Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Lannavaara, Sverige

Näkymää Lannavaaran kylään
Vanhoja kuvia selatessani tuli esille muutama mielenkiintoinen kuva vuodelta 2009. Ne on otettu lokakuussa 2009, jolloin tein syysloman aikana kiivastahtisen reissun runsaan tuhannen kilometrin päähän. Kävin silloin Kiirunan kunnassa sijaitsevassa Lannavaaran kylässä. Välietappi oli Oulussa, jossa yövyin mennessä ja tullessa. Lannavaaran kylä on nyt noussut julkisuuteen kaivoshankkeen takia. Se herättää  kyläläisten keskuudessa suuria tunteita: "Emme laskhe niitä tänne, met ammumhe ne rajalle."

Lappeenrannassa vallitsi vielä aika kesäinen sää ja päätin pitää autossani kesärenkaat, vaikka matka niillä perä-Lappiin arveluttikin. Ratkaisu osoittautui oikeaksi, sillä liukasta oli vain menomatkalla Tärännöin tienoilta alkaen. Matkakumppaninani oli arkkitehti Seppo Leivo, jonka kiinnostuksen kohteena olivat samat asiat kuin minulla. Pyrkimyksenämme oli perehtyä August Lundbergin kokoelmaan.


Saarnaaja, koulunjohtaja August Lundberg

Kuka oli August Lundberg?
August Lundberg syntyi 11.4.1863 Aspebodassa Taalainmaalla Ruotsissa. Käytyään Fjellstedtin koulun Uppsalassa hän saapui elokuussa 1885 Lappska Missionens Vänner-yhdistyksen  palvelukseen tehtävänä toimia kyseisen yhdistyksen ylläpitämän Lannavaaran lähetyskoulun johtajana ja opettajana. Koulu ja sen yhteydessä ollut lastenkoti oli tarkoitettu  lappalaislapsille. Tässä tehtävässä hän olikin runsaat kolmekymmentä vuotta. 

Maaliskuussa 1889 Lundberg avioitui Vilhelmina Laestadiuksen kanssa. Tämä avioliitto sitoi hänet vahvasti Pajalan kirkkoherra, rovasti Lars Levi Laestadiuksen sukuun sekä paikkakunnalla vallitsevaan lestadiolaiseen herätysliikkeeseen. August Lundberg liittyi 1880-luvun lopulla itse tiiviisti herätysliikkeeseen ja vaikutti sen kehitykseen ja leviämiseen lehtikirjoituksin, kirjeenvaihdon kautta sekä laajoilla saarnamatkoillaan. Tämä tapahtui pääosin suomen kielellä, jota hän puhui sekä kirjoitti melko pian yhtä hyvin kuin paikalliset asukkaat. Lundberg teki kesäaikaan säännöllisesti pitkiä saarnamatkoja Ruotsin saamelaisten ja norjalaisten keskuuteen. Norjassa hänen matkansa ulottuivat Varangin vuonon rannalta idässä aina Lofooteille saakka lännessä. Etelässä saarnamatkat  suuntautuivat Tukholman seudulle sekä Sommeniin Itä-Götanmaalla. Lestadiolaisuuden hajaannuksen jälkeen Lundbergistä tuli itälestadiolaisuuden keskeinen hahmo. Hänen johdollaan koontui Lannavaaraan vuosittain pappeja, saarnaajia ja sadoittain sanankuulijoita Ruotsista, Suomesta ja Norjasta suuriin seuroihin

August Lundberg osallistui 16.11.1930 Vittangissa jumalanpalvelukseen ja seuroihin. Seuraavana päivänä hän sairastui ja kuoli Vittangissa 20.11.1930. Hautaustilaisuus pidettiin 12.12.1930 Jukkasjärven kirkossa ja hautausmaalla. Tilaisuus kokosi satoja osallistujia, pappeja, saarnaajia ja sanankuulijoita Ruotsista, Suomesta ja Norjasta

August Lundbergin kokoelma
August Lundbergin arkisto sisältää laajan kirjekokoelman, dokumentteja Lannavaaran lähetyskoulusta sekä rovasti Lars Levi Laestadiuksen saarnoja. Luulajan aikaisempi piispa Olaus Brännström käytti Lundbergin arkistoa kirjassaan Lannavaaramissionen och laestadianismen

August Lundbergin jälkipolvi (Jenny os. Lundberg ja Alfred Söderström) oli aikoinaan luovuttanut arkiston Norrbottenin läänin maaherralle Ragnar Lassinantille. Häneltä arkisto siirtyi vuonna 1990 Lassinantin kirjakokoelman yhteydessä Luulajan yliopiston kirjastolle.

