Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

Per Stockin muistelu vuonna 1883 lestadiolaisuuden alkuvaiheen opetuksesta



Per Stockin muistelu vuonna 1883 lestadiolaisuuden alkuvaiheen opetuksesta.

Alkuperäinen muistelu löytyy J.A.Nymanin kokoelmasta. Professori Pekka Raittila on ottanut muistelmasta valokopion, jonka pohjalta kirjoitin tämän ylös. Monta mielenkiintoista yksityiskohtaa tämä sisältää:

------

Kirjoitettu muistoon muutamia opetuksen muotoja joita on käytetty yleisissä opetuksissa Maalikko-saarnamiehiltä yleisön edessä wuosina 1859 aina vuoteen 1875.

Ensiksi, että Josef ja Nikodemus ovat helvetissä siittä syystä, että het olit pelkurit ja hautaisit Jesuksen kuoleen uskon hautaan ja ettei heitä nähty jälkiin Jesuksen ylösnousemisen opetuslasten seurassa.

Toiseksi, että ei opetuslapsilla ollu uskoa eikä pyhää Henkeä ennen kuin he sait sen Helluntaina.

Kolmanneksi. Raamatun lukemisen kautta ei tule yksikään heräykseen ja niin muotoin ei Kristuksen tuntemiseen eikä syntein anteeksi-saamisen wakuutukseen ja siihen on näytetty todistukseksi se että se on pläkki ja paperi ja niin muodoin kuollu ja että monta löytyy, jotka paljonki lukevat ja kuitenkin pysyvät hengellisesti kuoleena, mutta pyh. hengen waikutus woiman on Jumala nyt sulkenu kristittyin elävään suu-sanalliseen saarnaan ja että Jumala ei anna kelleen syntiä anteeksi muuten kuin kristityn todistuksen kautta, mutta se on kuitenki pantu se ehto syntisen puolelta että pitää tunnustaa kaikki synnit ja pyytää epäuskon anteeksi ja sitte on annettu synnit anteeksi ja siihen on otettu Wapahtajan sanat todistukseksi: joille te synnit anteeksi annatte, niille ne owat annetut, ja ettäi pyh. henki wakuuta ketään sanan kautta syntein anteeksi saamisesta, siihen on otettu todistukseksi että Korneliuksen piti saa Pietarilta ja Paawalin Ananialta, kamaripalwelian Filippukselta.

4. Jumalan laista ja kymmenistä käskyistä on opetettu niin että ei kristittyin ihmisten tartte niitten opetusta ensikkään kuulla sillä niistä seuraa orjuus ja niin muotoin joutuu kadottamaan sen wapauden joka on Kristuksessa sillä Kristuksen antamassa käskyssä, joka on yhestoista joka sisältää rakkauten sitä käskyä he kuuntelewat ja että he pysywät Kristuksen laissa ja uskottomat ne owat jotka kuuluvat kymmenten käskyin opetusten alle ja siihen on käytetty todistukseksi kuwaus puhetta että Wenäjän keisarilla ei ole yhtään waltaa komeisteerata Ruotsin alamaisia ja Paawalin sanat Galattalaisille: sitte kuin usko tuli me emmä ole ennää sen opettajan alla nim. lain.

5. Rukouksesta on sanottu että se on turhaa sillä se ei ole ko omaa työtä ja oman wanhurskauden harrastamista ja että net on fariseukset ja ulkokullatut jotka paljon rukoilewat mutta kristityitten etestä on sanottu että henki rukoilee sanomattomilla huokauksilla.

6. Herran pelwon hengestä on opetettu sillä tawalla että kristityillä ei saa olla Jumalan pelkoa, ei kumpakaan: orjallista eikä lapsellista sillä pelko ja rakkaus ei sovi yhteen. Sillä täydellinen rakkaus ajaa poijes kaiken pelwon ja se on ainoastaan perkele jota Wapahtaja on käskenyt peljätä nim. näillä sanoilla: peljätkäät sitä jolla on walta sekä sielun että ruumiin helwetissä hukuttaa.

7. Lammashuoneesta on opetettu, että se on kristillinen seurakunta ja että Jesus on owi lammashuoneeseen ja kristityt owat oven wartiat ja ettei yksikään pääse lammashuoneseen sisälle jolle ei kristityt awaa owea ja siitä tulee myös lammasten paimen joka on owesta mennyt sisälle.

8. Kasteen hyötytyksestä en ole kuulu paljon puhuttawan, mutta olen kuitenki sen werran ettei se pyhän Hengen saamiseen ole wälttämättä tarpeellinen, koska Raattamaa sanoi opetussiallansa ynnä muun seassa että ne, jotka olit Korneliuksen huoneessa sait pyhän Hengen waikka ei heitä oltu kastettu.

Muistuttaa sopii että Erkki Antti Pajalan seurakunnasta on ollut kaikkein etewin näitä opin muotoja ulostoimittamaan kulkeissansa pitkin Tornion jokea toista rantaa alas toista ylös. Mutta nykyisellä ajalla ei enää opeteta näistä asioista mutta on parannettu toiseen suuntaan.

Nämät asiat on kirjoitettu muistoon 1883.

Jälki-lause. Proasti vainan elämän ajan oli sillä tawalla että waatitiin polttawainen synnin tunto joka pakoitti huutamaan armoa Jumalan tykönä, ja armon saamisen todistukseksi piti olla senlaiset tuntomerkit kuin isiltä määrättiin että piti ajan ja hetken tietää koska uusi syntyminen oli tapahtunut ja että hän oli Jesuksen hengessä nähnyt kärsimisessä kuolemassa ja ylösnosneena, sille joka nämät tiesi kokemuksestansa selwittää ilman merkitystä, sille annetiin jumalan lapsen todistus. Silloin liikuttiin lain saarnalla enämpi kuin armon saarnalla mutta Proasti vainan kuoleman jälkiin kuin heän mielestänsä oli kylläksi kauwan lakia saarnattu ja ettei uskowaisten luku kostunu niin moni lukuiseksi kuin het olit toivonneet, niin tultiin siihen päätökseen että nyt on kaikki ihmiset heränneet, erinomattain nuori kansa ja on niin paljon lain tuntoa ihmisten tunnoissa, ettei ne jaksa uskoa tunnusta, sitte ruettiin aiwan armon ja syntein anteeksi antamisen saarnalla liikkumaan ja ruettiin kaikella woimalla pakottamaan ihmisiä omalla suullansa tunnustamaan että Jesus on sydämessä ja kaikki synnit anteeksi-annettu; tämäkään ei woinu oikeen menestyä sillä siihen tunnustukseen löyty monen tykönä suuri wastahakoisuus, sitte ruettiin kokouksissa kaikile yli pään julistaan synnit anteeksi kysymättä sen perrään jos he olit sen tarpeessa eli ei, tämä näytti että se alkaa waikuttamaan ja seurakunta alka suurella vauhtila leviämmään, mutta tämäki waikutus oli aamukasteen kaltanen joka ennen puolta päiwää tyhjään raukee sillä tämä oli että paikata vanhaa waatetta uuden veran tilalla ja kuin puuttu tieto, ylöswalistus, walpaus ja yksiwakasuus niin nuori wiina viina wuoti ulos vanhaasta leilistä ja niin tulit toteen Salomonin sanat: se joka ei tule wiisauden tielle pysyy kuolleitten joukossa.

Afskrift gjord efter af skräddaren Per Stock i Matarengi lemnadt skriftligt meddelande.

                  Lannavaara den 22 Juni 1883

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti