Pallon päiväkoti purkuun

Pallon päiväkodin vuonna 1950 rakennetun kiinteistön taru alkaa olla tiensä päässä. Tein helmikuussa tänä vuonna jo yhden blogikirjoituksen kyseisestä rakennuksesta. Eilen palasi paikallinen sanomalehti Etelä-Saimaa rakennuksen kohtaloon. Lehden mukaan Lappeenrannan kaupunki on kaavoittanut päiväkodin tontille kaksi tonttia, joille voidaan rakentaa viisikerroksiset kerrostalot. Toinen kyseisistä kerrostaloista on kaavassa sijoitettu nykyisen päiväkodin paikalle. Kaupunki lähtee siitä, että päiväkoti puretaan ja tilalle nousee uusi rakennus. Kaakkois-Suomen ELY toteaa kuitenkin asemakaavasta antamassaan lausunnossa, että päiväkoti tulisi säilyttää, jos se on rakennuksena käyttökelpoinen. Etelä-Karjalan museo inventoi parhaillaan rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Vastineessaan ELYlle toteaa kaupunki, että mikäli rakennuksen käyttöikää jatketaan, kaikki vaurioituneet materiaalit ja rakenteet tulee poistaa ja rakentaa ne uudelleen kosteusteknisesti toimiviksi. Lisäksi ilmanvaihto pitää uusia kokonaan. Rakennuksen korjaus tulisi erittäin kalliiksi, eikä lopputuloksesta olisi varmuutta.
-----
Mutta, mutta, eipä taida nykyisin olla mitään varmuutta uudisrakentamisenkaan laadusta.Tässä kaupungissa on kyllä luvattoman usein käynyt huonosti niin korjausrakentamisen kuin uudisrakentamisenkin suhteen. Mutta, kun tontti ja sillä oleva rakennus on myyty, se ei ole enää kaupungin murheenkryyninä.

Pallon päiväkoti (Päivitetty 10.12.2015)

Pallon päiväkoti helmikuisessa auringossa anno domini 2015

Kirjoitin alla oleva blogimerkinnän helmikuussa 2015. Tämän jälkeen Pallon päiväkodin ympärillä on "kehityksen kehitys kehittynyt" lisää. Tässä joulukuussa kirjoittamani uusi postaus.
-----
Tämän päivän  (12.2.2015) Etelä-Saimaassa oli uutinen, joka kertoi Lappeenrannan kaupungin järjestävän Pallon päiväkodin tontista luovutuskilpailun. Artikkeli sai minut kiiruhtamaan paikalle (Kyllikinkatu 3 -5) muutama päivä myöhemmin katsomaan ja kuvaamaan, mikä rakennus oli kyseessä. Lappeenrannan kaupungin historia vuosilta 1917 - 1966 (Nide 2, sivut 382 - 383) toteaa: Kaupungin panos lastentarhojen ylläpitämisessä laajeni yksityisten tarhojen tukemisesta oman tarhan avaamiseen vuonna 1950, jolloin Pallon lastentalo otettiin käyttöön. Päiväkodilla on siis yli 60 vuotta historiaa takanaan. Rakennus on yllättävän iso ja näyttää päällisin puolin hyväkuntoiselta. Rakentamisajankohtana tehtiin harvemmin "sutta" ja julkisissa rakennusurakoissa jälki oli sekä suunnittelussa että itse rakennustyössä yleensä laadukasta.

Lehtiuutisen mukaan kilpailun tavoitteena on miljööseen sopiva asuinkerrostaloalue päiväkodin tilalle. Päiväkoti sijaitsee hienolla, rauhallisella, mutta varsin haasteellisella paikalla Lappeenrannan kirkon alapuolella jyrkässä rinteessä Kyllikikadun, Taipalsaarentien ja rautatien välissä. Liikenteellisesti paikka on lisäksi TODELLA hankala.

