Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Kesämäen koulu

Kesämäen koulurakennuksia. Kuva: LKA.

Lappeenrannan kansakoulujen johtokunta totesi vuoden 1951 – 1952 vuosikertomuksessaan: Vuoroluku, oppilaiden siirrot koululta toiselle ym. ahtaudesta johtuvat vaikeudet ovat vanhemmille ja opettajille, mutta ennen kaikkea vahingollisia lapsille. Johtokunta teki vuonna 1949 kaupunginhallitukselle esityksen uuden koulutalon rakennuttamisesta Leirikentän maastoon. Siihen oli tarkoitus sijoittaa 21 – 22 opetustilaa. Ehdotus ei kuitenkaan johtanut tuloksiin, joten johtokunta laati vuonna 1952 uuden esityksen. Koska suurin tilanahtaus oli Lönnrotin koulussa, piti johtokunnan mielestä Leirikentän Kesämäen puoleiseen laitaan rakennuttaa vuoden 1954 syksyyn mennessä uusi koulu. Sen tuli sisältää 12 tavallista luokka ja tarpeelliset erikoisluokat. Lisäksi kaupungin tuli lisäksi varata tontit Lappeenrannan itäosaan rautatien pohjoispuolelle, Voisalmen saareen ja Kuusimäkeen rakennettavia kouluja varten. Tammikuussa 1954 jätti seitsemän valtuuston jäsentä jälleen aloitteen uuden kansakoulun rakentamisesta. Valtuusto siirsi asian kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Rakennustoimiston esityksen pohjalta koulun rakentaminen oli kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä marraskuussa 1954.

 

Uutinen Kesämäen kansakoulun ensimmäisen vaiheen valmistumisesta.
Etelä-Saimaa 19.8.1955

Tilanahtauteen helpotusta tuovan Kesämäen koulun suunnittelu oli käynnistynyt kevättalvella 1954. Piirustukset hyväksyttiin maaliskuussa 1955 ja 45 miljoonaa maksaneen koulun ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkoivat välittömästi. Koulun harjannostajaisia voitiin viettää jo 9.7.1955.  Rakennukset valmistuivat syyslukukauden alkuun vuonna 1955. Uudessa arkkitehti Reino Ahjopalon suunnittelemassa koulukeskuksessa oli kaksi neliluokkaista luokkahuonerakennusta, joissa oli lisäksi poikien käsityötilat. Rakennuksiin voitiin sijoittaa yhteensä 13 opetusluokkaa. Koulun seuraava rakennusvaiheen urakkasopimukset allekirjoitettiin huhtikuussa 1956. Niin ikään kahdeksan luokkaa sisältäneet kaksi koulurakennusta sekä keskuslämmitysrakennus, jossa oli kaksi poikien käsityöluokkaa, valmistuivat vuoden 1956 syyslukukauden alkuun ja kolmas vaihe, joka käsitti voimistelu- ja juhlasalin sekä tyttöjen käsityöluokan ja kotitalousluokan, valmistui syksyllä 1959. Kolmannen vaiheen vihkiäisiä vietettiin 3.4.1960. Viimeisen vaiheen eli kouluruokalan ja –keittiön rakentamista viivästi näkemyserot siitä, tulisiko keittiön olla iso keskuskeittiö, vai vain omaa kouluyhteisöä palveleva laitos. Kesämäen koulun keittiö toimi tilapäisratkaisujen varassa ja koululääkäri katsoi, ettei tilanne voi enää näin jatkua. Lopulta päädyttiin siihen, että keittiö palvelee vain omaa kouluyhteisöä ja sen rakentaminen sai kaupunginvaltuuston siunauksen syksyllä 1965. 424 m²:n suuruisen rakennuksen kustannusarvio oli 500 000 markkaa ja se valmistui elokuussa 1967.  Kesämäen kansakoulu muodostui useista erillisistä rakennuksista, ja sen avulla pyrittiin pois aikaisemmin suosituista "tehdasmaisista kerrostalotyyppisistä" kouluratkaisuista. Koulun avara kolmen hehtaarin piha-alue tarjosi välitunneilla runsaasti tilaa liikkumiseen.

Ensimmäinen koulupäivä uudessa Kesämäenn kansakoulussa.
Etelä-Saimaa 31.8.1955

Kesämäen koulukeskus saavutti siis kesällä 2015 jo varsin kunnioitettavan 60 toimintavuoden merkkipaalun. Moni myöhemmin rakennettu koulukiinteistö (esimerkiksi Alakylä,  Mäntylä ja  Tyysterniemi)  on Lappeenrannassa jo joutunut purkukoneiden kitaan sisäilma- ja homeongelmien vuoksi. Vuosina 1980 - 1981 Kuulovammaisten koululle saneerattiin omat tilat Kesämäen koulun yhteen koulurakennukseen. Mainittakoon, että kansainvälistymisen merkkinä aloitti vuonna 1996 Kesämäen koulussa kaupungin ensimmäinen englanninkielinen luokka. Tarkoituksena oli käynnistää jatkossa joka syksy uusi englanninkielinen luokka kyseisessä koulussa. Keväällä 2015 valmistui Kesämäen koululla laaja peruskorjaus ja syksyllä Mäntylän koulu liitettiin Kesämäen koulun yhteyteen. Näin ympyrä sulkeutui, sillä Mäntylän koulu aloitti aikoinaan toimintansa Kesämäen koulun tiloissa. Koulun oppilasmäärä oli ensimmäisen toimintavuonna 447. Suurimmillaan se oli vuonna 1963, jolloin oppilaita oli yhteensä 523. Koulu oppilasmäärä tipahti reilusti 1970-luvun lopulla pudoten alimmillaan vuosina 1988 ja 1991 vain 190:en. Tämä jälkeen oppilaiden määrä alkoi nousta, ja on vaihdellut 2000-luvulla 250:n molemmin puolin.

Kesämäen koulun oppilasmäärät vuosina 1955 – 2010

1955	1956	1957	1958	1959	1960	1961	1962
447	512	519	522	487	500	495	504
1963	1964	1965	1966	1967	1968	1969	1970
523	497	476	470	478	451	495	512
1971	1972	1973	1974	1975	1976	1977	1978
405	369	360	364	433	446	387	350
1979	1980	1981	1982	1983	1984	1985	1986
284	236	228	218	237	223	209	218
1987	1988	1989	1990	1991	1992	1993	1994
215	190	195	200	190	197	176	192
1995	1996	1997	1998	1999	2000	2001	2002
222	239	246	258	290	283	288	284
2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010
272	265	235	249	264	265	260	253

Keisarivierailu 1891 - Lappeenrannan kansakoulun huippuhetki

Keisarivierailu Lappeenrannassa 1891.
Juhla-asuun koristellun raatihuoneen edessä parveilee uteliaita kaupunkilaisia:
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III puolisoineen kävi Lappeenrannassa elokuussa 1891. Aleksanteri III tarkasti laajan seurueen kera Lappeenrantaan leiripäiville kokoontuneen Suomen sotaväen. Seurueeseen kuuluivat keisariparin lisäksi heidän lapsensa Georgi, Ksenia ja Mihail. Juhlajuna saapui rautatieasemalle keskiviikkona 5. elokuuta kello viiden jälkeen. Asemalle saapumista pääsivät seuraamaan vain pääsylipun lunastaneet, joita oli noin 140. Keisarin seurueeseen kuului noin 40 henkeä. Kaupunki oli juhlakoristeltu ja –liputettu, lisäksi oli pystytetty juhlaportti, jonka luona kukkaistytöt heittelivät saapuvien vieraiden päälle kukkia tervetulotoivotuksena. Juhlakoristeluun oli käytetty 1500 markkaa kaupungin varoja ja saatu avustusta kaupungin anniskeluyhtiöltä 1680 markan edestä.

