Kun uudisasukkaaksi Amerikkaan muuttaneen suurperheen isä kuoli kaivo-onnettomuudessa

Woodlandin hautausmaa New York Millsissa, jonne tarinassa mainittu Jaako Hepokoski on haudattu

Olen tähän mennessä poiminut blogiini runsaasti juttuja vuosina 1879 - 1894 Kuparisaarella Michiganissa ilmestyneestä Amerikan Suomalaisesta Lehdestä. Päivästä toiseen löytyy näköjään yhä uusia, mielenkiintoisia juttuja. Tänä aamuna, käydessäni läpi vuoden 1882 vuosikertaa, silmiini sattui oheiset traagiset uutiset. Siinä New York Millsin seudulla Minnesotassa asuneen perheen lapsen menehtymisestä tulipalossa sekä ison perheen isän kuolemasta hänen pudottuaan kaivoon. Tuon aikakauden lehdet ovat täynnä uutisia traagisista onnettomuuksista, joita sattui varsinkin kaivoksissa, mutta usein myös maatiloilla, metsätöissä ja kotiaskareissa.Työturvallisuudesta ei tuolloin paljon välitetty ja loukkaantuneiden hoito oli lähes olematonta, mikä johti usein uhrin kuolemaan. Tässä uutisessa minun huomioni herätti Jaako Hepokosken useat avioliitot ja lasten suuri määrä.

Ensimmäisen siirtolaispolven perheissä lapsiluku oli usein suuri, usein tilanne oli sama myös seuraavassakin polvessa. Tämän jälkeen suomalaisten siirtolaisten lapsiluku lienee ollut samaa tasoa kuin muunkin paikallisen väestön. Suurperheet eivät suinkaan ole harvinaisuus amerikasuomalaisten keskuudessa tänäkään päivänä. Olen tavannut aikaisemmilla amerikanmatkoillani parikin kertaa Minnesotassa nyt jo edesmenneen avioparin, jolla oli kahdeksantoista lasta. Kuulin tarinoita kahdesta muustakin perheestä joissa lapsiluku oli yhtä suuri, toinen näistä oli edesmennyt, toisessa perheessä molemmat vanhemmat olivat edelleen elossa. Kaikkia näitä tapauksia yhdistää uskonnollinen tausta, joka on lestadiolaisuus tai apostolisluterilaisuus, kuten sitä Amerikassa useimmiten nimitetään. Ilmeisesti artikkelissa mainittu Hepokosken perhekin kuului paikalliseen apostolisluterilaiseen seurakuntaan. Suomessa tiettävästi suurin määrä lapsia samassa perheessä on ollut taivakoskelaisella Tynin perheellä, jossa on ollut 24 lasta. Perheestä on tehty lukuisa määrä lehtiartikkeleita, tv- ja radiodokumentteja. Myös Tynin tapauksessa taustalla löytyy sama uskonvakaumus.

Amerikan Suomalainen Lehti 13.1.1882

Kirjeitä

New York Mills, tammik 16 p. 1882

Tässä annan tietää yleisölle tämän paikkakunnan tapahtumista. Viime joulukuun 30 p. oli jätetty Hendrik Niskan talossa lapset huoneeseen, jolloin luultavasti palikka lensi uunista lapseen sillä seurauksella, että vaatteet syttyivät palamaan, ja ennen kuin äiti ennätti huoneeseen, niin lapsi paloi niin pahaksi, että kuoli jo vuorokauden perästä.

