Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ruokolahden Laamalan koulun vaiheet, osa 2.

Laamalan entiselle koululle siintää nykyisin näin idyllinen näkymä.

Tässä jatkoa kirjoitukseeni Laamalan koulun alkuvaiheista:

Laamalan kansakoulun vihkiäiset pidettiin
12.10.1930. Etelä-Saimaa 16.10.1930

Koulurakennuksen valmistuttua vuonna 1930 alkoi sen tonttimaan muokkaaminen viljelyskuntoon. Opettajan palkkaukseenhan kuului tuolloin luontaisetuna kasvimaa ja laidunmaa lehmälle. Yläkoulun opettajalle piti raivata kolme aaria kasvimaatta, alakoulunopettajalle kaksi. Tellanmäen kiviselle ja kallioiselle mäelle sen aikaansaaminen oli haasteellista. Lähes mikä muu paikka tahansa olisi ollut parempi. Seuraavana kesänä äestettiin ja kivettiin nämä pellot. Tähän palkattiin mies hevosineen viiden markan tuntipalkalla valvojanaan Tuomas Tella 2 ½ markan tuntipalkalla ja työhön osallistumisvelvollisuudella. Tammikuussa 1933 pidettiin talkoot viljelysmaan kunnostamiseksi. Talkoissa tarjottiin pullakahvit talkoolaisille ja heinät hevosille. Kasvimaille vedettiin mutaa ja keväällä kynnettiin ja harattiin maa sekä suoritettiin peruslannoitus. Opettaja Hilja Mononen saikin koulun puutarhan kukoistamaan sitkeällä työllä ja uupumattomalla veden kantamisella – sankoilla – Tellanmäen alta Kivisillanjoesta. Koulupaikka aiheutti ongelmia myös kunnollisen kaivon löytymiselle ja niinpä koulun kaivosta saattoi vedentulo loppua kuivina vuosina kuukausiksi.

Syyskuussa vuonna 1932 päätettiin aloittaa koulukeittolan toiminta Laamalassa lokakuun alussa viitenä päivänä viikossa. Tuolloin koulua käytiin lauantaisinkin. Kouluruoan saivat varattomat oppilaat ilmaiseksi ja varakkaampien perheiden lapsilta perittiin 75 penniä täysannoksesta ja 40 penniä puoliannoksesta. Tämä keittolatoiminta jatkui vain yhden lukuvuoden, sillä seuraavana vuonna päätettiin, ettei sitä jatketa. Lukuvuonna 1934 – 1935 varattomien perheiden lapsille jaettiin maitoa ja voileipä. Lukuvuonna 1935 – 1936 koulukeittolan toiminta käynnistettiin uudelleen. Ruokaa valmistettiin neljänä päivänä viikossa. Varakkaiden perheiden lapsilta perittiin nyt markka annokselta tai 50 penniä puoliannokselta. Vanhemmat saattoivat maksaa lapsiensa kouluruokailun erilaisilla kasvattamillaan tuotteilla.

Sotavuodet heijastuivat myös Laamalan koulun toimintaa. Koulun johtokunta päätti 12.10.1939, että opettajat saavat harkintansa mukaan keskeyttää koulutyön. Opettaja Väinö Soveri kuuli Ruotsin radiosta talvisodan syttyneen. Saman tien lapset lähetettiin kotiin, opettaja pakkasi tavaransa vesikelkkaan ja suuntasi Virmujoelle ja edelleen turvallisemmiksi kokemilleen seuduille. Rauhan tultua maaliskuussa 1940 koulutyötä ei aloitettu Laamalassa kevään aikana, sillä koulua käytettiin majoitustilana. Syksyllä 1940 koulutyö käynnistyi ja oppilaina oli muutamia evakkoperheiden lapsia.

Laamalan komea ja korkea koulutalo nykysasussaan

Ilmajärveläisten hanke oman koulupiirin saamiseksi eteni kesällä 1939. Silloin Ilmajärven koulupiiri muodostettiin erottamalla siihen alueita Laamalan ja Pohja-Lankilan piireistä. Sotavuodet pysäyttivät koulun rakentamishankkeen, joka toteutui vuonna 1945.

