Ruokolahden Rasilan Nuorisoseuran talo

Rasilan Nuorisoseuran talo seisoo jyrkällä rinteellä

Uutinen Rasilan Nuorisoseuran talon vihkiäisistä ja
kymmenvuotisjuhlista. Maakansa 26.10.1911

Menneen kesän aikana olen muutaman kerran pysähtynyt Ruokolahdella tekemieni pyöräretkien aikana ihailemaan Rasilassa jyrkässä rinteessa seisovaa komeaa hirsirakennusta. Ikävä kyllä talon isäntäväki ei ole ollut silloin paikalla, jotta olisin voinut kysellä heiltä talon historiasta. Kyseessä on osoitteessa Rinnetie 2 sijaitseva entinen Ruasilan Nuorisoseuran seuratalo. Talon nykytilanteesta oli laaja artikkeli Etelä-Saimaassa 23.7.2017. Sen mukaan nuorisoseuran viimeiseksi jäänyt puheenjohtaja Miikka Vento osti talon puolitoista vuotta sitten, koska halusi säilyttää rakennuksen jälkipolvien ihailtavaksi.  Hatunnosto kunnioituksesta tähän varmasti rohkeutta, aikaa ja rahaa vaativaan hankkeeseen ryhtymisestä. Onneksi teitä historiaa ja perinteitä arvostavia eteläkarjalaisia vielä löytyy!!!

Eri lähteistä etsimällä löysin varsin vähän tietoa Rasilan Nuorisoseuran toiminnasta. Etelä-Karjala oli nuorososeuraliikkeen vahvoja alueita.  Viipurissa ilmestyi jopa eteläkarjalaisten nuorisoseurojen oma aikakauslehti - Nuorisoseura - vuodesta 1912 alkaen. Vanhan sanomalehtiuutisen mukaan Rasilan nuorisoseura olisi perustettu vuonna 1901. Ensimmäisen johtokunnan jäseninä olivat kanttori K. G. Nieminen, Anna Huhtanen, neidit Lojander, Vappu Iivonen, Emil Luukkonen, August Haakana,  Kalle Kuru, Martti Iivonen, Matti Paajanen ja Pietari Koivistoinen. Oma talo, jonka rakentamiseen osallistui koko kylä,  alkoi nousta yhdistykselle vuonna 1910 ja talon vihkiäisiä vietetttiin 29.10.1911.

Talo on ollut monessa mukana. Vuosikymmenet se oli seudun ainoa kokoontumis- ja juhlapaikka. Siellä aloitti toimintansa Kirkonkylän kansakoulu ja  talo on toiminut myös käräjäpaikkana. Sotavuosina rakennus oli lisäksi sotilasmajoituskäytössä. Lisäksi rakennuksessa on pidetty koulutus- ja kurssitilaisuuksia. Vähitellen nuorisoseuran toiminta hiljeni ja rakennuksen muu käyttötarve väheni. Marraskuussa 2014 pidetyssä kokouksessa nuorisoseura päätettiin lakkauttaa vuonna 2015 toiminnan hiivuttua. Taloa ei oltu ylläpidetty enää noin 20 vuoteen ja viimeiset korjaukset siinä oli tehty 1980-luvulla. Kuitenkin vielä vuonna 1990 Rasilan Nuorisoseuran näytelmä- ja teatteritoiminta sai kunnan kulttuuripalkinnon. Toivottavasti yhdistyksen runsaan sadan vuoden iän saavuttanut hirsilinna jatkaa elämään toiset sata vuotta, vaikka sen pystyttäneen nuorisoseuran toiminta on jo lakannut.

Suuressa talossa riittää kunnostettavaa pitkäksi aikaa.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Joutsenon Aholan koulu

Aholan lakkautetun kyläkoulun rakennukset. Etualalla vuonna 1925 valmistunut
ensimmäinen koulurakennus. Taustalla näkyy myös vuonna 1957 valmistunut
uudempi koulurakennus.

Viime sunnuntaina (23.4.2017) suuntasin pyöräretkeni Joutsenon kankaitten metsäautoteiden ja polkujen jälkeen Aholan kylään. Tavoitteenani oli kuvata vuonna 2012 lakkautettu Aholan kyläkoulu. Entinen koulukiinteistö, joita on itsea asiassa kaksi, näkyi olevan asumis- ja yrityskäytössä, joten tyydyin ottamaan kaukaa muutaman valokuvan. Sen sijaan vierailin lähistöllä olevassa talossa, jossa isäntäväki kertoili mielellään koulun ja kylän vaiheista. Talon isäntä oli ollut aikoinaan rakentamassa 1950-luvun puolivälissä uudempaa koulurakennusta. Hänen isosisänsä oli kuulunut koulun ensimmäiseen johtokuntaan. Olipa koulu toiminut kolme vuotta isovanhempien tuvassa ennnen kansakoulurakennuksen valmistumista vuonna 1925. Kylällä on pirteä nuorisoseura, jolla on oma komea talo, ja joka kesä valmistuu näytelmä komeassa kesäteatterissa esitettäväksi sadoille katsojille. Harvapa kylä Etelä-Karjalassa enää moiseen pystyy.

Aholan koulu 1922 - 2012

Korvenkannan "salopuolen" asukkaiden anomus omasta kansakoulusta ei
saanut tukea Joutsenon kuntakokouksessa 27.2.1915. Wiipuri 6.3.1915

Kun Joutsenon ensimmäinen koulupiirijako tehtiin vuonna 1901 kuuluivat Korvenkannan ja Meltolan kylät Korvenkylän koulupiiriin. 1800-luvun lopulla oli Joutsenon alapitäjän ja yläpitäjän välissä suurelta osalta asumaton Joutsenon salo. Pohjoisin osa tästä salomaasta oli Korvenkylän salo. Tämä seutu alkoi saada asutusta vähitellen ylisen Vuoksenlaakson teollistumisen vaikutuksesta. Tällä kyläyhteisöllä ei ollut edes nimeä, vaan puhuttiin salolaisista, salonpuoleisista tai Korvenkannan Salokylästä. Korvenkylään oli jopa 10 kilometrin matka tietöntä taivalta, joten oli ymmärrettävää, ettei monetkaan vanhemmat laittaneet lapsiaan sinne kouluun. Seudun asukkaat tekivät vuonna 1906 kuntakokoukselle anomuksen oman koulun saamiseksi. Se määräsikin vuonna 1907 koulun rakennettavaksi. Korvenkylän kansakoululle oli kuitenkin samanaikaisesti haettu päätöstä koulun laajentamiseksi. Molempia kouluja ei varojen puutteessa voitu rakentaa ja niin Salopuoli jäi tässä vaiheessa ilman koulua. Vuonna 1915 oli kuntakokouksessa jälleen esillä "salolaisten" kouluasia, mutta taas ilman tulosta.

Tammikuussa 1921 kunnanvaltuusto keskusteli Salopuolen koulusta kylän vanhempien aloitteesta. Kouluikäisiä lapsia oli alueella 50 ja Korvenkylään matkaa 8—12 km. Kansakoulujen piirijakosuunnitelma oli silloin vielä kesken, joten koulun perustaminen kylälle sai jäädä odottamaan. Kuitenkin jo vuoden kuluttua päätti valtuusto kuitenkin aloittaa koulun vuokrahuoneissa. Seudun asukkaiden itseluottamusta oli samoihin aikoihin lisäämässä kylän "ristiäiset", sillä kevättalvella vuonna 1922 oli kokoonnuttu tuumimaan kylälle nimeä. Eri ehdotuksista hyväksyttiin nimeksi Ahola.

Tässä näkymä vuonna 1925 valmistuneesta vanhemmasta koulusta

Näin syntyneen Aholan kylän kansakoulun ensimmäiseen johtokuntaan valitsi kunnanvaltuusto Paavo Miettisen, August Miettisen, Antti Pirhosen, Antti Pellisen, Aleks Vaittisen ja Tahvo Kankkusen. Koulun luokkahuoneeksi vuokrattiin Antti Pirhosen iso tupa ja opettajalle saatiin asunto vuokrattua Paavo Miettiseltä. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Olga Vauhkonen, jonka luotsaamana tupakoulua pidettiin kolme vuotta. Syksyllä 1922 koulutyö alkoi 32:n oppilaan voimalla. Osa koulun vanhimmista oppilaista oli jo ”koulukonkareita”, sillä he olivat aloittaneet koulutyönsä ennen kylän oman koulun käynnistymistä Korvenkylän, Leppälän ja Jääsken Penttilän kansakouluissa.

Oma koulutalo valmistui vuonna 1925 ja syksyllä voitiin aloittaa opiskelu uudessa koulutalossa. Koulupiirissä oli kyseisenä vuonna yhteensä 53 oppivelvollisuusikäistä lasta. Heistä kymmenen oli alakouluikäisiä eli 7 -9-vuotiaita ja 43 lasta oli 9-16-vuotiaita. Alakansakoulu käynnistyi yhdessä Jänhiälän koulun kanssa vuonna 1927. Opettaja toimi vuorotellen lukukauden (18 viikkoa) kummassakin koulussa vuoteen 1935 saakka. Alakoululuokkana toimi koulun käsityöluokka.