Vuonna 2006 perustettiin Föreningen August Lundberg mahdollistamaan arkiston muutto takaisin alkuperäiselle sijaintipaikalleen Luulajan yliopistonkirjastosta. Samalla tehtiin päätös Lannavaaraan arkiston digitalisoimisen aloittamisesta

Vuonna 2009 arkisto olikin siirretty kokonaisuudessa Lannavaaraan ja se sijaitsi Lundbergin jälkipolven omistaman Kristallen-nimisen yrityksen tiloissa. Digitalisointi ei ollut kuitenkaan edennyt.

Lannavaara minneskyrka
Lannavaara minneskyrka

Loppiaisena vuonna vuonna 1934 vihittiin Lannavaarassa Prinsessa Eugenien muistokirkko. Hän oli aikoinaan ollut vahva tukija Lappska Missionens Vänner-yhdistyksessä ja sen ylläpitämässä lähestyskoulussa sekä lastenkodissa. Vuoteen 1954 saakka kirkon ylläpidosta vastasi Ruotsin Lähetysseura. Sen jälkeen vastuu siirtyi Lannavaaran muistokirkon säätiölle (= Stiftelsen Lannavaara Minneskyrka).


Miksi olimme kiinnostuneita arkistosta?

August Lundbergin kirjekokoelma sisältää runsaan määrän kirjeenvaihtoa lestadiolaisen herätysliikkeen alkuvuosikymmeniltä. Tuon kirjeenvaihdon avulla on saatavissa runsaasti lisätietoa herätysliikkeen vaiheista Pohjois-Ruotsissa, Norjassa ja Pohjois-Suomessa. Materiaali koostuu lisäksi huomattavasta määrästä muiden lestadiolaisvaikuttajien kirjeitä ja kirjeiden kopioita. Näistä osa on ainutlaatuisia, eikä niitä ole löydetty muista yhteyksista ja kokoelmista. Varsinkin Laestadiuksen, Juhani Raattamaan sekä Erkki Antti Juhonpietin kirjeet sekä Pohjois-Amerikkaan käyty kirjeenvaihto tuovat runsaasti lisätietoa lestadiolaisuuden vaiheista alkuvuosikymmeninä Skandinaviassa ja Pohjois-Amerikassa. Lisäksi tuon arkiston läpikäyminen tarkentaa lestadiolaisuuden suuren hajaannuksen kehittymistä ja tapahtumien kulkua. Samoin arkisto mahdollistaa itälestadiolaisuudessa 1930-luvun alussa tapahtuneen jakautumisen juurien selvittämistä. Lestadiolaisuutta tutkivalle arkisto on melkoinen lähdeaitta.

Saimme arkiston vapaasti käyttöömme ja hyödynsimme tilanteen skannaamaalla ja kuvaamalla arkistoa pari vuorokautta lähes vuorokaudet läpeensä. Talo tarjosi myös yöpymismahdollisuuden sekä ruokailun erittäin edullisin hinnoin. Lämpimät kiitokset!
Lannavaaran kylänäkymää hallitsee prinsessa Eugenien muistokirkko






3 kommenttia:

  1. Löytyikö arkistosta selvitystä siihen, kuka oli Haaparanta Lehden numeron 21 / 22.5.1895 yleisönosastossa olleen, Lannavaaran kokousta helmikuussa 1895 käsittelevän artikkelin kirjoittaja?

    VastaaPoista
  2. Ei selvinnyt. Kyseinen kirjoitus oli ensin ruotsalaisessa lehdessä, joka on nyt etsinnässä.

    VastaaPoista
  3. Löytyykö Lundbergin, Raattamaan tai jonkun muun Lapin saarnaajan arkistosta tuo alkuperäinen, allekirjoittajiksi merkittyjen saarnaajien allekirjoituksin varustettu asiakirja?

    VastaaPoista