Kolme päivää kestäneen vierailuun kuuluivat mm. keskiviikkoiltana ilotulitus Linnoituksessa ja Halkosaaressa sekä sotaväen harjoitusten seuraaminen torstaiaamuna. Torstain ohjelmaan kuului lisäksi laivaretki Imatralle. Siellä käytiin kahteenkin otteeseen katsomassa koskea, johonka laskettiin mm. veneissä palavia tervatynnyreitä. Palavat soihdut ja ilotulitus vastaanottivat illalla takaisin Lappeenrantaan palaneet keisarilliset. 

Lappeenrannan Uutisten uutisotsikko 6.8.1891

Vierailu Lappeenrannan kansakoululla

Perjantaipäivä alkoi sotilasparaatilla Leirikentällä. Sieltä he ajoivat suoraa tietä koulunäyttelyyn Lappeenrannan kansakoululle, jonne he saapuivat varttia vaille 11. Hallitsijapari nousi porilaisten marssin soidessa juhlaportaita kouluun. Tervehdyspuheiden jälkeen Kuopion Naiskuoro lauloi, ja keisarinna Maria Feodorovnalle lahjoitettiin ryijy sekä keisarille pari savolaisia pitkävartisia lapikkaita j maisemakuvia Suomesta. Hallitsijapari tutustui maamme kaikista kansa- ja ammattikouluista sekä seminaareista koottuun näyttelyyn huolellisesti. Eteisestä oikealla oleva luokka oli varattu tyttöjen käsitöiden esittelylle. Siellä myös kutoivat ja kehräsivät Joutsenon kansallispukuihin pukeutuneet Turun ja Hämeenlinnan kutomakoulun tytöt. Matti Rynenin turkkilaismattojen kutomistelineillä näyttivät taitojaan lappeenrantalaiset nuohoojantytär Anna Anttonen ja nahkurintytär Fanny Lönnqvist ja rukilla kehräsi Henrika Turunen. Poikaoppilaiden veistotöitä oli sijoitettu käsityöluokkaan, jossa 15 kansakoulupoikaa Leppävirran Kurjalanrannan kansakoulusta opettaja Rainion johdolla oli työn touhussa höyläpenkkiensä ääressä. Lappeenrannan käsityökoulun näyttelyssä kiitosta saivat hallitsijaparilta koulussa valmistetut kapsäkit. Juhlasalissa olivat Jyväskylän, Sortavalan, Tammisaaren ja Uudenkaarlepyyn seminaarien näyttelytyöt. Myös kansakoulujen oppilastyöt olivat esillä pääosin juhlasalissa. Samoin Kuopion ja Helsingin sokeainkouluista tulleet esineet. Suuressa kansakoulunäyttelyssä esineitä ja mallipiirustuksia oli yhteensä 5860 kappaletta. Noin sata oppilaitosta oli mukana tässä ainutkertaisessa näyttelyssä Lappeenrannassa. 

Keisaripari suoritti näyttelyihin tutustuessaan myös ostoksia. Keisarinna osti venäläisten koulujen näyttelystä kastemekon. Seminaarien näyttelyistä keisarilliset vieraat ostivat erilaisia pieniä esineitä, ja mattomestari Rynéniltä 300 markan arvoisen maton. Hämeen pataljoonan aseseppä Liliukselta he ostivat kaksi tykin- ja kiväärinluodeista tehtyä kynttilänjalkaa, joista he maksoivat peräti 800 markkaa. Muita näyttelyostoksia olivat kauhavalaiset puukot sekä kansakoulujen näyttelyistä pieniä puuesineitä noin sadalla markalla. Keisarille lahjoitettiin muistoksi koulun pääportaiden viereen tuotu nelihankainen mastolla varustettu soutuvene, jonka oli valmistanut Herman Koli. [Kolin muistelu veneen luovuttamisesta ja tsaarin kohtaamisesta löytyy täältä] Koululta keisarilliset vieraat siirtyivät tarkastamaan uusia rakuunarykmentin kasarmeja, jonka jälkeen he siirtyivät Linnoituksen ortodoksiseen kirkkoon jumalanpalvelukseen. Iltapäivällä oli edessä paluumatka ja arvovieraat siirtyivät asemalle. Sieltä juna kuljetti heidät illaksi Pietariin, jossa odottivat Serbian kuninkaan kunniaksi järjestetyt päivälliset.