Arkkipiispa

Tapanani ei ole ollut sotkeutua Suomen evankelisluterilaisen kirkon riitoihin eikä ottaa kantaa kirkon linjauksiin. Tällä kertaa teen poikkeuksen koskien kirkon johtajan arkkipiispa Kari Mäkisen toimintaa. Organisaation johtajana hän on mielestäni omilla toimillaan VAIN pahentanut tunteikasta tilannetta. Kyseessä on siis perjantaina eduskunnan hyväksymään kansalaisaloitteeseen liittyvä arkkipiispan kommentointi. Eduskuntahan antoi 28.11.2014 äänin 105 - 92 tukensa avioliittolain muutokselle.

Arkkipiispa Kari Mäkinen tuki  aloitetta melko suoraan ennen äänestystä tapahtuneilla julkituloillaan mm. täällä ja täällä (alkuperäinen facebook-päivitys). Aloitteen tultua hyväksytyksi on arkkipiispa Mäkinen jatkanut tuen osoitustaan  ja todennut (facebook-päivitys) iloiten:
Tiedän miten paljon tämä päivä merkitsee sateenkaariväelle, heidän läheisilleen ja monille muille. Iloitsen täydestä sydämestäni heidän puolestaan ja heidän kanssaan.
Käyty keskustelu on ravistellut myös kirkkoa myönteisellä tavalla. Minusta näyttää siltä, että tässä osat ovat kääntyneet. Yhteiskunta saarnaa nyt etiikasta, jossa ei puolusteta instituutioita ja periaatteita vaan ihmisiä. Sellaista saarnaa kirkko tarvitsee.

Eduskunnan äänestyksen jälkeen on Suomen evankelisluterilainen kirkko menettänyt tuhansia jäseniään. Eilen eronneiden määrä oli yhden vuorokauden aikana noin 5100 Iltasanomien uutisoinnin mukaan ja vauhti ei ole juurikaan hidastunut tänään.  Eroajina ovat ennen kaikkea kirkon konservatiiviset jäsenet, jotka ovat suivaantuneet arkkipiispan toimintaan asiassa. Tähän tulokseen ovat tulleet asiantuntijat ja sama heijastuu eronneiden omissa kommenteissa. Nämä ovat niitä, jotka ovat olleet kirkollisesti aktiivisimpia ja kirkon perinteitä vahvasti puolustavia jäseniä. Jos ja kun tämä osa kirkon jäsenistöstä äänestää jaloillaan, kirkon olisi syytä todella huolestua. Omaan nilkkaan ampuminen on suurta typeryyttä. Tämän erobuumin on siis aiheuttanut nimenomaan arkkipiispa Kari Mäkinen lausunnoillaan, ei niinkään eduskunta. En usko, etteikö arkkipiispa ole ollut tietoinen siitä, mihin hänen lausuntonsa johtavat. Onko kyseessä siis tahallinen toiminta, jolla ajetaan konservatiiveja lähtemään kirkosta ja sen päätöksenteosta, jolloin tietyt päämäärät saavutetaan?

Seuraavaksi taistelu siirtyy kirkon sisälle, kuten paikallinen sanomalehti Etelä-Saimaa totesi pääkirjoituksessaan 29.11.2014. Jos arkkipiispa aloittaa avoimen liputuksen homo- ja lesboparien kirkollisen vihkimisen puolesta (kuten hän ilmeisesti tulee tekemään), suurin osa kirkollisista herätysliikkeistä tulee eroamaan kirkosta ja sadattuhannet jäsenet jättävät sen samalla. Instituutiojohtajia tämä ei näy juurikaan huolettavan. Nimittäin silloin, kun se eletään todeksi, he nauttivat jo huonosti ansaittua ruhtinaallista eläkettä ruhtinaallisena maksetun palkkauskauden jälkeen. Niinpä kymmenen vuoden kuluttua alle puolet suomalaisista kuuluu enää evankelisluterilaiseen kirkkoon ja toiminnan alasajo on kiivaassa vauhdissa. Satoja kirkollisia kiinteistöjä saa pilkkahintaan tai ilmaiseksi maaseudulta. Kaupunkien keskustoissa ne menevät edelleen hyvin kaupaksi: moskeijoiksi, ravintoloiksi ja asunnoiksi. Samalla alkaa keskustelu siitä, onko ristilippu maamme symbolina aikansa elänyt.

Sitä odotellessa, muistakaa nauttia upeasta suomalaisesta luonnosta!!!