Keskisaaren kansakoulun vuonna 1938 laaditut julkisivupiirustukset. Lähde: Lappeenrannan kaupunginarkisto |
Haapajärvelle oli valmistunut uusi koulurakennus vuonna 1936. Kyseinen koulu oli perustettu jo vuonna 1901 ja sen koulupiiri vuonna 1898. Vuoden 1920 pitäjäkartta kertoo Haapajärven koulun sijainneen silloin nykyisen Haapajärven kylätalon eli entisen koulun kaakkoispuolella, muutaman kilometrin päässä siitä, suunnilleen niillä tienoilla, missä Keskisaarentie liittyy Vainikkalantiehen.
Lappeen Keskisaaren kansakoulun päädyistä tehdyt julkisivupiirustukset vuodelta 1938. Lähde: Lappeenrannan kaupunginarkisto |
Siirrettiinkö entinen Haapajärven koulu tuosta uuteen paikkaan? Ja jos, niin minne? Sitäkö varten laadittiin vuonna 1938 nuo muutospiirrustukset? Vai säilyikö se entisellä paikallaan, nimensä muuttaneena ja muutostyöt kokeneena?
Tämän mysteerin selvittämiseksi perehdyin Hilkka Keskisaaren vuonna 1996 julkaisemaan kirjaan Elämää rajakylässä. Lappeen Haapajärvi. Kirja on yksityiskohdiltaan runsas kuvaus Haapajärven kylästä. Tätä se on myös seudun koulujen osalta. Lisäksi kävin läpi kaupunginarkistossa Lappeen kunnan koululautakunnan pöytäkirjoja. Näiden avulla piirtyi selkeä kuva siitä, mitä Keskisaaren koululle aikoinaan tapahtui.
Haapajärven vuonna 1901 rakennettu koulu sijoitettiin silloisen koulupiirin keskelle, Hansaaren kankaalle. Kuten lähes kaikissa koulupiireissä, myös Haapajärvellä syntyi riita koulurakennuksen paikasta, jonka takia sen paikka mitattiin alueen keskelle. Haapajärven koulupiirin jakaminen nousi puheeksi ensimmäisen kerran vuonna 1921, kun kunnanvaltuusto teki kyselyn siitä, mitä mieltä kyläläiset olisivat koulupiirin jakamisesta. Seuraavan kerran asiasta puhuttiin kesällä 1924, jolloin keskusteltiin Keskisaaren koulun avaamisesta jo seuraavana syksynä. Asia ei edennyt. Vuonna 1929 Lappeen kunta jaettiin valtioneuvoston päätöksellä 31 koulupiiriin, jonka seurauksena Keskisaaren koulupiirin syntyminen sinetöitiin.
Koulupiirin jako toteutettiin lopulta vuonna 1933. Keskisaaren koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa, Haapajärven koulu sen sijaan jatkoi entisisä tiloissa Hansaaren kankaalla. Tällaisena tilanne jatkui kesään 1936 saakka, jolloin uusi Haapajärven koulurakennus valmistui uudelle paikalle ja entinen koulukiinteistö jäi tyhjäksi.
Keskisaaren koulun paikasta alkoivat keskustelut tammikuussa 1930. Useita vaihtoehtoja käytiin läpi ja kyläläiset olivat kokouksessaan "jyrkästi Kinnarin maan kannalla". Tuo alue oli 1,5 hehtaarin suuruinen sijaiten Neulsillan pohjoispuolella. Koska koulurakennusta ei ollut, koulua varten vuokrattiin Juho Keskisaarelt ynnä muilta ns. Elun torppa. Vuosivuokra oli 3000 markkaa. Vuosina 1933 - 1935 Keskisaaren kansakoulun oppilaat joutuivat opiskelemaan öljylampun valossa, sillä vuokratalossa ei ollut sähköjä. Vuodeksi 1936 ne jo saatiin, kun taloon vedettiin sähkölinja ja kunta suostui maksamaan sähkölaskut.
