Amerikan Suomalainen Almanakka 1881

Syksyllä 1879 käynnistivät Kuparisaaren alueen suomalaiset siirtolaiset Michiganissa hankkeen, jonka tavoitteena oli suomenkielisen kirjallisuuden julkaiseminen Yhdysvalloissa. Tätä varten perustettiin vuoden lopulla Amerikan Suomalainen Kirjallisuuden Seura. Sen perustava kokous oli 27.12.1879. Alkuperäisena tarkoituksena oli luoda kaikki suomalaisia yhdistävä hanke, mutta jo ennen perustavaa kokousta evankelisluterilaisen seurakunnan edustajat jättäytyivät siitä erilleen ja perustettu seura jäi lopulta ainoastaan apostolisluterilaisten  tai heihin myönteisesti suhtautuvien puuhaksi.

Seura julkaisi vuoden vaihteessa 1880/1881 Amerikan Suomalaisen Almanakan. Tämä oli ensimmäinen suomenkielinen Yhdyvalloissa julkaistu almanakka. Seuraavana vuonna seura ei enää painattunut kyseisen vuoden almanakkaa. Syytä lopettamiseen ei löydy aikalaislähteistä. Myöhemmin  kyllä lukuisat amerikansuomalaiset järjestöt ja kirjapainot julkaisivat suomenkielisiä almanakkoja ja kalentereita.

Vuoden 1881 almanakasta tekee mielenkiintoisen sen yhteydessä julkaistu katsaus amerikansuomalaisista siirtokunnista Yhdysvalloissa. Niinpä päätin julkaista sen asiasta kiinnostuneiden iloksi ja kirjoitin siltä osalta almanakan tekstin puhtaaksi.

Amerikan Suomalaisen Almanakan ensimmäiset sivut.  Kalenterista löytyy lukuisa määrä etunimiä, jotka eivät koskaan saaneet jalansijaa suomalaisessa etunimistössä

Kalenterin parilla viimeisellä sivulla
esitellään suomalaisten siirtolaisten
asuinpaikat 1880-luvun alussa USA.ssa.

Suomalaisten asuinpaikat Amerikassa

Calumet, suomalaisten pesäpaikka Amerikassa, on Houghton Countyssa, Michiganin valtiossa. Täällä on enimmän suomalaisia yhdessä paikassa, joista suurin osa työskentelevät tuossa suuressa, maailman rikkaimmassa Calumet-Heclan kuparikaivannossa. Tämä on todella suomalaisten uutis-asutuksen keskus Amerikassa, sillä täällä ovat ensimmäiset kirkota ja seurakunnat, joista on alkanut jo levitä uusia seurakuntia muihinkin tienoihin. Apostolis-lutherilaiset perustivat täällä ensimmäisen seurakunnan, ja rakensivat ensimmäisen kirkon Amerikassa. Evankelis-lutherilaisilla on täällä yhteinen kirkko skandinavialaisten kanssa. Ensimmäinen omankielinen kansakoulu toivotaan piakkoin toimeensaatavan apostolislutherilaisen seurakunnan toimella. Täällä ovat kaikki muutkin kielemme ja kansallisuutemme säilyttämistä tarkoittavat yhteiset laitokset

Allouez on kuparikaivanto 4 englantilaisen peninkulman päässä Calumetistä, jonka luona asuu melkoinen kylä suomalaista työväkeä. Apostolis-lutherilaisilla on täällä pienoinen kirkko.

Delaware on myöskin kuparikaivanto 27 englantilaisen mailin päässä Calumestistä, jossa asuu tähän aikaan toista sataa suomalaista

Quincy on vanhimpia kuparikaivannoita, Hancockin kaupungin lähellä, jossa työskentelee satoja suomalaisia. Apostolis-lutherilaisilla on täällä pienoinen kirkko, ja evankelis-lutherilaiset pitävät kirkonmenoja sikäläisessä kouluhuoneessa.

Marquette countissa työskentelee Negauneen, Republicin, Ishpemingin y.m. rautakaivannoissa melkoinen joukko suomalaisia. Suomalaisten luku näissä mainituissa kaivantopaikoissa nousee vähintäänkin 2 000 henkeen.