Tontinluovutuskilpailulla haetaan ehdotusta tontin käytöstä sekä tontille ostajaa ja kerrostalohankkeelle toteuttajaa. Tontti on mahdollista jakaa kilpailuehdotuksessa kahdeksi tontiksi. Tarjouspyyntöön sisältyy nykyisen päiväkodin purkaminen tai säilyttäminen ja peruskorjaaminen. Päiväkodin tontin koko on 3 650 neliötä, ja käytännössä alueelle mahtuu yksi tai kaksi kerrostaloa. Kaupunki tekee voittaneen suunnitelman pohjalta asemakaavamuutoksen tonttijakoineen. Toimittaja Heikki Sopanen artikkeliin liittämässään kommentissa kiteytti mielestäni hyvin sen huolen, jonka pitäisi herätä kaikilla: Kaupunki luovuttaa sekä kaavoitus- että rakennuoikeuksien ja varmaan myös liikennejärjestelyjen osalta valtaa rakennusliikkeille / gryndereille. Eihän se demokratia NÄIN toimi! Eihän!!!

Etelä-Saimaassa oli tänään arkkitehti Seppo Ahon Sopasen kritiikkiin yhtyvä mielipidekirjoitus, jota lainaan tässä:
Kyseinen menettely paljastaa vääjäämättä sen tosiasian, että kaupungilta puuttuu laaja-alainen näkemys siitä, mikä kaavoituksessa loppujen lopuksi on paitsi kaupungin velvollisuus myös vastuu. Ei voi olla niin, että vetoamalla yksinkertaisempaan laadintaprosessiin ja hyväksymällä muitta mutkitta jokin tarjous, hylätään kaupungin oma tahtotila ja toisenlainen näkemys siitä, miten kaupunkiamme tulisi kaavoittaa ja rakentaa. Vielä pelottavammaksi asia muodostuu, jos tekninen toimi on todennut oman roolinsa sellaiseksi, että oma ammattitaito ja osaaminen tai omat resurssit eivät riitä kaavoituksen hallintaan. Tuolloin on tultu tilanteeseen, jota voidaan kutsua älylliseksi halvaukseksi.

Tämäkin uutisen äärellä herää - JÄLLEEN - kysymys siitä, miksi kaupungissa lähes kaikkin julkiset tilat kärsivät kosteus- ja sisäilmaongelmista. Peiliin katsomisen paikka olisi monella poliittisella päättäjällä ja virkamiehellä. Tässä lyhyt kertaus siitä, miten tähän on tultu:

Taipalsaarentien ja Kyllikinkadun kulmauksessa sijainnut päiväkoti laitettiin käyttökieltoon kosteus- ja sisäilmaongelmien vuoksi keväällä 2013. Viimeiset ryhmät poistuivat sieltä toukokuussa 2013  Päiväkoti oli valmistunut vuonna 1950. Lappeenrannan kaupunki ei lähtenyt peruskorjaamaan sitä, koska korjaus olisi kaupungin mielestä tullut liian kalliiksi.

Pallon päiväkodin alimman kerroksen ulkoseinä- ja lattirakenteissa oli löytynyt laajoja kosteusvaurioita, joista kulkeutui epäpuhtauksia sisäilmaan. Kellarikerroksen lisäksi kosteusvaurioita löytyi muistakin kerroksista. Talon keskimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteissa oli paikallisia kosteusvaurioita. Erityisesti ongelmallinen  oli keskimmäisen kerroksen toisen päädyn ulkoseinätasoitteeseen tullut vaurio, josta kulkeutui epäpuhtauksia sisäilmaan. Myös lattiarakenteissa sekä yhdessä väliseinässä oli laaja-alaisia kosteusvaurioita. Ylimmässä kerroksessa havaittiin, edellisten lisäksi, yksi paikallinen kosteusvaurio. Ylimmässä kerroksessa olivat toimistoja sekä henkilökunnan sosiaalitilat.

