Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Supistettu kansakoulu ja alakansakoulujen perustaminen

Rikkilän kansakoulu toimi supistettuna kansakouluna
 perustamisestaan (1910) lähtien aina 1940-luvulle.
Kuva vuodelta 1957. LKA.

Koska täydellistä kansakoulua ei harvaan asutussa maassamme voitu perustaa kaikki syrjäkyliin, mutta haluttiin kansakoulujen leviävän syrjäisimpiinkin kolkkiin, luotiin vaatimattomampi koulumuoto eli ns. supistettu kansakoulu. Eduskunnan vuonna 1920 hyväksymässä oppivelvollisuuslaissa supistettu kansakoulu mainittiin olosuhteiden aiheuttamana lievennyksenä yleisestä oppivelvollisuudesta. Vaikuttavia tekijöitä olivat koulupiirin laajuus ja asukastiheys. Kansakoulu muuttui supistetuksi kansakouluksi, mikäli sen oppilasmäärä laski alle 30:n. Taloudellisesti vaikeina pulavuosina ehdotti Kouluylihallitus kuntia muuttamaan vähäoppilaiset koulut supistetuiksi kouluiksi. Lappeella oppilasmäärän vähäisyyden takia näin kävi 1930-luvulla Vilkjärven ja Kauskilan kansakouluille. Rikkilän koulu toimi supistettuna kansakouluna aina vuoteen 1940 saakka. Supistettu kansakoulu toimi yhden yläkansakouluopettajan opetuksessa niin, että 12 viikkoa opetusajasta opetettiin ensimmäistä ja toista vuosiluokkaa ja 28 viikkoa kolmatta ja neljättä luokkaa. Näin ollen supistetussa kansakoulussa myös yläkansakoululuokkien opetus kärsi. Olihan lukuvuoden pituus kahdeksan viikkoa lyhyempi kuin tavallisessa kansakoulussa. Alaluokkien opetus ajoittui yleensä syyslukukauden alkuun ja kevätlukukauden loppuun. Supistettuja kansakouluja perustettiin etenkin maamme pohjois- ja itäosiin. Esimerkiksi lukuvuonna 1937 – 1938 supistettujen kansakoulujen osuus koko yläkansakoulujen määrästä oli vajaat 29 %. Vasta sotavuosina supistettujen kansakoulujen lukumäärä alkoi voimakkaasti laskea. Alakansakoululuokkien perustaminen Lappeella ajoittuu pääosin 1920-luvulle. Ensimmäiseksi ne perustettiin Lauritsalaan vuonna 1917 ja Taikinamäelle kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 1920 aloittivat alakansakoululuokat Juvakan ja Korkea-ahon kansakouluissa. 1920-lopulla alakansakoululuokat aloittivat useissa kouluissa, vuonna 1928 Mustolassa, Simolassa ja Vainikkalassa sekä vuonna 1929 Kauskilassa, Pulsassa, Puralassa ja Vilkjärvellä. Vasta alakansakoululuokkien perustamisen jälkeen kaikki koulupiirin lapset pääsivät kattavasti kansakouluopetuksen piiriin. Tosin joinakin vuosina tämänkin jälkeen ei alakansakoulua perustettu eräissä kansakouluissa. Kyseisen piirin alakansakouluikäiset oppilaat kulkivat oppimassa aakkosia ilmeisesti naapuripiirien kouluissa. Esimerkiksi kouluvuonna 1938 – 1939 alakansakoulua ei ollut Kasukkalan, Keskisaaren, Puralan ja Tanin kansakouluissa.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ruokolahden Kotaniemi

Kotaniemen entinen kansakoulu Puumalantien varrella

Tein 28.8.2016 polkupyöräretken Ruokolahdelle. Kirkonmäen ja Rasilan jälkeen poljin Puumalantietä Virmutjoelle, Kotaniemen kautta Syyspohjaan ja edelleen Utulaan. Reitin varrella on kaksi lakkautettua ja yksi toiminnassa oleva koulu. Pysähdyin kuvaamaan niitä kaikkia ja entisellä Kotaniemen koululla haastelin lisäksi talon nykyisen asukkaan kanssa. Tässä tarinaa kyseisestä koulusta.

Kotaniemen kansakoulu perustettiin vuonna 1919. Koulu rakennettiin Kotaniemen ja Syyspohjan kylien välimaastoon. Koulupaikasta käytiin perustamisvaiheessa kova kamppailu Kotaniemen ja Syyspohjan välillä. Lopulta se pystytettiin Syyspohjan kylän puolelle.  Syyspohjan voitettua taistelun osoittivat kotaniemeläiset mieltään boikotoimalla koulun rakentamisen jälkeen pidettyjä siivoustalkoita. Kotaniemeläiset olivat todenneet: siivotkoot, kun koulunkin veivät. Koulutalon paikka herätti ihmetystä Se rakennettiin metsään, erilleen kyläasutuksesta. Myös kansakouluntarkastaja oli paheksunut koulutalon paikan valintaa.  Syrjäisen sijainnin takia toi nimismies opettaja Hellin Vilkolle aseenkantoluvan ja määräsi hankkimaan pistoolin turvallisuutensa vuoksi. Opettaja olikin hankkinut sen, mutta hänen ei onneksi tarvinnut käyttää sitä koskaan.  

Entinen Kotaniemen koulu kesällä 2016

Koulu toimi kaksiluokkaisena. Sen oppilasmäärät olivat suurimmillaan 1940- ja 1950-luvuilla. Sotavuosien jälkeinen korkea syntyvyys ja seudulle asettuneet evakkoperheet nostivat oppilasmääriä. Koulussa oli tuolloin 50 – 60 oppilasta. Keskimäärin oppilaita oli Kotaniemessä sen toiminta-aikana noin 30. Kun koulun toiminta vuonna 1979 päättyi, sitä kävi enää kahdeksan oppilasta. Koulun pitkäaikainen opettaja oli Hellin Vilkko (myöh. Kammonen), jonka opetusura koulussa kesti 40 vuotta eli vuodesta 1925 vuoteen 1965. Nykyisin koulu on yksityisasuntona.

Lähde: Lainajyvästöstä euroaikaan. Ruokolahden kylät ja koulupiirit. Jyväskylä 2009. Sivut 94 – 95, 104 – 105.