Vauhdikkaita ja mielenkiintoisia elämänpolkuja (1/2)

Antti Hautala, mies monessa mukana

Kirjapainonjohtaja Antti Hautala 1910-luvun alussa.

Kokkola-lehden alku Antti Hautalan johdolla ei ollut helppo. Lehti oli ensimmäisen sortokauden kaudella lakkautettuna kaksi kertaa: 12.6.-12.8.1901 ja 5.1.-22.4.1902. Kesäkuussa 1903 Antti Hautala julkaisi Kokkola-lehdessä ja Päivälehdessä ilmoituksia, joissa hän haki lehdelle ja kirjapainolle ostajaa tai vuokraajaa. Sellainen löytyikin varsin pian. Sanomalehti Waasa kertoi heinäkuun lopulla 1903: ”Kirjapainon johtaja Hj. E. Huima on anonut lupaa saada ottaa haltuunsa kirjanpainaja A. Hautalalle Kokkolassa aikaisemmin myönnetyt kirjapaino- ja Kokkola-lehden ulosanto-oikeudet”. Hautala jätti lopullisesti Kokkola-lehden vastaavan toimittajan tehtävät huhtikuun lopulla 1904, jolloin uuden toimittajan nimi (Hjalmar Erik Huima) ilmestyy lehden etusivulle.

Hautalan pyrkimyksenä oli nähtävästi keskittyä kirjapainotoimintaan Vaasassa. Hän oli hakenut marraskuussa 1902 lupaa Pohjanmaa-lehden julkaisemiseen Vaasassa vuoden 1903 alusta. Tämä hanke ei näytä toteutuneen. Sen sijaan hän osti huhtikuussa 1904 Wasa Nyheter-lehden ja siirtyi samoihin aikoihin Vaasaan. Kaupungissa oli 1902 käynnistynyt yritys Waasa-lehden perustamiseksi, mikä kohtasi vaikeuksia, mutta helmikuussa 1903 aloitti säännöllisen ilmestymisen. Hautalan kirjapainossa painettiin myös Ikka ja Vapaa Sana-lehtiä. Vaikka Waasa-lehti painettiin Hautalan kirjapainossa, hän ajautui ajoittain riitoihin sen toimituksen kanssa. Se painettiin Antti Hautalan kirjapainossa Vaasassa vuoden 1908 loppuun saakka, jolloin kirjapaino siirtyi Pohjanmaan Kirjateollisuus-Osakeyhtiölle. Hautala jatkoi perustetun yhtiön toimitusjohtajana ja osakkaana.

Antti Hautala laajensi yritystoimintaansa myös kustannus- ja kirjapainoalan ulkopuolelle, ostamalla muutamien muiden kanssa Muuramella toiminen tuolitehtaan huhtikuussa 1911 ja hän oli perustamassa Vaasaan Rautakauppa O. Y. Terästä. Vuoden 1913 lopulla hänet valittiin Kansallis-Osake-Pankin Kaskisten konttorinjohtajaksi ja hän osti samoihin aikoihin Kaskisista myös kiinteistöjä. Seuraavana vuonna hän oli yhtenä osakkaana perustamassa Vaasaan kenkätehdasta (Vaasan Kenkätehdas Osakeyhtiö). Kaskisissa ilmestyi sanomalehti Kaskinen. Sen ja Kaskisten kirjapainon pohjalle perustettiin vuonna 1916 Kaskisten Sanomalehti- ja Kirjapaino Osakeyhtiö, jossa Hautala oli jälleen keskeinen toimija. Seuraavana vuonna Hautala oli mukana kahdessa uudessa Kaskisiin perustetussa yrityksessä Pohjanmaan Puutavara Osakeyhtiössä ja Oy Nahka-Teollisuus Ab:ssä sekä Vaasaan perustetussa Kauppahuone Osakeyhtiössä. Vuonna 1918 hänen nimensä löytyy tuonti ja vientiliikettä harjoittaneessa Wilho Giers osakeyhtiössä. Hautala siirtyi pois Kansallisosakepankin Kaskisten konttorinjohtajan paikalta kesäkuussa 1918 ja muutti takaisin Vaasaan, jossa oli perustamassa Pohjois-Suomen Pankki osakeyhtiötä, jonka Vaasan konttorinhoitajana hän toimi maaliskuusta lokakuuhun 1919. Vaasaan palattuaan Antti Hautala teki useita uusia ostoja. Hän hankki omistukseensa joko kokonaan tai osittain hotelli Centralin, Hotelli Ernstin ja höyrylaivan. Olipa Hautala mukana myös kauppayhteyksien avaamisessa silloiseen Gruusiaan ja kävi liikematkoilla Baltiassa.

Kun Vaasassa kerättiin varoja Turun yliopiston (Turun Suomalainen Yliopistoseura) perustamista varten, oli Antti Hautala merkittävimpien yksittäisten rahoittajien joukossa 50 000 markan lahjoituksella (noin 25 400 euroa nykyrahassa). Hautalan monipuolinen rooli yhteiskunnallisissa asioissa tulee esille muiden muassa siinä, että hän oli aloitteentekijänä, kun Vaasan Suomalaista säästöpankkia perustettiin vuonna 1907. Lisäksi hän oli aktiivinen toimija vanhasuomalaisessa ”Suomalainen työväenliitto”-järjestössä ja oli asetettu sen ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa 1911. Laajaan poliittisen debattiin Hautala ei näy osallistuneen ennen 1910-luvun loppua. Tällöin hän otti mm. kantaa vapaamman ulkomaankaupan puolesta. Syyskuun alussa 1919 hän voimakkaasti puolusti niin sanottujen Muurmannin legioonalaisten vastaanottamista takaisin Suomeen ja myös näiden armahtamista.

Uutinen Oy Kirjola Ab;n osekenemmistön ostosta Kaleva-lehdessä, n:o 246/1.11.1920.

Marraskuun alussa 1920 Antti Hautala hankki omistukseensa oululaisen kirjapainon Oy Kirjola Ab:n osake-enemmistön yli miljoonan markan kauppahinnalla. Hän siirtyi vuoden 1921 alussa johtamaan yhtiötä. Hautala oli valittu yhtiön ylimääräisessä kokouksessa sen johtokunnan puheenjohtajaksi 18.12.1920. Vielä keväällä 1922 Hautala jatkoi yrityksen johtokunnassa ja sen toimitusjohtajana, mutta joulukuussa samana vuonna oli jo useita ilmoituksia lehdissä, joissa tarjottiin yrityksen osakekannan enemmistöä. Mutta tässä vaiheessa Antti Hautala oli jo poistunut maasta. Uutiset maasta poistumisesta ilmestyivät lehtiin marraskuussa. Huhujen mukaan hän oli matkustanut hoitamaan terveyttään Saksaan. Tosiasiassa hän pakeni velkojiaan sekaviksi käyneiden raha-asioiden takia. Alla esimerkki uutisoinnista (Kaskö Tidning 91/25.11.1922)

Vauhdikkaita ja mielenkiintoisia elämänpolkuja (1/1)

Aikomuksenani on aloittaa blogissani kirjoitussarja yllä olevalla otsikolla. Olen silloin tällöin aivan muita asioita tutkiessani ajautunut varsinaisesta tutkimuskohteesta varsin kauas sivuraitelle. Syynä ovat olleet erikoiset, vauhdikkaat ja joskus myös traagiset ihmiskohtalot, joihin olen törmännyt. Joskus yksittäisen ihmisen elämä voi olla taruakin ihmeellisempää. Ne ansaitsevat näin ollen julkisen levityksen. Ensimmäisenä on vuorossa Antti Hautala, joka elämänsä aikana asui Suomen lisäksi Ruotsissa, Argentiinassa ja Yhdysvalloissa ja jonka elämä voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen, mutta kaikissa olivat sanomalehdet ja kustannustoiminta merkittävässä rooolissa.


Antti Hautala, Wiipurin Sanomien kirjeenvaihtaja Ruotsissa

Antti Hautala syntyi 6.9.1872 Nivalan Välikylässä (n:o 6, Haarala) Heikki ja Maria (os. Laukka) Haaralan perheeseen kolmantena lapsena. Nivalan kirkonkirjat vuosilta 1876–1885 kertovat perheen asuneen edelleen Välikylässä, mutta tilannumero oli nyt 27 (Hautala) ja sukunimi oli ilmeisesti tilannimen mukaan vaihtunut Hautalaksi. Muutto tapahtunut luutavasti vuonna 1874. Antti Hautalan elämänpolku johti jossakin vaiheessa Tampereelle, josta hän muutti heinäkuussa 1891 Porvooseen. Se, missä vaiheessa Hautala kouluttautui kirjapainoalalle, on jäänyt minulle epäselväksi. Mutta löydämme hänet keväällä 1892 ja uudestaan syksyllä 1892 kirjanpainajana Kuopiosta, jossa paikallinen kirjanpainajain yhdistys lähetti hänet Helsinkiin Suomen kirjanpainajain kokoukseen. Vuosina 1893 ja 1894 näyttäisi Hautala asuneen Helsingissä, jossa hän työskenteli Päivälehden kirjapainossa. Hänet valittiin vuosiksi 1893 ja 1894 Helsingin kirjanpainajainyhdistyksen lehden ”Gutenbergin” toimituskuntaan, josta hän erosi maaliskuussa 1894. Eroamisen syynä oli ilmeisesti muutto Tukholmaan. Siellä hänet valittiin Tukholman Suomalaisen Seuran johtokuntaan elokuussa 1894. Hautala kertoi lehtiartikkelissaan maaliskuussa 1896 asuneensa kaupungissa kaksi vuotta.