Pallon päiväkodissa olleet lapset olivat jonkun aikaa sijoitettuna eri paikkoihin, kunnes loppuvuodesta 2013 valmistui Alakylän päiväkodin yhteyteen laajenuus. Nämä 11 lapsiryhmää sisältäneet päiväkodit yhdistettiin ja se sai uuden nimen: Keltun päiväkoti.

Lappeenrannan vanha ortodoksinen hautausmaa Pallossa

Pallon kaupunginosassa , Rakuunamäen kupeessa, sijaitsee Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan wanha hautausmaa, jonka toiminta päättyi vuonna 1890. Edessä Lappeenrannassa pitkään toimineen Wolkoffin kauppiassuvun hautoja.

Itsenäisyyspäivän aamuna 6.12. koukkasin pyörälläni Rakuunamäen kautta vanhalle ortodoksiselle hautausmaalle. En ollut koskaan käynyt siellä aikaisemmin. Uutisia siellä tehdystä kaivauksista ja muutenkin kyseisestä hautausmaasta olin toki lukenut paikallisista lehdistä. Hautausmaa sijaitsee Taipalsaarentien ja Kasarminkadun välissä. Taipalsaarentie jää ainakin kymmenkunta metriä hautausmaan alapuolelle.

Hautausmaa on perustettu virallisesti vuonna 1787 ns. Kustaan sodan alla. Tietoja on kuitenkin siitä, että paikkaa olisi käytetty hautaamiseen heti vuoden 1741 Lappeenrannan taistelun jälkeen. Kyseisessä taistelussa kuoli ja haavoittui noin 2400 venäläistä sotilasta. Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan jäsenet  olivat pitkälle 1800-luvulle asti sotilaita tai heidän perheenjäseniään. Vähitellen kaupunkiin muutti myös kauppiaita, tavaranhankkijoita, virkamiehiä, kanslisteja y.m.  Vuonna 1785 seurakunnassa oli 385 jäsentä. Enimmillään seurakuntalaisten määrä oli  1800-luvun alussa, jolloin jäsenmäärä oli, lähteestä riippuen 1600 - 2000 henkeä. Vuonna 1815 se oli suurimmillaan eli 2129 henkilöä. Näistä vain 54 oli siviilejä. 1860-luvun alun jälkeen ortodoksien määrä laski reilusti ja vuonna 1870 seurakuntalaisia oli enää 130. Tässä vaiheessa siviiliväestö muodosti pääosan seurakuntalaisista. Tällaisena tilanne jatkuikin koko Venäjän vallan loppuajan.

Lappeenrannan kartta vuodelta 1894. Vanha ortodoksinen hautausmaa oli tuolloin jo lakkautettu. Kartassa se on selvästi merkittynä Rakuunarykmentin kasarmien pohjoispuolella. Sen sijaan ortodoksien uutta hautausmaata ei  näy vielä luterilaisen uuden hautausmaan kupeessa Viipuriin vievän tien varrella.

Hautausmaa-alue on ollut nykyistä hautausmaa-aluetta huomattavasti suurempi. Kun Taipalsaarentietä rakennettiin vuonna 1938, paikalta oli löytynyt luita, joita oli myös kuvattu. Kuvista hahmottuu ainakin yhdentoista vainajan jäänteitä ja kuuden vainajan kallot. Kun hautausmaan viereen rakennettiin vuonna 2000 paritaloa, työmaalta löytyi kahdeksan tai yhdeksän hautaa, irtoluita, todennäköisesti arkuista peräisin ollutta maatunutta puuta ja taottu arkunnaula. Vuonna 2007  hautausmaan vieressä, sen koillispuolella, tehtiin koekaivaus, jossa tavattiin 22 hautaa. Suurin osa haudatuista oli aikuisia, sillä sieltä löydettiin vain yksi, noin seitsemänvuotiaan lapsen hauta.

Pallon vanha hautausmaa suljettiin vuonna 1890. Ortodoksinen seurakunta osti uuden hautausmaa-alueen luterilaisen hautausmaan kupeesta leskirouva Agneta Juvakalta.

Näkymää vanhalle ortodoksiselle hautausmaalle.