Cokato, Wright countissa, Minnesotassa, on ensimmäinen ja suurin suomalainen siirtokunta maanviljelystienoissa, jossa löytyy nykyään noin 80 taloa suomalaisia asukkaita. Apostolis-lutherilaisilla on täällä kirkko ja säännöllinen seurakunta.

New York Mills, Otter Tail countissa, on tämän jälkeen suurin, ehkä nuorin, suomalainen siirtokunta Minnesotan valtiossa, jossa löytyy viidettäkymmentä taloa suomalaisia asukkaita. Kirkkoa ei ole vielä täällä, mutta järjestetty on jo apostolis-lutherilainen seurakunta.

Holmes Cityn seuduilla, Douglas countissa, on parikymmentä suomalaista asukasta, joilla on myöskin säännöllinen apostolis-lutherilainen seurakunta. Fort Ridgelyn seuduilla, Renville countissa, löytyy kolmattakymmentä suomalaista asukasta, joista moni on hyvällä varallisuuden kannalla. Tämä on yhtä vanha suomalaisten asuinpaikka, kun kaksi edellä mainittua, ja heilläkin on jo järjestetty  apostolis-lutherilainen seurakunta. Siirtokuntaa ovat suomalaiset koettaneet perustaa myöskin Fond Du Lacin seuduilla, Carlton countissa, mutta huonommalla menestyksellä kuin muualla.

Poinsett, Hamlin countissa, on mainittavin suomalaisten asuinpaikka Dakotassa.

Tyynenmeren rannikolla asuu hajallansa noin kaksi tuhatta suomalaista, joidenka varsinaisista asuinpaikoista ovat mainittavimmat:
Noyo, Mendocino county, Kalifornia; Astorian kalastuskaupunki Columbia-virran suulla, Oregonissa; Pendleton, Umatilla county, Oregonissa; ja Klickitat, Washington territorio.

Suomalaisten nykyinen lukumäärä Amerikassa lasketaan nousevan toistakymmentä tuhatta henkeä.

The price of an America ticket in 1884

Amerikan Suomalainen Lehti (American Finnish
Journal), September 26, 1884

Some months ago, I published a description of an immigrant's journey from Europe across the Atlantic Ocean to Copper Country in Michigan. Here's some additional info related to that topic. Shipping companies competed passionately for these passengers with their ads, which were a very important source of income for these small immigrant newspapers. It is likely that without these ads the usually very short life span of immigrant newspapers would have been but a bud. Some of the shipping companies announced their fares in advertising, from departing ports to the key destinations in the "New World". As examples, I picked two shipping company Ads from Amerikan Suomalainen Lehti (American Finnish Journal) in late September 1884 and transformed it to today's (2016) price level. The cost of travel from Finland to Stockholm, Gothenburg or Trondheim should be added to 1884 prices, of course.

The Steamboat Line Companies' ticket prices in 1884 are roughly on the same level as today's lowest air ticket prices. So, the price of crossing the Atlantic has been preserved relatively almost the same for over a hundred years. On the other hand, traveling from a Finnish port to the "Finnish regions" in the central parts of the United States took about two weeks while it takes up to half a day now.

The ticket price of American line from Gothenburg or from Trondheim was only $ 18. When we change it to the price of the day, the cost of a journey accumulates to $ 424. A trip from Stockholm to Philadelphia was priced at $ 21, that is in today's money $ 494. If you bought a ticket from Stockholm to Hancock, the price was already $ 37, which is the equivalent of $ 871 in 2016. If you wanted to travel from Stockholm to one of Finns' favorite places in Minnesota, New York Mills, the price already amounted $ 39.70. It makes $ 934, in the 2016 value.

Dominion Line's price level seems to have been more favorable. You could reach Quebec from all Scandinavian ports for 16 dollars or 376 2016 dollars. If you paid $ 27 ($ 635 in today's money), you could reach Chicago. If the lower prices were due to the Dominion line's modestly contents of the package, or only a stricter pricing, I can’t yet tell on the grounds of the source material.