Kuva Tukholman maailmanäyttelystä 1897. Lähde: Wikipedia.

Tukholmassa Hautala oli töissä Gullbergs och Hallbergs Tryckeri-kirjapainossa. Hän seurasi tiiviisti maan poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia oloja. Hautala kirjoitti Wiipurin Sanomiin pitkiä ja perusteellisiä artikkeleita nimimerkeillä ”Fennomaani” ja ”A. H”. Hautalan artikkeli saattoi kattaa lehdessä lähes koko sivun ja niistä heijastuu paneutuminen aiheeseen. Tänä päivänä ovat sanomalehtien artikkelit huomattavasti lyhyempiä ja asiasisältö merkittävästi ohuempaa. Hän oleskeli pitkään myös Norjassa Oslossa sekä Etelä-Ruotsissa Skånessa, josta hän kirjoitti artikkelisarjan Malmön pohjoismaisesta teollisuusnäyttelystä. Helmikuussa vuonna 1896 oli ruotsalaisessa Arvika Tidning-lehdessä artikkeli Hautalasta, joka oli poikennut seudulla matkallaan Osloon ja kertonut palaavansa Värmlannin pohjoisosiin paluumatkallaan etsimään seudulla asuvia metsäsuomalaisia. Lehti pyysi lukijoita lähettämään yhteystietoja seudulla asuvista (metsä)suomalaisista. Hautala osallistui Viipurin Sanomien toimittajan roolissa vuoden 1897 maailmannäyttelyyn Tukholmassa ja lehdessä oli jälleen perusteellinen kirjoitussarja näyttelystä. Hautala toimi koko Ruotsissa oloaikansa aktiivisena jäsenenä Tukholman Suomalaisessa Seurassa. Seura järjesti kokousten lisäksi monenlaisia tilaisuuksia Tukholman seudulla asuville suomalaisille. Se ylläpiti myös kirjastoa ja lukusalia ja sen jäsenistä oli muodostettu laulukvartetti. Hautala oli yhdistyksen johtokunnassa ensin sihteerinä (1895) ja sitten varapuheenjohtajana (1896). Vuoden 1899 alussa Hautala asui edelleen Tukholmassa. ja hänet valittiin 8.1.1899 Tukholman Suomalaisen Seuran puheenjohtajaksi ja kirjastonhoitajaksi.

Saman vuoden kesäkuussa palasi Hautala kotimaahansa asettuen Kotkaan. Hän työskenteli paikallista lehteä Kotkan Sanomia julkaisseessa J. Nyleniuksen kirjapainossa faktorina. Antti Hautala oli heti Kotkaan saavuttuaan mukana yhteiskunnallisissa riennoissa. Hänet mainitaan jo heinäkuussa 1899 Kotkan työväenyhdistyksen juhlatoimikunnan puheenjohtajana. Hautala osallistui Kotkassa aktiivisesti Kotkan työväenyhdistyksen toimintaan. Hän oli vielä 10.12. 1899 pidetyn Kotkan työväenyhdistyksen kokouksen sihteerinä. Kaikki edellä mainittu on yllättävää Hautalan myöhempien elämänvaiheiden valossa. Vuoden 1899 lopulla Hautala osti Kokkola-lehden ja kirjapainon ja siirtyi lehden toimitussihteeriksi vuoden 1900 alusta lähtien. Kokkola-lehden toimituksesta vastannut Eelu Piirinen siirtyi puolestaan Haminassa ilmestyneen ”Koitar”-lehden toimittajaksi- Hautalan ryhtyessä sanomalehden kustantajaksi elettiin maassamme poikkeuksellisia aikoja. Venäjän tsaarin toimesta oli käynnistynyt ensimmäinen sortokausi. Vaikka sanomalehden toimittaminen poikkeuksellissa oloissa oli haasteellista, kuten jatkossa näemme, oli uutisnälkä kansan keskuudessa ehtymätön.

Ohessa Kokkola-lehden pääkirjoitus 30.12.1899 Antti Hautalan astuessa lehden vastuunkantajaksi.Kuten sen alareunasta näkyy, se oli sensuurin eli painoasiamiehen tarkastama ja karsima.

JATKUU