Laamalan alakansakoulu toimi pitkään 18-viikkoisena. Opettaja, joka asui Laamalassa oli yhteinen Utulan koulupiirin kanssa. Tilanne muuttui vuonna 1953. Ruokolahden kunnanvaltuusto päätti 21.3.1953 muuttaa piirin alakansakoulun 36-viikkoiseksi. Laamalan koulu oppilasmäärä oli 1930-luvulla noin 50 - 60. Enimmillään heitä oli 64.  Ilmajärven koulupiirin muodostuminen ja Poitsilanmaan siirtäminen Sutelan koulupiiriin tiputti oppilasmääriä ja esimerkiksi vuonna 1948 Laamalan koulussa opiskeli enää 37 lasta.

Peruskouluun siirryttiin Laamalassa, kuten muuallakin Ruokolahdella jo 1.8.1972.  Koulun oppilasmäärän väheneminen alkoi huolestuttaa 1970-luvun puolivälissä. Oppilasmäärä laski alle valtionapuedellytysten. Koulun lakkauttamista oli mahdollisuus viivyttää kolmella ns. armovuodella ja ne myös käytettiin. Kouluneuvosto esitti 4.1.1985 koulun lakkauttamista ja Laamalan piirin jakamista Pohja-Lankilan ja Virmutjoen piirien kesken huoltajien tekemien esitysten pohjalta.  Koulun toiminta lakkasi 1.8.1985. Viimeisenä kouluvuonna Laamalassa opiskeli 11 lasta. Koulun viimeiset opettajat Terttu Ruuskanen (Puusniekka) ja Risto Nevalainen siirtyivät opettajiksi Puntalan kouluun. Terttu Ruuskasen (17 vuotta) ohella pitkäaikaisina opettajina Laamalassa toimivat ensimmäinen opettaja Linda Katri Gummerus (Tella) 27 vuotta, Hilja Mononen 16 vuotta,  Väinö Soveri yhdeksän vuotta, Lauri Sarasmaa n. 10 vuotta, Risto Nevalainen kahdeksan vuotta ja Tyyne Vento noin viisi vuotta.

Talon nykyinen omistaja kertoi, että rakennus oli koulutoiminnan päätyttyä joitakin vuosia kyläläisten kokoontumispaikkana. Sen jälkeen se myytiin yksityisomistukseen. Ostajalla oli tarkoituksena avata koulukiinteistössä majoituspalveluja tarjoava yritys. Hanke kuitenkin kaatui ja rakennus ja sitä ympäröivä tontti muuttui kiinteistökaupan jälkeen hevostilaksi. Hevostilan pitäjä möi kiinteistön sen nykyisille omistajille, jotka ovat kunnostaneet rakennuksen erinomaiseen kuntoon.  Sisustuksessa on käytetty mielenkiintoisella tavalla hyödyksi koulukiinteistön viimeistä edellistä vaihetta. Sisäseinien pintamateriaalina ovat nimittäin pinkopahvien alta kaivettujen seinähirsien lisäksi hevosten laitumilla kaluamat aitapuut ja tolpat. Remonttia tehdessä on omistajaille paljastunut, että koulun rakentajat ovat olleet aikoinaan todellisia ammattimiehiä.

Lopuksi poiminta kouluarjesta 1930-luvulta:

Opettaja oli jättänyt koululle poikaoppilaan tekemään laiskanläksyjä. Poika karkasi ulos, kiipesi korkean koulun katolle ja edelleen savupiipun päälle. Tyttöoppilaat riensivät kertomaan pojan tempauksesta opettajalle. Opettaja säikähti, ryntäsi ulos ja vannotti poikaa laskeutumaan heti alas. Poika huusi piipun päältä opettajalle tulevansa alas, "jos lupaat, ettei enää laiskalle".  Opettaja ei luvannut. Silloin poika nousi piipun päältä, kulki pitkin peltikaton harjaa rakennuksen päätyyn, pysähtyi siihen, levitti kätensä kuin lentoon lähtevä ja huikkasi alhaalla sydän kylmänä kauhusta katseleville: "Tästä ois hyvä hypätä!" Nyt oli opettajankin taivuttava ja huimapäinen poika sai laiskanläksynsä anteeksi.
Lähteet:
Lauri Sarasmaa. Koulunkäyntiä Tellanmäellä. Kuusi vuosikymmentä kansanopetusta Ruokolahden Laamalassa 1925 - 1985. 1997.
Lainajyvästöstä euroaikaan. Ruokolahden kylät ja koulupiirit. 2009.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Pohja-Lankilan koulu Ruokolahdella

Pohja-Lankilan entinen koulu toimi pitkään kylätalona. Nyt rakennus on yksityisasuntona

Ruokolahden laajan pitäjän pohjoisosaan perustettiin kansakoulu vuonna 1898. Kunnassa oli aikaisemmin ollut toiminnassa Vaittilan koulu (aloitti vuonna 1875) ja Siitolan koulu (aloitti vuonna

Ruokolahden kunt anoi valtiolta 3 000 markan lainaa Pohja-
Lankilan kansakoulun rakentamiseksi. Uusi Suometar 21.8.1898

1895). Pohja-Lankilan koulun kanssa samana vuonna käynnistyi myös ns. Tehtaan koulu Tainionkoskella. Päätös koulun perustamisesta tehtiin maaliskuun 5. päivä 1898. Tällöin kuntalaiset kokoontuivat pitäjäntuvalle väliaikaiseen kuntakokoukseen, jossa keskusteltiin ”Olisiko ylempi kansakoulu perustettava Kesselilän, eli Pohjalankilan seutuville”. Koulupiirin alueella sen perustaminen nautti yksimielistä kannatusta. Kuntakokouksessa kuului muutama vastustava ääni, mutta hankkeen jarruttajat olivat laajan pitäjän muilta kulmilta. Koulun sijoituspaikaksi ehdotettiin

Pohja-Lankilan ensimmäinen koulurakennus 1920-luvulla

 Pohja-Lankilan ohella myös Kalholampea ja Vertalansalmea, joista tarjottiin koululle ilmaista tonttia. Sijoituspaikaksi tuli kuitenkin Pohja-Lankila, josta talollinen Olli Hupli ilmoitti luovuttavansa hehtaarin maata koulun tarpeisiin. Koulun perustamista varten asetettiin toimikunta, johon kuuluivat kanttori Kalle Nieminen, lautamies Olli Tella, kuntakokouksen esimies Tuomas Peltonen, kunnallislautakunnan esimies Juhana Keltanen ja opettaja Mauno Huhtanen. Se katsoi Olli Huplin tekemän tarjouksen parhaaksi ja sijainniltaan sopivaksi. Tonttia lohkottaessa sen nimeksi tuli Ojanmäki. Koulua perustettaessa sen koulupiirialue oli varsin laaja käsittäen Pohja-Lankilan lisäksi seuraavat myöhemmin perustetut koulupiirit: Ahjärvi, Ilmajärvi, Jukajärvi, Kemppilä, Laamala, Sarajärvi ja Sutela.

Savonlinna-leht uutisoi Pohja-Lankilan koulun
rakentamisesta 18.2.1899.

Huhtikuun 16. päivä 1898 kuntakokous nimesi Pohja-Lankilan perustettavalle koululle johtokunnan, joka toimi samalla rakennustoimikuntana. Siihen kuuluivat kauppias Paavo Rytkönen Pohja-Lankilasta, lautamies Olli Tella Ilmajärveltä, kauppias Pärttyli Kojo Sutelasta, talollinen Antti Rita Kesselistä, talollisenpoika Iivari Lankinen Torsantaasta ja talollisenpoika Tuomas Hiiri Terävälästä. Ensimmäisen kokouksen johtokunta piti 14.5.1898. Puheenjohtajaksi valittiin Pärttyli Kojo. Rakennuksen pystyttämiseksi tehtiin useita urakkasopimuksia. Kuntakokous päätti 24. syyskuuta 1898 aloittaa koulun rakentamisen. Rakennustyön "peräänkatsojaksi valittiin Pietari Keltanen Tarkkalasta.. Savonlinna-lehti kertoi helmikuussa 1899 koulun kivijalan olevan valmis ja hirsiä oli ostettu sekä lahjoitettu rakennusta varten. Tavoitteena oli saada koulu valmiiksi syksyyn mennessä ja siinä onnistuttiinkin. Koulun pulpettien (25) tekemisen urakoi talollinen Martti Lankinen 18 markan kappalehinnasta. Ikkunoiden ja ovien maalausurakasta järjestettiin huutokauppa vuonna 1902. Koulu aloitti toimintansa 28.9.1899 ja oppilaiksi ilmaantui 22 lasta, 11 poikaa ja tyttöä. Oppilaiden keski-ikä oli 11 vuotta. Ensimmäisenä lukuvuonna opettajana toimi Klaus Wilhelm Lidgren. Tytöille opetti käsitöitä leskirouva A. W. Grönfors. Koulun perustamisen edellytyksenä oli ollut vähintään 30 oppilasta. Tätä määrää ei koulussa saavutettu kahteenkymmeneen ensimmäiseen toimintavuoteen. Vuonna 1900 opettajaksi saapui Eero Auvinen, joka oli tehtävässä eläkkeelle siirtymiseen eli vuoteen 1927 saakka. Hänen kerrotaan olleen opettajana erittäin ankaran ja vaativan. Auvisen opetuksen sääntönä oli: ”Minä vaadin ja teidän on osattava.