Rakennettavan koulun paikka muuttui lopulta, kun Lappeen kunta osti heinäkuussa 1937 Emil ja Tyyne Mikkolalta "Lehtimies"-nimisen tilan. Koulu rakennettiin tälle kunnan omistamalle tontille. Haapajärven koulu siirrettiin Hansaaren kankaalta uuteen paikkaan kesällä 1938. Keskisaaren koulun piirustukset ja rakennussuunnitelmat hyväksyttiin 11.5.1938. Urakkasopimus Hansaaren koulun purkamisesta ja uudelleen rakentamisesta tehtiin 28.5.1938 Juho ja Väinö Haimin kanssa. Urakkasumma kohosi 199 000 markkaan. Valmistuneen koulun ottivat kunnan edustajat vastaan 27.12.1938.
Sotavuosina koulun toiminta oli pysähdyksissä pitkiä aikoja. Talvisodan alettua koulua ei pidetty 2.12.1939 jälkeen pommitusten takia. Välirauhan alettua eivät koululaiset päässeet palaamaan koululle, koska uusi raja sijaitsi vain 300 metrin päässä koulusta. joten he kävivät Haapajärven koulua. Seuraavat tiedot Keskisaaren koulun toiminnasta ovat vuodelta 1941, jolloin koulussa oli 44 oppilasta.. Vuonna 1944 tuli jälleen katko Keskisaaren koulun toimintaan. Koko syyslukukauden ajan keskisaarelaiset kävivät koulua Haapajärvellä, koska jälleen raja oli tullut niin lähelle koulua.
Keskisaaren koulun tuhoksi muodostui Puralan koulun tavoin sen palaminen. Koulu paloi vuonna 1956 heinäkuun 31. päivän ja elokuun 1. päivän välisenä yönä salaman sytyttämänä. Tulipalon jälkeen kunta vuokrasi hätäratkaisuna Pekka Meurosen tuvan kouluksi. Siihen sijoitettiin kolme ensimmäistä luokkaa. Neljännen, viidennen ja kuudennen luokan oppilaat siirrettiin Haapajärven kouluun opiskelemaan. Uutta koulua ei ruvettu enää suunnittelemaan, koska kunta katsoi, että koulupiirissä oli liian vähän oppilaita. Kuitenkin niitä oli enemmän kuin esimerkiksi Haapajärvellä. Lukuvuonna 1962 - 1963 Haapajärven koulupiirin alueella oli 31 oppilasta ja Keskisaaren piirin alueella 35. Keskisaaren koulupiirin asukkaiden toiveet uudesta koulurakennuksesta kaikuivat kuuroille korville ja lopulta Lappeen kunta teki kesällä 1964 päätöksen koulun lakkauttamisesta.
Lopuksi yhteenveto Keskisaaren kansakoulun oppilasmääristä. Tiedot on poimittu Lappeen kunnalliskertomuksista vuosilta 1935 - 1963.
Keskisaaren kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1935 – 1963
vuosi
|
1935
|
1936
|
1937
|
1938
|
1939
|
1940
|
1941
|
|
oppilasmäärä
|
24
|
42
|
28
|
36
|
18
|
19
|
17
|
|
vuosi
|
1942
|
1943
|
1944
|
1945
|
1946
|
1947
|
1948
|
|
oppilasmäärä
|
16
|
17
|
21
|
27
|
33
|
36
|
35
|
|
vuosi
|
1949
|
1950
|
1951
|
1952
|
1953
|
1954
|
1955
|
|
oppilasmäärä
|
33
|
34
|
33
|
28
|
25
|
25
|
25
|
|
vuosi
|
1956
|
1957
|
1958
|
1959
|
1960
|
1961
|
1962
|
1963
|
oppilasmäärä
|
24
|
16
|
9
|
11
|
16
|
16
|
16
|
16
|
Keskisaaren kansakoulun muutospiirustukset laati J.A.R.Rantanen vuonna 1938 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti