|
Pallon päiväkoti helmikuisessa auringossa anno domini 2015 |
Kirjoitin alla oleva blogimerkinnän helmikuussa 2015. Tämän jälkeen Pallon päiväkodin ympärillä on "kehityksen kehitys kehittynyt" lisää. Tässä joulukuussa kirjoittamani
uusi postaus.
-----
Tämän päivän (12.2.2015) Etelä-Saimaassa oli uutinen, joka kertoi Lappeenrannan kaupungin järjestävän Pallon päiväkodin tontista
luovutuskilpailun. Artikkeli sai minut kiiruhtamaan paikalle (Kyllikinkatu 3 -5) muutama päivä myöhemmin katsomaan ja kuvaamaan, mikä rakennus oli kyseessä. Lappeenrannan kaupungin historia vuosilta 1917 - 1966 (Nide 2, sivut 382 - 383) toteaa:
Kaupungin panos lastentarhojen ylläpitämisessä laajeni yksityisten tarhojen tukemisesta oman tarhan avaamiseen vuonna 1950, jolloin Pallon lastentalo otettiin käyttöön. Päiväkodilla on siis yli 60 vuotta historiaa takanaan. Rakennus on yllättävän iso ja näyttää päällisin puolin hyväkuntoiselta. Rakentamisajankohtana tehtiin harvemmin "sutta" ja julkisissa rakennusurakoissa jälki oli sekä suunnittelussa että itse rakennustyössä yleensä laadukasta.
Lehtiuutisen mukaan kilpailun tavoitteena on miljööseen sopiva
asuinkerrostaloalue päiväkodin tilalle. Päiväkoti sijaitsee hienolla, rauhallisella, mutta varsin haasteellisella paikalla Lappeenrannan kirkon alapuolella jyrkässä rinteessä Kyllikikadun, Taipalsaarentien ja rautatien välissä. Liikenteellisesti paikka on lisäksi TODELLA hankala.
Tontinluovutuskilpailulla
haetaan ehdotusta tontin käytöstä sekä tontille ostajaa ja
kerrostalohankkeelle toteuttajaa. Tontti on mahdollista jakaa kilpailuehdotuksessa kahdeksi
tontiksi. Tarjouspyyntöön sisältyy nykyisen päiväkodin purkaminen tai säilyttäminen ja
peruskorjaaminen. Päiväkodin tontin koko on
3 650 neliötä, ja käytännössä alueelle mahtuu yksi tai kaksi kerrostaloa. Kaupunki tekee voittaneen suunnitelman pohjalta asemakaavamuutoksen
tonttijakoineen. Toimittaja Heikki Sopanen artikkeliin liittämässään kommentissa kiteytti mielestäni hyvin sen huolen, jonka pitäisi herätä kaikilla: Kaupunki luovuttaa sekä kaavoitus- että rakennuoikeuksien ja varmaan myös liikennejärjestelyjen osalta valtaa rakennusliikkeille / gryndereille. Eihän se demokratia NÄIN toimi! Eihän!!!
Etelä-Saimaassa oli tänään arkkitehti Seppo Ahon Sopasen kritiikkiin yhtyvä
mielipidekirjoitus, jota lainaan tässä:
Kyseinen menettely paljastaa vääjäämättä sen tosiasian, että kaupungilta
puuttuu laaja-alainen näkemys siitä, mikä kaavoituksessa loppujen
lopuksi on paitsi kaupungin velvollisuus myös vastuu. Ei voi olla niin,
että vetoamalla yksinkertaisempaan laadintaprosessiin ja hyväksymällä
muitta mutkitta jokin tarjous, hylätään kaupungin oma tahtotila ja
toisenlainen näkemys siitä, miten kaupunkiamme tulisi kaavoittaa ja
rakentaa. Vielä pelottavammaksi asia muodostuu, jos tekninen toimi on
todennut oman roolinsa sellaiseksi, että oma ammattitaito ja osaaminen
tai omat resurssit eivät riitä kaavoituksen hallintaan. Tuolloin on
tultu tilanteeseen, jota voidaan kutsua älylliseksi halvaukseksi.
Tämäkin uutisen äärellä herää - JÄLLEEN - kysymys siitä, miksi kaupungissa lähes kaikkin julkiset tilat kärsivät kosteus- ja sisäilmaongelmista. Peiliin katsomisen paikka olisi monella poliittisella päättäjällä ja virkamiehellä. Tässä lyhyt kertaus siitä, miten tähän on tultu:
Taipalsaarentien ja Kyllikinkadun kulmauksessa
sijainnut päiväkoti laitettiin käyttökieltoon kosteus- ja
sisäilmaongelmien vuoksi keväällä 2013. Viimeiset ryhmät poistuivat sieltä
toukokuussa 2013
Päiväkoti oli valmistunut vuonna 1950. Lappeenrannan kaupunki ei lähtenyt peruskorjaamaan
sitä, koska korjaus olisi kaupungin mielestä tullut liian kalliiksi.
Pallon päiväkodin alimman kerroksen
ulkoseinä- ja lattirakenteissa oli löytynyt
laajoja kosteusvaurioita, joista
kulkeutui epäpuhtauksia sisäilmaan. Kellarikerroksen
lisäksi kosteusvaurioita löytyi muistakin kerroksista. Talon keskimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteissa oli
paikallisia kosteusvaurioita. Erityisesti ongelmallinen oli
keskimmäisen kerroksen toisen päädyn ulkoseinätasoitteeseen tullut
vaurio, josta kulkeutui epäpuhtauksia sisäilmaan. Myös lattiarakenteissa
sekä yhdessä väliseinässä oli laaja-alaisia kosteusvaurioita. Ylimmässä kerroksessa havaittiin, edellisten lisäksi, yksi paikallinen
kosteusvaurio. Ylimmässä kerroksessa olivat toimistoja sekä henkilökunnan
sosiaalitilat.
Pallon päiväkodissa olleet lapset olivat jonkun aikaa sijoitettuna eri paikkoihin, kunnes loppuvuodesta 2013 valmistui Alakylän päiväkodin yhteyteen laajenuus. Nämä 11 lapsiryhmää sisältäneet päiväkodit yhdistettiin ja se sai uuden nimen:
Keltun päiväkoti.