Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste huutokauppa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste huutokauppa. Näytä kaikki tekstit

perjantai 24. helmikuuta 2017

Muistot vain jäljelle jäivät... Lappeenrannan vanha Satamatori in memoriam

Etelä-Saimaa 2.10.1956
Etelä-Saimaa 2.10.1956

Syksyllä 1956 tapahtui Lappeenranna keskustassa näkyvä mullistus. Silloin valmistui "yläkaupunkiin" Lappeenrannan uusi kauppatori ja kauppahalli. Toiminta käynnistyi uudenkarhean asfaltin peittämällä torilla ja uutuuttaan hohtavassa kauppahallissa 1.10.1956. Etelä-Saimaa haastatteli vanhoja, pitkään Satamatorilla kauppaa käyneitä kauppiaita haikealla lähtöhetkellä. Osa torikauppiaista ei siirtynyt enää uudelle torille, vaan pisti "pillit pussiin". Kaipa tämäkin nostalgian täyttämä hetki oli sen verran historiallinen, että sen dokumentointi on tarpeellista. Niinpä leikkasin talteen oheisen pienen lehtijutun, jonka Etelä-Saimaa oli kerännyt lähtötunnelmista Satamatorilla.

Lopullisesti Satamatorin rakennukset poistuivat "ajan rajan tuolle puolelle" seuraavana keväänä. Tarpeettomaksi jäänyt vanha kauppahalli myytiin purettavaksi yhdessä ns. Jaakkolan kirkon ja vaakahuoneen kanssa toukokuussa 1957. Kaupunki sai vanhasta kauppahallista huutokaupassa 24 000 markkaa.

lauantai 11. helmikuuta 2017

Jaakkolan kirkon tuomioperjantai

Etelä-Saimaa 11.5.1957
Lappeenrannassa oli aikoinaan virallisten kirkkorakennusten lisäksi muutamia muitakin "kirkollisia rakennuksia". Näitä olivat Ruotzin "tapernaakkeli" sekä Jaakkolan, Kinnusen ja Karhun kirkot. Kaksi viimeksi mainittua toimivat kyllä uskonnollisena kokoontumistilana. "Karhun kirkko" Koulukadulla oli itse asiassa vapaakirkon kokoushuoneisto ja kenkätehtailija Kinnusen omistamassa rakennuksessa pidettiin aikoinaan lestadiolaisten seuroja. Ruotzin "tapernaakkelilla" en ole kuullut olleen "kirkollisia" tehtäviä, kuten en myöskään "Jaakkolan kirkolla". Kyseisistä rakennuksista on pystyssä enää Kinnusen kirkko. Tässä pieni tarina Jaakkolan kirkon viime hetkistä:


Ränsistyneenäkin omalaatuista viehätystä omaava ns. Jaakkolan kirkko sai eilen käytännöllisesti katsoen lopullisen tuomionsa.

Rakennusmestari Jaakkolan kuolinilmoitus.
Etelä-Saimaa 28.6.1921

N
äillä sanoilla kuvaa paikallislehti Etelä-Saimaa 11.5.1957 erään Lappeenrannan kauneimman rakennuksen viimeisiä hetkiä. Nimittäin vuoden 1957 keväällä, perjantaina toukokuun 10. päivä, kokoontui lukuisa joukko kaupunkilaisia Lappeenrannan Satamatorille. Siellä järjestettiin huutokauppatilaisuus, jonka kohteina oli Satamatorin keskeiset rakennukset, ns. Jaakkolan kirkko, vaakahuone ja kauppahalli.  Vasaraa huutokaupassa heilutti ulosottomies Martikainen ja huudoista piti kirjaa notaari Sakari Välimäki. Jaakkolan kirkosta ei syntynyt kilpailua, sillä ainoan tarjouksen 10 000 markkaa - teki konstaapeli Väinö Matikainen yhdessä vahtimestari Toivo Tabellin kanssa. Rakennus meni polttopuiksi ja kesähuvilatarpeiksi. Rakennuksen valurautaiset kaiteet ja katon kannatinpylväät jäivät kaupan ulkopuolelle. Kaupunginjohtaja Matti Viitanen kertoi, että ne tultaisiin käyttämään uuteen satamapaviljonkiin.


Vaakahuoneen huutotarjoukset alkoivat 2
 500 markasta. Lopulta korkeimman huudon, 10 000 markkaa, teki liikemies Pekka Pulli. Kauppahallin pohjatarjous oli 10 000 markkaa. Kuuden tarjousnoston jälkeen kauppahalli meni liikkeenharjoittaja Erkki Haapalalle Lauritsalasta. Kauppahallin huutokaupan ulkopuolelle jäi katolla ollut rautakoriste, jota myöskin kaavailtiin käytettäväksi uudessa satamapaviljongissa. Huutokaupattujen rakennusten tuli olla purettuina viimeistään 30.5.1957. Etelä-Saimaa uutisoikin 17.5., että purkutyöt olivat jo hyvässä vauhdissa. Lieneekö toimituksen asenteesta viestinyt pikku-uutisen otsikko: KASVOJENPESUA.

Kauppahallin ja ns. Jaakkolan kirkon rakentamisen kerrotaan olleen rautakaupanomistaja Viktor Abramoffin aikaansaannoksia. Jaakkolan kirkko oli saanut nimens
ä ulkonäkönsä ohella sen rakennuttajasta, kaupungin rakennusmestarista ja pitkäaikaisesta taloudenhoitajasta Johan Edvard Jaakkolasta, jonka kynästä moni muukin kaunis puurakennus sai Lappeenrannassa alkunsa. Rakennuksessa oli kaupungin varastojen lisäksi mm. pieni kahvila ja kioski. Kerrotaan, että pikkukahvilan yläkerrassa olleessa pienessä kabinetissa sekoitettiin aikoinaan laittomasti - pieniä plöröjäkin.

Lähteet: Etelä-Saimaa 11.5.1957, 17.5.1957 ja Saimaan Sanomat 24.2.1972

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Lappeen vanhan seurakuntatuvan purku syksyllä 1925



Vanha pitäjäntupa, jonka purkamisesta oheiset pikku-uutiset kertoivat. Se oli rakennettu vuonna 1848. Rakennuksen urakoi Ville Matinpoika Luukas 400 hopearuplan palkkiolla. Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto.

Olen aikaisemmin yrittänyt selvittää, missä sijaitsi Lappeen vanha pitäjäntupa ja milloin se purettiin. Tehtävä osoittautui hankalammaksi kuin luulin. Pitäjäntuvasta, joka seisoi nykyisen kirkkokadun varrella, löytyi Kaupunginarkistosta ainoastaan yksi, yllä oleva valokuva. Sen tarkkaa sijaintiakaan ei ollut yksinkertainen selvittää. Muutaman päivän intensiivisen vanhojen lehtien selailun ja kirjojen tutkimsen tuloksena vastaukset kysymyksiini vähitellen löytyivät. Ilmeisesti kyseisestä rakennuksesta on kysymys oheisissa uutisissa syyskuussa 1925 [Ps. Kyseessä on todellakin vanha Lappeen pitäjäntupa. Vahvistus sille löytyy täältä]. Se myytiin eniten tarjoavalle poissiirrettäväksi. Purku- ja poissiirtoaikataulu oli erittäin tiukka. Siihen oli näköjään aikaa vain viikko.

Etel
ä-Savo 1.9.1925
Lappeen seurakunnan vanha seurakuntatupa
Vanhan rakennuksen poissiirt
ämiseksi eilisessä huutokaupassa tehtyä tarjousta ei hyväksytty.
Eilen pidettiin Lappeen seurakuntakodissa huutokauppa, jossa tarjottiin ostettavaksi ja poissiirrett
äväksi vanha seurakuntatupa ja ulkohuonerakennukset. Tuparakennuksesta teki korkeimman tarjouksen, 7 350 markkaa, rouva Maria Kosonen, lankkuaidasta puutyömies Elias Kaipia ja ulkohuonerakennuksesta poliisikonstaapeli Sepponen. Kirkkovaltuusto hyväksyi Kaipian ja Sepposen tarjoukset, jotavastoin rouva Kososen tarjous tuparakennuksesta hylättiin. Ensi maanantaina klo 1 päivällä samassa paikassa pidettävällä huutokaupalla tarjotaan vanha seurakuntatuparakennus uudelleen poissiirrettäväksi.

Etel
ä-Savo 8.9.1925
Lappeen vanha seurakuntatalo tarjottiin eilen toistamiseen huutokaupalla ostettavaksi. Korkeimman tarjouksen 10 050 markkaa teki talollinen Elias Pesu Lappeen Lensulan kylästä. Tarjouksen huutokauppaa toimittamaan asetettu toimikunta hyväksyi. Talon on määrä olla siirretty paikoiltaan tämän kuun 15 päivään mennessä.