Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 13: Kytölän koulu, Lemi

Kytölän kansakoulun oppilaita leikkimässä koulun pihalla 1930-luvun alussa.
Kuva: Jyväskylän yliopisto

Kytölän kansakoulu

Lauantaina 14.2.2015 ajelin autollani Lemin kautta Savitaipaleen puolelle. Olin siirtymässä lakkautettujen kyläkoulujen kierroksellani  siis jo naapurikunnan alueelle. Poikkesin matkareitiltäni hieman syrjään, Sairalantielle,  kuvatakseni Kytölän vanhaa kansakoulua, jonka olin aikaisemmin huomannut ohikulkiessani. Muistin myös sanomalehtikeskustelut, joita koulun lakkauttamisesta käytiin vuonna 2002. Pysäköin autoni hieman ennen koulua olevaan tienhaaraan. Tietä pitkin saapui potkurilla liikkuen vanha mies, joka ei ollut oikein puhetuulella. Myönsi kuitenkin käyneensä kyseistä koulua seitsemän vuotta. Sen jälkeen kävelin koulun pihalle, minut kutsuttiin sisään ja kahvipöydän ääressä kuulin puheliailta ja vieraanvaraisilta koulun nykyomistajilta kiinteistön sekä myös lähiseudun viimeisistä (ja aikaisemmistakin) vaiheista. Koulun alkuvaiheista löytyi tietoa vanhoista Etelä-Saimaan numeroista. Lisäksi Jyväskylän yliopiston kuvakokoelmista löytyi viisi 1930-luvulla otettua valokuvaa. Ne oli ottanut kansakoulussa vuodesta 1929 opettajana toiminut Greta Elonen (s. Terho).

Lemin Kytölän kansakoulun oppilaita vierailulla Pöllölän kansakoulusssa Lemillä 1930-luvun alussa.
Kuva: Jyväskylän yliopisto

Kun kansakoululaitosta perustettiin maahamme 1860-luvulla myös Lemillä herättiin asiassa. Ensimmäisen kerran kansakoulun perustamisesta puhuttiin Lemin kuntakokouksessa 31.1.1870. Kunnallislautakunnan esimies Gabriel Kouvo esitteli kansakoulun hyötyjä ja tarpeellisuutta. Hän ehdotti, että myös Lemille perustettaisiin kansakoulu. Ainoastaan A. Laurén, E. Nisonen ja A.Huttunen kannattivat ehdotusta. Muut kieltäytyivät jyrkästi tukemasta kansakoulun perustamista.

Lemin Kytölän kansakoulun oppilaita jonoon järjestäyneenä 1930-luvun alussa.
Kuva: Jyväskylän yliopisto

Kansakoulun perustaminen nousi uudestaan puheenaiheeksi kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Tällöin piispa C. H. Alopaeuksen kehotuksesta nostettiin perustaminen kuntakokouksen keskustelunaiheeksi. Jälleen vastustajia oli enemmän kuin kannattajia.. Tämä ei kuitenkaan lannistanut lemiläisiä kansakoulun kannattajia, vaan he päättivät perustaa yksityisen kansakoulun.
Lemin yksityinen kansakoulu aloitti toimintansa 12.9.1893. Koulu toimi yksityisten henkilöiden kannatuksen varassa yhteensä 12 ja puoli vuotta, kunnes kunta otti sen huostaansa.

Lemin Kytölän kansakoulun oppilaita leikkinäytelmässä 1930-lvun alussa:
Kuva: Jyväskylän yliopisto

Lemin Kytölän kansakoulun oppilaita joulunäytelmässä 1930-luvun alussa. 

Kuva: Jyväskylän yliopisto

Kun Kytölän kansakoulupiiristä ilmoittautui kunnan ensimmäisen kansakouluun 35 oppilasta, päätti kunta avata toisen kansakoulun kunnan alueelle. Koulun aloittaessa toimintansa sinne kirjoittautui 55 oppilasta, joista neljä oli jo käynyt Ruomin kansakoulua. Toisena lukuvuonna koulussa oli jo 67 oppilasta ja kolmantena 83 oppilasta. Kun vuonna 1921 tuli voimaan oppivelvollisuuslaki, kohosi oppilasmäärä 91:een. Tässä vaiheessa koulu yritettiin saada kolmiopettajaiseksi.

Aktiivisia henkilöitä kansakoulun saamiseksi Kytölään olivat mm. seuraavat henkilöt: maanviljelijät Antti Vilhu, Elias Maunu, Elias ja Mikko Nisonen, Matti Kaijansinkko, Elias Uronen, Taavetti Taipale, Elia ja Taavetti Muukka sekä Antti Kuukka. Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Aatami Olkku, Matti kaijansinkko, Elias Uronen, Antti Kuukka, Elias Nisonen ja Antti Vilhu, Johtokunnan puheenjohtajina olivat alkuvuosina Antti Kuukka ja Elias Uronen, pitkäiaisena johtokunnan jäsenenä Antti Nisonen.

Lemin Kytölän koulu helmikuisena lauantaina 14.2.2015

Puisille kansakouluille tyypilliset tulipalot eivät ole jättäneet rauhaan Kytölän kouluakaan. Varsinainen koulurakennus ei ole palanut, mutta ulkorakennus paloi maan tasalle vuonna 1921.

Kytölän kansakoulu koostuu kahdesta eri rakennuksesta. Vanhempi on pystytetty vuonna 1907, uudempi 1927. Opetustoiminta koulussa päättyi vuonna 2002 syksyllä. Seuraavana keväänä koulu siirtyi kestikievariyrityksen omistukseen. Tässä roolissa se oli vuoteen 2009, jolloin yrittäjä myi rakennuksen runsaan hehtaarin tontteineen yksityishenkilölle.

Lemin Kytölän koulun pihapiiri 14.2.2015

Lakkautettujen (kylä)koulujen kierros (Päivitetty 12.1.2017)

Lappeen kansakoulujen piirijako vuonna 1957

Syksyisillä pyöräretkilläni Lappeenrannan ympäristön kyläteillä kiinnittivät nopeasti huomioni entiset komeat kyläkoulurakennukset. Kuvatessani pyöräretkelläni Hanhijärven jo muussa käytössä olevaa koulua, mietin  miten jokaisella koululla on oma rikas tarinansa takanaan. Ne ovat usein myös erittäin kauniita kokonaisuuksia, jotka ovat hallinneet kyläseutua keskeisellä sijainnillaan ja kyläläisiä yhdistävällä toiminnallaan sukupolvesta toiseen. Minulle heräsi halu kertoa kustakin koulusta tarina, joka on jokaisen seudun asukkaan helposti saavutettavissa. Niinpä kirjoitin lokakuussa 2014 ensimmäisen Lakkautettujen kyläkoulujen kierrokseni  Hanhijärven koulusta. Kiinnostukseni johti lopulta myös arkistojen penkomiseen. Niistä löytämilläni historiikeilla, faktatiedoilla ja valokuvilla olen täydentänyt tekstejäni.

Koulumaailmassa on vuosia ollut trendinä pienten kyläkoulujen lakkauttaminen. Henkilökohtaisesti minä EN iloitse yhdenkään kyläkoulun lakkauttamisesta ja vanhan koulukiinteistön purkamisesta. Kouluilla on ja on ollut suuri merkitys kylien sosiaaliselle ja kulttuuriselle elämälle. Kun kylästä häviää koulu, sieltä saattaa hävitä muukin yhdessä tekemisen palo.

Aikomukseni on kuvata pyörä- ja kävelyretkilläni KAIKKI Lappeenrannan seudun lakkautetut ja vielä pystyssä olevat (ja palaneetkin) kyläkoulut ja laatia niiden historiasta lyhyt katsaus.

Taikinamäen kansakoulun opettajan,
kansakoulujen rakentamisen puolesta ahkerasti toimineen
  ja valtiopäivämiehenäkin vaikuttaneen Kalle Oittisen
 muistokirjoituksen alkuosa Wiipuri-lehdessä 23.9.1899.