Toinen tapaus tapahtui t.k. 3:na päivänä. Kun Matti Bimperi (Bimberg) ja Jaako Hepokoski kaivoivat kaivoa, niin Hepokoski putoisi kaivoon sillä seurauksella, että kun hän otettiin ylös, niin hänellä ei ollut enää puhetta ja 12 tiiman perästä kuoli. Hän oli kotoisin Iin pitäjästä ja oli ollut avioliitossa neljän aviokumppanin kanssa, joista ensimmäinen teki hänelle 7 lasta, toinen viisi lasta, kolmas 10 lasta ja neljäs, joka vielä luultavasti on elossa, on tehnyt 2 lasta, joka täten ilmoitetaan hänen omaisillensa ja tuttavillensa, sekä Amerikassa että Suomessa.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ps. Yritin jäljittää, kuka tämä Jaakko Hepokoski oikein oli. New

Jaako Hepokosken hautakivi Woodlandin hautausmaalla

York Millsin paikallishistoria,  New York Mills Minnesota Centennial (1984), tuntee Jacob Hepokosken, joka oli syntynyt 29.9.1846 Suomessa ja muuttanut vuonna 1882 Otto Towshipiin New York Millsissä. Hän avioitui kahdesti ja sai yhteensä 14 lasta. Tämä Jacob Hepokoski kuoli vasta 23.6.1935. Samat tiedot löytyvät myös Siirtokansan  Kalenterista vuodelta 1936. Siinä todetaan Jacob Hepokosken saapuneen Amerikkaan vasta heinäkuussa 1882, joten tämä kaivoon pudonnut ja sen seurauksena menehtynyt Jaako on eri henkilö. Iin kirkonkirjat vahvistavat Jacob Hepokosken syntyneen Iin Tannilan kylässä 29.9.1846 Jacob ja Greta Hepokosken perheeseen. Iin kirkonkirjat vuosilta 1870 - 1879, sivu 418,  kertovat, että Iin Tannilan kylän tilalla Hepokoski 10 asui Jakob Henrikinpoika Koppelo/Hepokoski, joka oli syntynyt 23.6.1823. Samaisen kirkokonkirjan sivun mukaan Jakob Koppelo/Hepokoski oli kolmatta kertaa naimisissa, ja yksi hänen lapsistaan oli kuollut 13.10.1881 Pohjois-Amerikassa. New York Millsin paikallishistoriassa ja Siirtokansan Kalenterissa mainittu Jacob Hepokoski löytyy myös samalta kirkokirjan lehdeltä ja on siis vuonna 1823 syntyneen Jacob Hepokosken poika. Oletankin tuon kaivo-onnettomuudessa kuolleen Jacob Hepokosken ja Iissa asuneeen, vuonna 1823 syntyneen Jakob Hepokosken olevan yksi ja sama henkilö. Vanhempi Jacob Hepokoski on käynyt Iissä ehtoollisella vielä 25.3.1879, joten sitä ennen hän ei ainakaan ollut saapunut Amerikkaan.  Lopullinen vahvistsu Jaako Hepokosken henkilöllisyydestä löytyy Woodlandin hautausmaalta New York Millsissa. Siellä on hänen hautakivensä, jossa syntymävuodeksi on hakattu 1823 ja kuolinvuodeksi 1882. Tuliko nuorempi Jakob Hepokoski kesällä 1882 Amerikkaan saatuaan tiedon isänsä kuolemasta ja ottamaan vastuun isänsä jättämästä uudistasutustilasta? Juuri uusiin ja vieraisiin olosuhteisin uudisasukkaaksi muuttaneelle perheelle isän kuolema olisi ollut täydellinen katastrofi, ellei tilalle olis löytynyt jatkajaa. ja

 

Fort Braggin (Kalifornia) seudun ensimmäisistä suomalaisista

Entinen suomalaisten haali Fort Braggissa

Olen jo aikaisemmin käsitellyt Kalifornia osavaltion luoteisosassa olevan Fort Braggin seudun suomalaisia ja heidän perustamiaan yhteisöjä artikkeleissani täällä, täällä sekä täällä. Fort Braggissa viimeset vuotensa asunut pastori Salomon Ilmonen kirjoitti 1920- ja 1930-luvuilla useita amerikansuomalaisia ja heidän pyrintöjään kuvaavia kirjoja. Näyttää kuitenkin siltä, ettei hänen käytössään ole ollut oheinen Amerikan Suomalaisen Lehden artikkeli 13.2.1880. Siinä esitellään ensimmäiset seudulle asettuneet suomalaiset uudisasukkaat sekä heidän varallisuutensa. Suurin osa suomalaisista oli töissä hakkuutyömailla ja sahalaitoksissa, mutta osa oli ryhtynyt myös maanviljelijöiksi. Artikkelissa todetaan ensimmäisen suomalaisen muuttaneen seudulle pysyvästi jo 1869 ja muiden vuonna 1877. Niinpä lienee syytä tuoda tämäkin artikkeli esille historian hämärästä:

