Lakkautettavien kyläkoulujen kierros. Virmutjoen koulu Ruokolahdella

Virmutjoen koulu elokuussa 2016

Elokuun lopulla tekemälläni polkupyöräretkellä Ruokolahdella pysähdyin kuvaamaan myös Virmutjoen koulua. Nyt, kolmisen viikkoa myöhemmin, tämäkin koulu pääsee kirjoitussarjaani lakkautettavista kouluista. Nimittäin tämän päiväisessä Etelä-Saimaa-lehdessä oli uutinen suunnitelmasta yhdistää kaikki Ruokolahden koulut saman katon alle. Ensi maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle esitetään, että se evästäisi sivistyslautakuntaa valmistelemaan Virmutjoen ja Huhtasenkylän kyläkoulujen yhdistämistä kirkonkylän kouluun. Tämä merkitsisi lähtölaskentaa myös kirkonkylän kouluun hallinnollisesti entuudestaan kuuluvalle Vaittilan koululle.  Lehtiuutisen mukaan Kirkonkylän koulussa on tänä lukuvuonna 340 oppilasta, Virmutjoella heitä on 53 ja Huhtasenkylässä 39. Lisäksi esiopetuksessa on päiväkodissa, Vaittilassa, Virmutjoella ja Huhtasenkylässä yhteensä 58.

Kansakoulun perustaminen Virmutjoelle oli ensimmäisen kerran esillä vuonna 1902. Kuntakokous käsitteli asiaa useaan otteeseen, mutta vasta neljä vuotta myöhemmin eli tammikuussa 1906 kuntakokous taipui koulun perustamiseen ehdollisesti. Koulu luvattiin perustaa, mikäli alueelta löytyy kelvollisia oppilaita kolmannen kirkollisen julkikuulutuksen jälkeen. Näitä löytyikin ja niinpä kunnalliskokous valitsi rakennustoimikunnan, johon kuuluivat rakennusmestari V. Einola, sekä Simo Lampinen, Pietari Hellsten ja Tuomas Peltonen. Koulu rakennettiin paikalle, jossa se nykyisinkin seisoo. Rakennusmestari Einola totesi koulun olevan erinomaisen huonosti rakennetun, mutta kylän miehet olivat toista mieltä. Heidän mielestään koulu ei voinut olla hatara, kun tuulisellakaan säällä ei kynttilä sammunut opettajan pöydällä.

Virmutjoen koulu elokuussa 2016

Koulutyö upouudessa koulussa alkoi syyskuussa 1907. Opettajan oli Pirkkalan Nokia kylästä kotoisin ollut Aukusti Ratamo. Lisäksi tyttöjen käsitöiden opetuksesta vastasi ruokolahtelainen Anna Sofia Mustonen. Koulun oppilasmäärä oli alussa 37. Koulurakennus ehti toimia tehtävässään 15 vuotta, kunnes se paloi vuonna 1923. Tuolloin koulussa oli 47 oppilasta. Uuden koulun rakentaminen palaneen tilalle aiheutti kiistaa. Koulun paikka haluttiin siirtää lähemmäs Laamalan kylää. Uusi koulu rakennettiin kuitenkin entiselle paikalle. Se valmistui vuonna 1926.

Koulurakennus on tämän jälkeen käynyt läpi useita korjauksia ja muutoksia. Vesijohdot koululle asennettiin vuonna 1955 ja 1960-luvun puolivälissä koululle saatiin uudet ulkovessat. Samoihin aikoihin palotarkastaja kielsi puu-uunilla lämmittämisen. Kunta asensi kiellon seurauksena koululle keskuslämmityksen. Koulun katto on uusittu ja julkisivu remontoitu. Ruuat tehtiin koululla pitkään puuhellalla, kunnes keittiö saneerattiin 1990-luvulla.

Virmutjoen koulu aloitti toimintansa yhden opettajan kouluna. Myöhemmin opettajamäärä kohosi ensin kahteen, kolmeen ja sitten neljään. Koulun opettajina ovat pitkään olleet mm. Aaro Siitonen (1928 – 1964), Toivo Launiainen (1964 – 2000), Riittä Launiainen (35 vuotta) ja Eeva Siitonen (27 vuotta) Koulun oppilasmäärä oli 1950- ja 1960-luvuilla 120. Kun koulu täytti sata vuotta vuonna 2007, oppilaita oli enää 50. Nämä saapuivat kouluun kolmentoista entisen koulupiirin alueelta. 1960-luvulla kysieisssä koulupiireissä oli vielä 370 koululaista. Maaseudun rakennemuutos näkyy erityisen voimakkaasti Ruokolahden kyläkoulujjen oppilasmäärissä

Historiakatsauksen lähde: Lainajyvästöstä euroaikaan. Ruokolahden kylät ja koulupiirit. Jyväskylä 2009.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ruokolahden Lassila

Koulunakin toiminut Lassilan kylätalo

Heinäkuussa 2015 vierailin Ruokolahden Lassilan Linnavuorella. Samalla matkalla pyöräilin hieman myös paikallisilla kyläteillä. Pysähdyin hetkeksi ihailemaan vanhaa kylätaloa, jolla on ollut monta roolia. Talo on toiminut seuratalona, mutta myös sotilaiden majoitustilana, rajavartioston tukikohtana, vankileirinä ja kouluna.

Ruokolahden Lassilaan perustettiin kansakoulu vuonna 1941, kun vuonna 1911 aloittanut Mansamäen koulu oli tuhoutunut jatkosodan alussa hyökkäysvaiheen aikana. Jalkaväkirykmentti 6:n esikunta oli tuolloin sijoittunut Mansamäen koululle. Vihollisen lentokoneet pommittivat sitä 30.7.1941 palopommeilla. Rakennus repeili ja syttyi tuleen tuhoutuen täysin. Pommituksen jälkeen puna-armeijan lentokoneet tulittivat vielä kiivaasti koulua ja sen lähiympäristöä. Pommituksessa kuoli yksi sotilas ja kaksi lottaa.

Lassilan kylästä löytyi kouluksi sopiva maalaisliiton Lassilan osaston seuratalo, jonka kunta osti. Kunta teki kouluksi vaihtuneelle seuratalolle tarvittavat muutokset. Kouluun rakennettiin opettajan asunto ja keittola. Alkuvaiheessa koulu pidettiin Lasse Peltosen, Armas Savolaisen ja Oiva Huhtasen taloissa. Mansamäen koulusta opettajaksi Lassilaan siirtyi Saimi  Huhtanen. Koululla olivat opettajina myös Aino Markkanen, Aune Suikkanen ja Sirkka Auvinen. Kun Imatran kauppala muodostettiin vuonna 1948, perustettiin Huhtasenkylään oma koulu. Se toimi aluksi Immolan varuskunnan suojissa ja Rautionkylässä Kaukopään kansakoulussa.  Oman koulurakennuksen Huhtasenkylä sai vuonna 1950. Lassilan kansakoulussa oli alkuvuosina reilut sata oppilasta. Koulun lakatessa siellä oli enää 12 oppilasta.

Seuratalon omistavat nykyisin Keskustan Lassilan paikallisyhdistys ja Ruokolahden Lassilan Martat. Rakennus toimii kyläläisten yhteisten tapahtumien pitopaikkan

Lähde: Lainajyvästöstä euroaikaan. Ruokolahden kylät ja koulupiirit. Jyväskylä 2009. Sivut 63 - 65