Sotien jälkeen Aholan koulussakin kärsittiin tila-ahtaudesta. Koululle saatiin vuonna 1948 keittolatilat, joihin kuitenkin pian oli sijoitettava yksi luokka opiskelemaan. Keittäjä erotettiin oppilaista ja opettajasta verholla. Niinpä ei nälkäisten oppilaiden tarvinnut tuntien aikana arvuutella, mitä ruokaa saataisiin vatsantäytteeksi.

Yksi kuvakulma vuonna 1957 valmistuneesta uudemmasta koulusta

Joutsenon kunnanvaltuusto teki vuonna 1955 päätöksen, jolla oli tarkoitus helpottaa tilaongelmaa.  Aikomuksena oli rakentaa voimistelu-veistosali koulurakennuksen ullakolle. Hanke näytti kuitenkin tulevan niin kalliiksi, että katsottiin lopulta tarkoituksenmukaisemmaksi rakentaa kokonaan uusi rakennus. Tähän saataisiin myös opettajille asunnot. Uuden koulurakennuksen valmistuttua päästiin syksyllä 1957 opiskelu aloittamaan upouusissa tiloissa. Mainittakoon tässä yhteydessä, että koulurakennuksen urakoinut rakennusliike teki konkurssin

Maaltapako alkoi vähentää oppilasmääriä Aholassakin. Helpotusta toi Kuurmanpohjan koulun lakkauttaminen vuonna 1978. Tällöin kuurmanpohjalaiset siirtyivät opiskelemaan Aholassa ja sen koulupiiri liitettiin Aholan koulupiiriin. Lopulliset kuolinkellot Aholan koululle löivät 2010-luvulla. Kun Joutseno liittyi Lappeenrantaan vuoden 2009 alussa, Aholan koulussa oli vielä 27 oppilasta. Kuntaliitossopimuksen mukaan Aholan koulu voitiin sulkea, jos sen oppilasmäärä jää kahtena peräkkäisenä vuonna alle 25:n. Lukuvuonna 2010-2011 oppilaiden määrä oli pudonnut juuri tuolle rajalle, eli Aholassa opiskeli 25 oppilasta. Seuraavana lukuvuonna oppilasmäärä (24) oli jo alle tuon rajan, ja ennusteen mukaan niin tulisi käymään tulevanakin lukuvuonna. Tällä perusteella Lappeenrannan kaupunki teki lakkauttamispäätöksen kevättalvella 2012. Aholan koulun oppilaat jatkoivat opiskeluaaan tämän jälkeen Korvenkylän koulussa. Kaupunki laittoi koulukiinteistön myyntiin jo kesäkuussa 2012. Vanhassa koulurakennuksessa oli myynti-ilmoituksen mukaan huoneistoalaa 220 neliömetriä ja vuonna 1957 valmistuneessa uudemmassa koulurakennuksessa noin 670 neliömetriä. Rakennukset siirtyivätki tämän jälkeen yksitysiomistukseen. Näin päättyi 90 vuotta kestänyt opetustyö Aholan kylässä.

Lähteet:
Etelä-Saimaa 1925, 2011 – 2012
Wiipuri 1915
Lappeenrannan Kasvatus- ja opetustoimi. Oppilasmäärätilastot 2009 – 2012.
Joutsenon koululaitoksen historia. Toivo Laivo & Pertti Vuori/1984

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 18: Räihän kansakoulu

 

Räihän entinen kansakoulu kuvattuna toukokuun puolivälissä 2015

Räihän kansakoulu

Toukokuun puolessavälissä tekemäni Nuijamaa-kierroksen yksi pysähtymiskohde oli Sormuskiven kupeessa Kirkonmäellä seisova Räihän kansakoulu.. Sen historia on seuraava:

Vuonna 1891 pidettiin Nuijamaan kirkossa kirkonkokous, jossa anottiin Senaatilta lupaa koulurakennuksen perustamiseen. Ensimmäisenä kouluvuonna toiminta tapahtui vuokralla Räihän kartanon rakennuksessa. Oppilaita oli tuolloin yhteensä 36. Oma koulurakennus saatiin kartanon lahjoittamalle tontille  vuonna 1892. Koulurakennuksessa tehtiin korjauksia ja laajennuksia vuosina 1938 – 1940.  Räihän kansakoulu palveli lähinnä kirkonkylän seudun lapsia.  Siellä toimi myös kunnan kirjasto. Koulun pystyttämisessä olivat tärkeitä ulkopuolisilta saadut lahjoitusvarat. Tehtailija, paroni Neuscheller lahjoitti Räihän koulun rakentamiseen ja opetusvälineitä varten useaan otteeseen varoja.  Samoihin aikoihin aloitti Rättijärvellä tulitikkutehtaan työläisille tarkoitettu yksityinen kansakoulu. Se toimi vuoteen 1912 saakka. Tulitikkutehtaan palon seurauksena myös kyseisen koulun toiminta lakkasi.

Räihän entinen kansakoulu on nykyisin ilmeisesti yrityskäytössä

Nuijamaalla, kuten muissakin kunnissa, riideltiin pitkään kansakoulupiirien rajoista ja koulurakennusten paikoista. Monien esitysten jälkeen kuntakokous päätti keväällä 1915 yhdeksän koulupiirin muodostamisesta. Nämä olivat Kanaoja, Kontu, Laurala, Pihkalanjärvi, Pälli, Rapattila, Ruokola, Räihä ja Torikkala. Nuijamaalla kanssakoulujen perustaminen pääsi tämän jälkeen vauhtiin. Vuonna 1916 perustettiin Pällin, 1919 – 1920 Lautalan, Ruokolan, Pihkalanjärven, Torikan ja Käräjärven kansakoulut.

Räihän koululla toimi pitkään, yli neljäkymmentä vuotta, opettajana Iida Eskola (aikaisemmin Eskolin, 1872 – 1938) ). Hän oli kunnassa merkittävä kulttuurinen, seurakunnallinen ja kunnallinen vaikuttaja. Rättijärveläinen Eskola tuli Räihän koulun opettajaksi vuonna 1893 ja hän oli lisäksi nuorisoseuran pitkäaikainen toimihenkilö sekä Räihän koululla toimineen Nuijamaan kirjaston hoitaja. Nuijamaan nuorisoseura Nuija perustettiin Räihän koululla 24.2.1901. Perustettaessa yhdistykseen liittyi 34 jäsentä, ja perustamiskokouksessa seuran sihteeriksi valittiin opettaja Iida Eskola. Yhdistyksen puheenjohtajana hän oli vuosina 1910 – 1912. Kun nuorisoseura kokosi keskuudestaan ”lauluköörin”, oli tässäkin Iida Eskolalla näppinsä pelissä. Hän oli nimittäin toinen sen johtajista. Nuorisoseuran aktiivisuudesta kertoo, että se julkaisi vuosina 1901 – 1909 omaa, käsintehtyä sanomalehteä, joka sekin oli nimeltään Nuija. Ja jälleen Iida Eskolalla oli vahvaa osuus. Hän oli yksi kolmesta lehden toimittajasta. Kaikkien edellä mainittujen aktiivisuuksien lisäksi Iida Eskola oli mukana höyrylaivaosuuskunnassa, maamiesseurassa, Lotta Svärdissä ja Marttayhdistyksessä.

Näkymä Räihän entiselle kansakoululle kirkon parkkipaikalta

Sotavuodet vaikuttivat merkittävästi koulun toimintaan. Sotien aikana koulu oli useaan otteeseen  sotilaskäytössä. Rakennus sai  lisäksi useita kranaatinosumia. Moskovan rauhanteossa vedetty valtakunnan raja muutti dramaattisesti kouluympäristöä. Siirtyihän rajalinja melkein koulun kulmalle, vain parinsadan metrin päähän siitä. Viisikymmentäluvulla Nuijamaalla toimi vielä kuusi koulua: Kansolan, Konnun, Myrän, Rapattilan, Ritan ja Räihän koulut. Vähitellen kaikki muut koulut paitsi Räihä lakkautettiin oppilasmäärän laskiessa. Räihän koulun nimi poistui historian hämärään vuonna 2009, kun koulun nimi vaihdettiin Nuijamaan kouluksi. Vielä lukuvuonna 2002 – 2003 koulussa oli 69 oppilasta. Se oli pudonnut lukuun 25 vuonna 2014.

Räihän vanha kansakoulurakennus toimi opetuskäytössä vuoteen 1976 saakka. Silloin kylälle valmistui uusi koulurakennus. Tämän jälkeen entiseen koulurakennukseen sijoitettiin Nuijamaan kirjasto. Se siirtyi peruskorjattuun entiseen koulurakennukseen vuonna 1979. Kun rakennus myytiin keväällä vuonna 2011 pois, kirjastokin joutui jättämään sen siirtyen seurakuntalolle. Tähän päättyi rakennuksen 119 vuotta kestänyt taival nuijamaalaisen kansansivistyksen kehtona.

Näkymä Räihän entisen kansakoulun sisäpihalle