Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Allouez. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Allouez. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Amerikan Suomalainen Almanakka 1881


Syksyllä 1879 käynnistivät Kuparisaaren alueen suomalaiset siirtolaiset Michiganissa hankkeen, jonka tavoitteena oli suomenkielisen kirjallisuuden julkaiseminen Yhdysvalloissa. Tätä varten perustettiin vuoden lopulla Amerikan Suomalainen Kirjallisuuden Seura. Sen perustava kokous oli 27.12.1879. Alkuperäisena tarkoituksena oli luoda kaikki suomalaisia yhdistävä hanke, mutta jo ennen perustavaa kokousta evankelisluterilaisen seurakunnan edustajat jättäytyivät siitä erilleen ja perustettu seura jäi lopulta ainoastaan apostolisluterilaisten  tai heihin myönteisesti suhtautuvien puuhaksi.

Seura julkaisi vuoden vaihteessa 1880/1881 Amerikan Suomalaisen Almanakan. Tämä oli ensimmäinen suomenkielinen Yhdyvalloissa julkaistu almanakka. Seuraavana vuonna seura ei enää painattunut kyseisen vuoden almanakkaa. Syytä lopettamiseen ei löydy aikalaislähteistä. Myöhemmin  kyllä lukuisat amerikansuomalaiset järjestöt ja kirjapainot julkaisivat suomenkielisiä almanakkoja ja kalentereita.

Vuoden 1881 almanakasta tekee mielenkiintoisen sen yhteydessä julkaistu katsaus amerikansuomalaisista siirtokunnista Yhdysvalloissa. Niinpä päätin julkaista sen asiasta kiinnostuneiden iloksi ja kirjoitin siltä osalta almanakan tekstin puhtaaksi.

Amerikan Suomalaisen Almanakan ensimmäiset sivut.  Kalenterista löytyy lukuisa määrä etunimiä, jotka eivät koskaan saaneet jalansijaa suomalaisessa etunimistössä

Kalenterin parilla viimeisellä sivulla
esitellään suomalaisten siirtolaisten
asuinpaikat 1880-luvun alussa USA.ssa.

Suomalaisten asuinpaikat Amerikassa


Calumet, suomalaisten pesäpaikka Amerikassa, on Houghton Countyssa, Michiganin valtiossa. Täällä on enimmän suomalaisia yhdessä paikassa, joista suurin osa työskentelevät tuossa suuressa, maailman rikkaimmassa Calumet-Heclan kuparikaivannossa. Tämä on todella suomalaisten uutis-asutuksen keskus Amerikassa, sillä täällä ovat ensimmäiset kirkota ja seurakunnat, joista on alkanut jo levitä uusia seurakuntia muihinkin tienoihin. Apostolis-lutherilaiset perustivat täällä ensimmäisen seurakunnan, ja rakensivat ensimmäisen kirkon Amerikassa. Evankelis-lutherilaisilla on täällä yhteinen kirkko skandinavialaisten kanssa. Ensimmäinen omankielinen kansakoulu toivotaan piakkoin toimeensaatavan apostolislutherilaisen seurakunnan toimella. Täällä ovat kaikki muutkin kielemme ja kansallisuutemme säilyttämistä tarkoittavat yhteiset laitokset

Allouez on kuparikaivanto 4 englantilaisen peninkulman päässä Calumetistä, jonka luona asuu melkoinen kylä suomalaista työväkeä. Apostolis-lutherilaisilla on täällä pienoinen kirkko.

Delaware on myöskin kuparikaivanto 27 englantilaisen mailin päässä Calumestistä, jossa asuu tähän aikaan toista sataa suomalaista


Quincy on vanhimpia kuparikaivannoita, Hancockin kaupungin lähellä, jossa työskentelee satoja suomalaisia. Apostolis-lutherilaisilla on täällä pienoinen kirkko, ja evankelis-lutherilaiset pitävät kirkonmenoja sikäläisessä kouluhuoneessa.

Marquette countissa työskentelee Negauneen, Republicin, Ishpemingin y.m. rautakaivannoissa melkoinen joukko suomalaisia. Suomalaisten luku näissä mainituissa kaivantopaikoissa nousee vähintäänkin 2 000 henkeen.

