Selostajalegenda Pekka Tiilikaisen vienalaiset juuret

Pekka Tiilikaisen hauta Helsingin ortodoksisella hautausmaalla

Pysähdyin syyskuun alussa vieraillessani Helsingin ortodoksisella hautausmaalla Hietaniemessä suomalais radiotoiminnan legendan Pekka Tiilikaisen haudalla. Hänen hautansa löytyminen ortodoksiselta hautausmaalta oli minulle yllätys. Tiesin toki ennestään, että hänen juurensa ovat Vienan Karjalassa. Mutta pidin häntä niin vahvasti olemukseltaan perisuomalaisena, jonka olemukseen kuuluisi tapaluterilaisuus, etten ollut moista mahdollisuutta ollut edes ajatellut. Vierailuni jälkeen etsin lisää tietoa Tiilikais-Pekan vienalaisortodoksisista juurista.

Pekka Tiilikaisen muistokirjoitus
Karjalan Heimo no 9-10/1976

Pekka Tiilikainen syntyi 29.6.1911 Kouvolassa. Hänen isänsä oli kauppias Mikko (alkuaan Nikita) Vasselinpoika Tilikov (1885 – 1946), myöhemmin Tiilikainen Uhtuan Jyvöälahdesta. Tilikovit olivat asuttaneet Jyvöälahden kylää jo ainakin vuodesta 1678 lähtien. Suku oli siirtynyt sinne perimätiedon mukaan Nilsiästä. Tilikovien suvussa oltiin kuljettu jo kauan laukkukaupalla Suomessa.  Pekan isoisä oli Vasilij Vasiljevits Tilikov, joka oli Jyvöälahden rippikirjojen mukaan syntynyt noin vuonna 1851. Hänet oli vihitty avioliittoon Matrona Jevdokimovna kanssa 3.7.1874. Matrona oli syntynyt vuonna 1854. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta, joista kuudentena syntyi Pekka Tiilikaisen isä Nikita 24.5.1885. Mikko Tilikov muutti vanhempiensa mukana vuonna 1894 Luhankaan. Perhe yritti asettua vakituisesti asumaan Luhankaan ja oma kauppaliike avasi ovet. Se ei kuitenkaan menestynyt ja Mikon vanhemmat joutuivat palaamaan Uhtualle

Nikita Tilikov vihittiin 24.7.1910 luhankalaisen torpparintyttären Hilda Helmisen (1887 – 1980) kanssa. Vihkiminen ei meinannut millään onnistua, sillä ortodoksista Venäjän kansalaista ei millään suostuttu vihkimään luterilaisen torpantytön kanssa.  Vihkimistä oli yritetty ensin Mikkelissä, mutta ilman tulosta. Hääväkikin oli joutunut palaamaan kotiseuduilleen ilman juhlia. Apua ei saatu Hämeenlinnastakaan eikä Helsingistä, jonne nuoripari matkusti. Ratkaisu löytyi lopulta Tampereelta, jossa Grigori Pantsu, ortodoksinen matkapappi, suostui vihkimiseen. Se tapahtui kirkkoherra Arvi Walleniuksen toimesta kokonaan luterilaisin menoin. Liiton vahvisti ortodoksialttarilla edellä mainittu pastori Pantsu.

Kuolinilmoitus. HS 25.9.1976

Pekka Tiilikaisen syntyessä hänen isänsä oli hoitamassa Pessalan kauppaliikkeen loppuun saattamista Kouvolan lähellä Selänpään asemalla. Lapsen ilmoittaessa tulevasta syntymisestään, kiirehdittiin hevoskyydillä Kouvolaan tohtori Vaalivirran yksityiseen sairaalaan. Vauva vietiin Mikkeliin kastettavaksi. Siellä venäläinen varuskuntapappi ei ollut halukas kastamaan lasta, sillä avioparin vihkinyt pastori Grigori Pantsu oli unohtanut toimittaa heille vihkitodistuksen. Kun Mikko oli läsnäolevan seurakunnan kuullen vakuuttanut olevansa lapsen isä, pappi taipui. Kasteen yhteydessä tuli vielä kiistaa lapsen nimestä. Ortodokseilla oli tapana valita etunimi almanakasta syntymäpäivän perusteella. Äidin oli lopulta taivuttava (toiveena oli nimi Yrjö) ja lapselle annettiin nimeksi Pekka.

