoelman yhteydessä Luulajan yliopiston kirjastolle.

Vuonna 2006 perustettiin Föreningen August Lundberg mahdollistamaan arkiston muutto takaisin alkuperäiselle sijaintipaikalleen Luulajan yliopistonkirjastosta. Samalla tehtiin päätös Lannavaaraan arkiston digitalisoimisen aloittamisesta

Vuonna 2009 arkisto olikin siirretty kokonaisuudessa Lannavaaraan ja se sijaitsi Lundbergin jälkipolven omistaman Kristallen-nimisen yrityksen tiloissa. Digitalisointi ei ollut kuitenkaan edennyt.

Lannavaara minneskyrka

Lannavaara minneskyrka

Loppiaisena vuonna vuonna 1934 vihittiin Lannavaarassa Prinsessa Eugenien muistokirkko. Hän oli aikoinaan ollut vahva tukija Lappska Missionens Vänner-yhdistyksessä ja sen ylläpitämässä lähestyskoulussa sekä lastenkodissa. Vuoteen 1954 saakka kirkon ylläpidosta vastasi Ruotsin Lähetysseura. Sen jälkeen vastuu siirtyi Lannavaaran muistokirkon säätiölle (= Stiftelsen Lannavaara Minneskyrka).


Miksi olimme kiinnostuneita arkistosta?

August Lundbergin kirjekokoelma sisältää runsaan määrän kirjeenvaihtoa lestadiolaisen herätysliikkeen alkuvuosikymmeniltä. Tuon kirjeenvaihdon avulla on saatavissa runsaasti lisätietoa herätysliikkeen vaiheista Pohjois-Ruotsissa, Norjassa ja Pohjois-Suomessa. Materiaali koostuu lisäksi huomattavasta määrästä muiden lestadiolaisvaikuttajien kirjeitä ja kirjeiden kopioita. Näistä osa on ainutlaatuisia, eikä niitä ole löydetty muista yhteyksista ja kokoelmista. Varsinkin Laestadiuksen, Juhani Raattamaan sekä Erkki Antti Juhonpietin kirjeet sekä Pohjois-Amerikkaan käyty kirjeenvaihto tuovat runsaasti lisätietoa lestadiolaisuuden vaiheista alkuvuosikymmeninä Skandinaviassa ja Pohjois-Amerikassa. Lisäksi tuon arkiston läpikäyminen tarkentaa lestadiolaisuuden suuren hajaannuksen kehittymistä ja tapahtumien kulkua. Samoin arkisto mahdollistaa itälestadiolaisuudessa 1930-luvun alussa tapahtuneen jakautumisen juurien selvittämistä. Lestadiolaisuutta tutkivalle arkisto on melkoinen lähdeaitta.

Saimme arkiston vapaasti käyttöömme ja hyödynsimme tilanteen skannaamaalla ja kuvaamalla arkistoa pari vuorokautta lähes vuorokaudet läpeensä. Talo tarjosi myös yöpymismahdollisuuden sekä ruokailun erittäin edullisin hinnoin. Lämpimät kiitokset!

Lannavaaran kylänäkymää hallitsee prinsessa Eugenien muistokirkko