Punapuumetsikköä Fort Braggin lähellä

Noyo, Mendocino Co, California, tammikuulla 1880.
Nyt saan vähän ilmoittaa täältä  lämpimästä kesämaasta, että talvi on ollut hyvin vetinen, mutta nyt on toivo, että sateet ovat ohitse, ja taas tulee ihan lämmin kesä. Täällä on ilma hyvin raitis ja terveellinen, ja kuolevaisuus sangen harvinainen. Saan myöskin sanasen mainita kansalaisistamme tällä kulmalla. Meitä’ on tässä paikassa 7 nuorta miestä, joilla on omat punapuu ”claimit”, joissa paraikaa työskentelee toista sataa suomalaista. Täällä saisi vielä maita hyvin sopivalta paikalta homesteadi-oikedella, mutta suomalaiset eivät paljon halua maanottajiksi, johon on syynä se, että ne ovat niin ahneita ansion ja rakkaita rahan perään.

Täällä löytyy paljon työtä sahamyllyistä ja tukin hakkuista, joissa maksetaan noin 40 – 45 dollaria kuulta ja ruoka. Talollisilla on täällä erinomaisen hyvä senkin puolesta, että voipi pitää elukoita vaikka kuinka paljon. Niille ei tarvitse hankkia kontuja, sillä ne elävät ulkona kesät ja talvet. Täällä ei pidetä paljon nisun kylvöä, mutta sen sijaan ohraa, kauraa ja etenkin pottua sekä kaikenlaisia juurikasveja.

Myöskin saan antaa vähän tietoja muutamista tämän paikan varsinaisista suomalaisista asukkaista, jotka ovat nykyaikoihin tänne asettuneet ja asuvat noin kolmen englantilaisen peninkulman päässä Noyosta. Niiden talot ovat kauniilla paikalla, rantamaantien varrella. Vanhin asukas on tänne asettunut jo v. 1869, muut vasta v. 1877. Heidän taloudellinen tilanteensa nähdään seuraavasta:

Artikkelissa ensimmäisenä mainittu Matts Toppila kuoli samana
vuonna. Ohessa hänen kuolinilmoituksensa. ASL 39/3.12.1880

Matts Toppila 115 acren alaa maata, 2 henkeä, 2 hevosta, 2 lehmää, 8 sikaa, koko omaisuuden arvo 2800 dollaria.

Petter Johanssonilla 125 acren alaa maata, 5 henkeä, 2 hevosta, 1 härkä, 2 lehmää, 16 sikaa, sekä omaisuuden arvo 3000 dollaria.

Elias Johansonilla 380 acren alaa maata, 1 henki, 4 hevosta, 12 lehmää, 25 lammasta, 30 sikaa, koko omaisuuden arvo 15000 dollaria.

August Jernbergillä 40 acren alaa maata, 1 henki, 1 lehmä, 2 härkää, koko omaisuuden arvo 500 dollaria.

Jacob Kestillä 150 acren alaa maata, 2 henkeä, 3 hevosta, 1 härkä, 2 lehmää, 30 sikaa, koko omaisuuden arvo 3500 dollaria.

Jakob Hymanilla 160 acren alaa maata, 1 henki, 2 hevosta, 2 lehmää, 18 sikaa, koko omaisuuden arvo 3000 dollaria.

Eräs Amerikan Suomalaisen Lehdenlukia