Cokato, Wright countissa, Minnesotassa, on ensimmäinen ja suurin suomalainen siirtokunta maanviljelystienoissa, jossa löytyy nykyään noin 80 taloa suomalaisia asukkaita. Apostolis-lutherilaisilla on täällä kirkko ja säännöllinen seurakunta.

New York Mills, Otter Tail countissa, on tämän jälkeen suurin, ehkä nuorin, suomalainen siirtokunta Minnesotan valtiossa, jossa löytyy viidettäkymmentä taloa suomalaisia asukkaita. Kirkkoa ei ole vielä täällä, mutta järjestetty on jo apostolis-lutherilainen seurakunta.

Holmes Cityn seuduilla, Douglas countissa, on parikymmentä suomalaista asukasta, joilla on myöskin säännöllinen apostolis-lutherilainen seurakunta. Fort Ridgelyn seuduilla, Renville countissa, löytyy kolmattakymmentä suomalaista asukasta, joista moni on hyvällä varallisuuden kannalla. Tämä on yhtä vanha suomalaisten asuinpaikka, kun kaksi edellä mainittua, ja heilläkin on jo järjestetty  apostolis-lutherilainen seurakunta. Siirtokuntaa ovat suomalaiset koettaneet perustaa myöskin Fond Du Lacin seuduilla, Carlton countissa, mutta huonommalla menestyksellä kuin muualla.

Poinsett, Hamlin countissa, on mainittavin suomalaisten asuinpaikka Dakotassa.


Tyynenmeren rannikolla asuu hajallansa noin kaksi tuhatta suomalaista, joidenka varsinaisista asuinpaikoista ovat mainittavimmat:
Noyo, Mendocino county, Kalifornia; Astorian kalastuskaupunki Columbia-virran suulla, Oregonissa; Pendleton, Umatilla county, Oregonissa; ja Klickitat, Washington territorio.

Suomalaisten nykyinen lukumäärä Amerikassa lasketaan nousevan toistakymmentä tuhatta henkeä.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Suomenkielinen kansakoulu Kuparisaarelle 1881

Kutsu suomalaisen kansakoulun harrrastajien kokoukseen.
Amerikan Suomalainen Lehti 7.1.1881.

Harva nykypolven suomalainen tai yhdysvaltalainen tietää, että suomalaiset siirtolaiset aloittivat oman suomenkielisen kansakoulun toiminnan Michiganissa vuonna 1881.  Omakielisen kansakoulun käynnistämisestä Kuparisaarelle oli ollut puhetta suomalaisten siirtolaisten keskuudessa parin vuoden ajan 1870-luvun lopulla. Alueelle oli muodostunut tuhansiiin nouseva suomalaisyhteisö, jonka parissa oli syntynyt lukusia yhteishankkeita, joiden kirjo oli laaja. Kouluhankkeessa kaikkein aktiivisimpia olivat apostolisluterilaiset. Nimimerkki Suorasen (= David Castrén) kirjoitus Amerikan Suomalaisessa lehdessä syyskuussa 1880 oli lähtölaukaus sen toteuttamiselle. Artikkelissaan Castrén vetosi apostolisluterilaisiin ja toivoi seurakunnan papin, katekeetta Johan Takkisen vuokraavan pappilansa yläkerran kouluhuoneeksi.  Apostolisluterilainen seurakunta valitsikin kahdeksanjäsenisen toimikunnan 28.11.1880 pitämässään kokouksessa valmistelemaan asiaa. Toimikunta hyväksyi kokouksessaan 11.12.1880 kansakoulun perustamisen. Opettajaksi päätettiin kutsua Suomessa kiertokoulunopettajana kymmenisen vuotta toiminut Heikki Knuutila (s. 1848). Koulussa aiottiin  antaa opetusta ympäri vuoden, arkipäivisin kuusi tunti, paitsi lauantaina, jolloin opetusta olisi kolme tuntia. Oppiaineina olivat suunnitelman mukaan ”suomalainen aapinen, Katekismus, Biblian historia, suomalainen veisu, kirjoitus ja luvunlasku.[1]

Amerikan Suomalainen Lehti 8.7.1881
Koulun toiminta näyttää oheisen lehtiuutisen mukaan käynnistyneen jo helmikuun puolivälissä Quincyssa, jossa oppilaita oli kolmattakymmentä. Allouezissa koulutyö alkoi apostolisluterilaisessa kirkossa 26.5.1881. Calumetissa suomalainen kansakoulu käynnistyi 4.7.1881 niin ikään apostolisluterilaisesa kirkossa. Oppilaita saapui Calumetin kirkolle yhteensä vajaat
Amerikan Suomalainen Lehti 18.2.1881
kuusikymmentä.