Vaikka Pekka Tiilikaisen ja hänen vanhempiensa hauta sijaitsee ortodoksisella hautausmaalla, on hautakivessä luterilainen risti. Samoin yllä olevassa Pekan kuolinilmoituksessa on luterilainen risti. Missä vaiheessa Pekka Tiilikainen siirsi kirjansa luterilaiseen seurakuntaa, ei ole tiedossani.

Jalawan pirtti Taivalkoskella

Jalawan kauppa ja pirttikahwila

Heinäkuussa 2013 minulla oli mahdollisuus vierailla Koillismaalla. Ehdottomiin pysähdyspaikkoihin kuului Jalawan pirtti Taivalkoskella. Kauppa on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut kauppa. Tämäntyyppinen historian havina on kerta kaikkiaan koettava. Pirtillä on ollut keskeinen sija taivalkoskelaisten henkisessä, hengellisesä ja taloudellisessa kanssakäymisessä. Kalle Päätalo kuvaa kirjoissaan usein ostosvierailuja sekä lestadiolaisseuroja Jalawan pirtissä. Siellä on pidettykin lukematon määrä lestadiolaisseuroja, poliittisia tupailtoja ja valistustilaisuuksia. Lestadiolaiset perustivat Jalawan pirtissä 18.11.1928 paikallisen yhdistyksensäkin, jonka johtokuntaan kauppias Nikolai Jalava valittiin.

Keskellä Taivalkosken kirkonkylää sijaitseva Jalawan kauppa ja pirttikahvila omaa siis pitkät perinteet. Tässä kirjastovirman sivuilta koottua tietoa kaupan historiasta:

Sen on perustanut Vienan Karjalan Pistojärveltä Puolangalle muuttanut laukkukauppias Stephan Jakowleff. Jakowleff muutti Puolangalta Taivalkoskelle 1870-luvun puolivälissä. Stephan vuokrasi Taivalkoskella Jakkilan tilan kuudeksi­kymmeneksi vuodeksi ja rakennutti tälle paikalle kaupan vuonna 1883. Jalawan kauppa toimi myös matkalaisten yöpymispirttinä.

Stephan lähti takaisin Vienan Karjalaan uuden vaimonsa kanssa vuonna 1907 ja jätti kaupan pojilleen Nikolaille ja Mikolle. Jakowleffien sukunimi muutettiin vuonna 1926 Jalavaksi. Nikolai Jalava piti kauppaa 86-vuotiaaksi saakka. Tämän jälkeen (Johannes) Janne Jalava ryhtyi kauppiaaksi. Hänen jälkeensä kaupan osti Ari Jalava vuonna 1983.

Vuodenvaihteessa 2013 - 2014 kaupanpito on siirtynyt suvussa jo viidenteen polveen, kun Mikko Jalava ja hänen vaimonsa Laura ottivat vastuun liikkeestä

Jalawan pirtin pihapiiriä

Alkuperäisen kaupan kylkeen rakennettiin  vuonna 1997 "wanha" uudisrakennus, joka on itseasiassa vanhempi kuin alkuperäinen kauppa. Tämän 1700-luvulla rakennetun hirsirakennuksen suojissa aloitti Stephan Jakowleff  kaupanpidon vuonna 1880 muutettuaan Taivalkoskelle.

Pirtti tarjoaa historiallisen ympäristön lisäksi historiallisia myyntituotteita. Näitä ovat muun muassa jatsarit, pussihousut, perinteiseen tapaan valmistettu pikiöljy, uskovaisten pastillit ja flanellikerrastot. Pirttikahvilan puoli on rakennettu vanhoista hirsistä kaupan laajennuksen yhteydessä vuonna 1997. Kodikkaan tunnelman luovat hirsiset seinät ja tuoreen leivonnaisen tuoksu. Jalawan pirtin verkkosivuja on nyt päivitetty.Tässä linkki myös sen historia-sivulle.

Näkymää Jalawan pirtin sisäpihlata