Amerikanpiletin hinta vuonna 1884

Amerikan Suomalainen Lehti 39/26.9.1884

Joitakin kuukausia sitten julkaisin blogissani kuvauksen siirtolaisen matkasta Euroopasta Atlantin yli Kuparisaarelle Michiganiin. Tässä hieman lisää kyseiseen aiheeseen liittyvää. Laivayhtiöt kilpailivat kiihkeästi näistä matkustajista ja mainoksillaan ne olivat erittäin merkittävä tulonlähde pienille siirtolaislehdille. On luultavaa, että ilman näitä mainoksia siirtolaislehtien yleensä varsin lyhyt elinkaari olisi katkennut jo heti alkuunsa. Osa laivayhtiöstä ilmoitti mainoksissaan matkalippujen hinnat lähtösatamista keskeisiin määränpäihin uudella mantereella. Poimin esimerkkinä kahden laivayhtiön mainokset Amerikan Suomalaisesta Lehdestä syyskuun lopulla 1884 ja muutin ne vuoden 2016 hintatasoon. Kyseisiin vuoden 1884 hintoihin on tietysti vielä lisättävä matkakustannukset Suomesta Tukholmaan, Trondheimiin tai Göteborgiin.

Vuoden 1884 laivalippujen hintaso vastaa suunnilleen tämän päivän halvimpien lentolippujen hintoja, Joten Atlantin ylittämisen hinta on säilynyt toista sataa vuotta lähes samana. Toisaalta, matkustaminen suomalaisesta satamasta Yhdysvaltain suomalaisalueille Yhdysvaltain keskiosiin kesti noin kaksi viikkoa, kun nyt siihen kuluu korkeintaan puoli vuorokautta.

Amerikan Linjalla  (American Line / American Steamship Company) matkalipun hinta Göteborgista tai Trondheimista  oli vain 18 dollaria. Kun muutamme sen tämän päivän hinnoiksi, matkalle kertyy hintaa jo 424 dollaria. Matka Tukholmasta Philadelphiaan on hinnaltaan 21 dollaria, eli nykyrahassa 494 dollaria. Mikäli Tukholmasta osti lipun Hancockiin, hinta oli jo 37 dollaria, joka vastaa 871 dollaria vuonna 2016. Jos halusi matkustaa Tukholmasta yhteen suomalaisten suosikkipaikoista Minnesotassa eli New York Millsiiin, hintaa kertyi jo 39,70 dollaria. Vuoden 2016 rahana se tekee 934 dollaria.

Dominion linjan (Dominion Line / Liverpool and Mississippi Steamship Company/ Mississippi and Dominion Steamship Company) hintataso näyttää olleen edullisempi. Kaikista Skandinavian satamista pääsi Quobeciin 16 dollarilla eli 376 nykydollarilla. Jos maksoi 27 dollaria (nykyrahassa 635 dollaria), pääsi Chicagoon saakka. Sitä, johtuiko Dominion linjan halvemmat hinnat matkapaketin vaatimattomammasta sisällöstä, vai vain tiukemmasta hinnoittelusta, en pysty - ainakaan vielä - arvioimaan käymäni lähdemateriaalin pohjalta.

Suomalaisyhteisö Minneapolissa, Minnesotassa vuonna 1884

Suomalaisiirtolaisten vuonna 1958 pystyttämä uudisasukkaitten muistomerkki Theodore Wirth-puistossa Minneapolissa

Minnesotan osavaltion suurin kaupunki Minneapolis alkoi 1880-luvulta lähtien houkutella myös suomalaisia siirtolaisia puoleensa.  Kaupungissa oli tosin asunut suomalaisia jo 1860-luvulta alkaen, mutta heidän lukumääränsä oli vielä vähäinen. Salomon Ilmonen nimeää kirjassaan Amerikan Suomalaisten Historia II (1923) varhaisimmista kaupungissa asuneista suomalaisista (joiden taustat ovat varsin kansainväliset) seuraavat:

Antti Anderson (Kauvosaari) Alkkulasta, kuollut 1899
Isak Anderson (Kauvosaari) Alkkulasta, muuttanut Minneapoliin 1880
Magnus Anderson (Vitikkohuhta) Torniosta, muuttanut Minneapoliin 1893
Kustaa Fredrik Bergstadius Nurmijärveltä, muutti Minneapoliin 1880-luvulla
Herman Hermanson (Kolehmainen) Kivijärveltä, muutti Minneapoliin 1865
Antti Kupsala Toholammilta
Peter Luukkonen Uhtualta, Venäjältä
Tuomas Murto Rovaniemeltä, asui Minneapolissa ainakin vuodesta 1883 alkaen
Nels Olof Nelson Karungista
Jakob Nyman Kälviältä
Henrick Pekkala Alatorniolta
Jacob Peterson Norjasta
Isak Podas Kaavuonolta, Norjasta, muutti Minneapoliin 1896
Frans Herman Podas, Kaavuonolta, Norjasta
Karl Kustaa Ruonaniemi Kemistä
Johan Ruonaniemi Kemistä
Salomon Ulrik Ruona Haaparannalta Ruotsista
Peter Saarenpaa
Johan Salo (Kuusisalo) Paavolasta
Jaakko Wuollet
Victor Newman

Amerikan Suomalaisessa Lehdessä ilmestyivät ensimmäiset uutiskirjeet keväällä 1884. Järjestyksessä toinen oli alla näkyvä, allekirjoittaneen puhtaaksi kirjoittama, huhtikuussa 1884 lähetty kirje. Siinä kerrotaan myös kaupungissa lyhyen aikaa toimineen suomenkielisen lehden Uuden Kotimaan siirtymisestä osavaltion pohjoisosaan New York Millsiin. Vähitellen Minneapolin kaupungin länsiosaan muodostui pääosin suomalaisten kansoittama asuinalue, jota kutsuttiin Finntowniksi. Asuinalue rajautui laajaan Glenwoodin/Theodore Wirthin puistoon, joka pitää sisällään pieniä järviä ja jokia. Lieneekö se ollut syynä, miksi suomalaiset kasautuivat juuri tuolle seudulle asumaan?
 
ASL no 18, 2.5.1884. Kirje Minneapolista.

Minneapolis, Minn. Huhtikuun 21. P.
Koska ei ole näkynyt pitkään aikaan uutisia tämän lehden palstoilla kaupungistamme, niin eivät mahtane arvoista lukijat pahastua, jos virkan sanaisen oloistamme. Täällä ovat nykyänsä työhommat jokseenkin hyvässä vauhdissa, niin ettei suinkaan tarvitse jouten olla, jos ei tahdo, mutta päiväpalkka ei ole tavalliselle jätkämiehelle kuin $1,25 ja $1,50, vaan toivo on, että ensi kuun alusta se ainakin kohoaa $1,50 yleisesti. Suomalaisia ei täällä ole tätä nykyä kun 50 – 70 paikoille miehenpuolia; naisia mahtanee myöskin olla 20 – 30, mutta toivo on, että niitä kesän pitkään karttuupi.

Kuten lukijat muistanevat, niin Uudessa Kotimassa kerrottiin viime syksynä, että tänne muka on perustettu suomalainen lainakirjasto, mutta koska siitä ei ole kuulunut sen jälkeen mitään, niin hupaista oli kuulla asianomaisilta, miten sen kanssa on käynyt.

Tätä nykyä on kuulunut puheita, että kaupungissamme ilmestyvän suomalaisen sanomalehden toimittaja muuttaa täältä lehden toimensa kanssa erääseen vähäiseen pysäkkipaikkaan Northern Pacific rautatien varrella, nimeltä New York Mills. Sinne kuuluu mainitun lehden toimittajaa houkutelleen kaksi sen paikan kauppamiestä, lupaamalla hänelle huoneenpaikan ja laudat huoneen rakentamista varten, siinä mielessä, että mainittu lehti kokoaisi sinne enemmän kansalaisia, joten heillä kävisi maakauppa paremmin.

Tässäpä ne tämän kaupungin kuulumiset ovatkin, nimittäin ne jotka liikuttavat meitä suomalaisia. Kyllähän täällä aina olisi kertomista tulipaloista ja muista pikku tapauksista, vaan sanon samoin kuin U[usi] K[otimaa]: että ”olis tästä asiasta paljonkin sanomista, vaan jätän tällä kertaa sikseen
Esko