Tässä lehtiuutinen kansakoulun perustamiseksi pidetystä yleisestä kokouksesta tammikuun alussa vuonna 1881:


Kehotus suomalaisten lasten vanhemmille,
että nämä ilmoittaisivat lapsensa pian toimintansa
aloittavaan suomalaiseen kansakouluun.
Amerikan Suomalainen Lehti 14.1.1881
Kansakoulu kokous[2]

Calumet, tammik. 11. p. 1881.
Suomalaisen kansakoulun harrastajien yleinen kokous pidettiin kuulutuksen johdosta viime lauvantai-iltana Calumetin A. L. Seurakunnan pappilassa, johon oli suuri joukko koulun harrastajia kokooontunut.Kun kannattajien luku oli nyt ainoastaan 162, ja koulun toimeen saaminen pidettiin suuresti tarpeellisena, niin päätettiin jäsenmaksu panna ensikuulta 60 centiksi ja sen jälkeen 30 centiksi kuulta, joten nähtiin varoja kerääntyvän siihen määrään, että koulu voipi toimeensa ryhtyä. Koululle laadittu ”Sääntö-ehdoitus” tarkastettiin ja hyväksyttiin tarkoituksensa sopivaksi. Sääntöjen 4:n pykälän määräyksen mukaan valittiin esimieheksi Johan Takkinen, varaesimieheksi Jacob Ojanperä, kirjuriksi Johan Laiti, kassanhoitajaksi Nils Petter Starkka Calumetissä, Johan Olof Lindström Quincyssä, ja Wilhelm Kinnunen Allouezissä. Johtokunnan jäseniksi valittiin Stefan Lohvansuu, Isak Keksi, Karl Daniels, ja Johan Palmi. Koulun avaus tapahtuu niin pian kun sille kirjat y.m. tarpeelliset kapineet on ehditty hankkia. Näiden kapineiden ostamiseen tarvittavien varojen vuoksi päätettiin ensimmäinen jäsenmaksu suorittaa tämän tammikuun ajalla. Säännön 7:n pykälän määräyksen mukaan saavat koulua käyttää hyväksensä kaikkien Suomalaisten lapset Calumetissä, Allouezissä ja Quincyssä, jotka koulun kannattamiseen ovat osaa ottaneet.[3] Köyhien lapset saavat maksutta vapaasti koulussa käydä ja koulun kirjastoa kouluajalla hyväksensä käyttää. Kokouksen puolesta
Johan Takkinen[4]         Johan Laidi


[1] ASL no 3/ 24.9.1880; 51/17.12.1880; Raittila 1982, 142.
[2] ASL no 2, 14.1.1881.
[3] Kansakoulutoimikunnan suunnitelman mukaan koulua olisi pidetty neljä kuukautta kussakin kolmesta paikasta eli siis Calumetissa, Allouezissa ja Quincyssä. Koulun oppilaiksi otettiin kaikkien suomalaisten kotien lapset. Oppitunnit aiottiin pitää apostolisluterilaisen seurakunnan pappilan yläkerrassa Calumetissa sekä Allouezin ja Quincyn apostolisluterilaisissa kirkoissa. Ks. ASL 51/17.12.1880.
[4] Johan Takkinen oli tässä vaiheessa mukana useissa amerikansuomalaisten yhteishankkeissa. Hänen arvovaltaansa vedottiin, jotta hankkeille saataisiin apostolisluterilaisten tuki. Yhteiskunnallisiin pyrkimyksiin osallistuminen kasvatti Takkisen arvovaltaa koko amerikansuomalaisen yhteisön keskeisenä vaikuttajana eikä pelkästään yhden uskonnollisen ryhmän johtajana.  Takkinen oli mukana mm.  seuraavissa yhteishankkeissa: Amerikan Suomalainen Kirjapaino-osakeyhtiö, Amerikan Suomalainen Lehti, sanomalehtimies Anders J. Muikun hautamuistomerkki. ASL Näytelehti 13.6.1879; 30/23.7.1880.