Kansakoululaitoksen luominen aloitettiin maahamme1860-luvulla ja vähitellen jokaisessa isossa suomalaisessa maalaiskylässä oli oma koulu. Lappeenrantaan perustettiin ensimmäinen kansakoulu vuonna 1866, Lappeelle vuonna 1878. Kouluverkosto alkoi supistua 1960-luvulla maaltamuuton kiihdyttyä ennennäkemättömiin mittoihin. Toinen koulutarvetta vähentävä tekijä oli syntyvyyden lasku. Tätä kehityskulkua ei ole onnistuttu kääntämään. Uudella vuosituhannella koulujen lakkauttamisen taustalla on ollut paitsi edellä mainitut syyt, myös säästäminen sekä käsitys että suuri on kaunista, opetuksessakin.

Aloitin blogikirjoitukseni lakkautetuista kouluista siis kirjoittamalla ensin artikkelin Hanhijärven koulusta. Seuraavana oli vuorossa tarina Lempiälän koulusta. Tämän jälkeen tuli vuoroon Tirilän koulu. Numerolla neljä on blogikirjoitusten ketjussa Puralan koulu, jonka kohtalon sinetöi aikoinaan tulipalo. Järjestyksessä viides on jälleen tarina palaneesta koulusta, nimittäin Keskisaaren koulusta. Kuudentena on vuorossa Lappeen pitäjän muinaisen keskuspaikan eli Kauskilan koulun tarina. Kauskilaa seurasi kirjoitus upeasta Vilkjärven koulusta. Numero kahdeksan kierroksellani on Rovon eli Rutolan koulu, joka perustettiin vuonna 1908. Seuraavana oli vuorossa Pahloisten eli Siparin kansakoulu, joka oli neljäs Lappeen kunnan alueelle perustettu koulu. Kymmenes kertomukseni on tarina Pulsan koulun vaiheista. Tämän jälkeen vuorossa oli Tanin koulu. Tanin jälkeen seurasi kertomus Lauritsalassa sijainneen Hakalin koulun vaiheista. Seuraavaksi perehdyin Lemin Kytölän kouluun ja Lamposaaren koulun historiaan. Tämän jälkeen on seurannut tarinat Muukonniemen koulusta sekä Luukkaan koulun alkuvaiheista. Kesän 2015 aikana olen koonnut artikkelit Rikkilän, Räihän, Rapattilan ja Nyrhilän/Kären kansakouluista. Syksyllä vuoroon tulivat Lemin Kotalahden koulu ja  Kannuskosken koulu Luumäellä. Lakkauttamista odottavista kouluista olen kirjoittanut yhden blogikirjoituksen, Partalan koulusta. Keväällä 2016 syntyivät tarinat Haapajärven koulusta ja Lauritsalan kansakoulun eli nykyisen Kanavansuun koulun alkuvaiheista. Vuoroa ovat odottamassa edelleen blogimerkinnät mm.  Mustolan ja Vainikkalan kouluista sekä  Kanavansuun koulun jatkovaiheista. Samoin tulossa ovat kirjoitukset Savitaipaleelta Säänjärven / Karhulan, Havon ja kirkonkylän kouluista, Lemin Pöllölän ja Huttulan kansakouluista sekä Taipalsaaren Rehulan koulusta. Lemiläisistä kouluista on Kytölän koulun lisäksi kirjoitukset Vetjan koulusta ja Lemin yksityisestä kansakoulusta. Taipalsaaren kouluista löytyvät artikkelit Tukialansalmen kansakoulusta ja pitäjän ensimmäisestä kansakoulusta.

Lappeen kansakoulujen piirijakoa varten vuonna 1920 laadittu käsinpiirretty kartta

Etelä-Saimaan toimituskin on huomannut vanhojen koulurakennusten historiallisen arvon. Etelä-Saimaa-lehdessä, sen paperiversiossa oli nimittäin 16.8.2015 artikkeli otsikolla Hirret kuiskivat tarinoita. Siinä kerrottiin, miten vanhojen kansakoulujen uudet omistajat ovat kiinnostuneita kotiensa menneisyydestä. Juttuun oli haastateltu Taipalsaaren Rehulan koulun nykyistä omistajaa taideseppä Antti Niemistä sekä Luumäen Heikkilän kansakoulun omistajaa kuvataitelija Sirkka-Liisa Lonkaa.

Jatkoa seuraa....