Urakkahuutokauppailmoitus Wiipuri-lehdessä 21.5.1902

Koulurakennus palveli tehtävässään runsaat 60 vuotta. Koulurakennukseen ei enää sen valmistuttua uhrattu juurikaan varoja. Kun kunnan rakennustarkastaja vieraili kouluissa vuonna 1908, hän jakoi runsaasti haukkuja. Kaikki oli tehty huonosta hutiloimalla, hoidettu sen jälkeen huonosti ja ymmärtämättömästi. Tässä otteita tarkastuspöytäkirjasta:
"Lattiat ovat painuneet keskeltä, riveystappurat riippuvat, opettajan lattian välimatto on  romahtamaisillaan, päärapun runko kaatumaisillaan. Uunit ja savupiippu epäkunnossa, yksi savupiippu on rakennettu aivan virheellisesti... Ulkohuonerakennus on kerrassaan kyhäys ja kuin keskentekoinen, ei rappuja siitäkään huolimatta, vaikka käymälän kynnys on 70 cm ja navetan kynnys metrin korkuinen... Saunarakennus on rappiolla. Kuvaavaa, miten kunnan töitä suorietaaan ja varoja tuhlataan." Tarkastaja totesi lisäksi: ”Kaiken sen jälkeen, mitä on nähnyt Pohja-Lankilan koululla, tulee mieleen, että ovatko koulun hoitajat valistuksen ystäviä vai vihollisia.” Rakennustarkastajan tutkiva silmä kiinnitti huomion myös koulun porteihin: Portit huonot ja riippuvat täydellisenä kurjuuden kuvana”.

K

Pohja-Lankilan kansakoululle haettiin opettajaa tällä
ilmoituksella 9.6.1898

oulun oppilasmäärä nousi reippaasti 1930-luvulla. Ennen sotavuosia koulussa oli eniten oppilaita lukuvuonna 1936 – 1937. Tällöin Pohja-Lankilan koulussa opiskeli 25 oppilasta alaluokilla, 61 yläluokilla ja jatkokoulua kävi 12 oppilasta.  Oppilasmäärän kasvu edellytti tällöin toisen opettajan palkkaamista. Vuonna 1945 Pohja-Lankilan kansakoulussa oli alakoulussa kahdeksan, yläkoulussa 25 ja jatkokoulussa 16 oppilasta. Sodanjälkeiset suuret ikäluokat kasvattivat oppilasmäärää 1950-luvulla, ja 1960-luvulla lähiseudun pienten koulujen lakkauttaminen piti Pohja-Lankilassa oppilasjoukot edelleen suurina. Ilmajärven kansakoululla opetus päättyi 1966, Sarajärvellä 1968, Kemppilässä 1968, Ahjärvellä 1969, Jukajärvellä 1971 ja Sutelassa vuonna 1978. Vuonna 1969 koulussa oli 89 oppilasta ja seuraavina vuosina määrä vielä hieman kasvoi.

Vanhan ja huonokuntoisen koulurakennuksen

Näkymä entisen Pohjal-Lankilan koulun sisäpihalle heinäkuussa 2017

korvaamisesta uudella toivottiin jo vuodeksi 1956. Lopulta se valmistui seitseman vuotta ensimmäisten toiveiden lausumisen jälkeen vuonna 1962. Koulun ja sen viereen valmistuneen opettajien asuntorakennuksen vihkiäisiä vietettiin 28.10.1962. Tilaisuus oli samalla vanhan koulurakennuksen 60-vuotisjuhla. Juhlaa ei oltu voitu pitää vanhassa koulurakennuksessa, koska pelättiin rakennuksen välipohjan romahtavan suuren yleisömäärn takia. Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä ole edessä myös Pohja-Lankilan koulun sulkeminen. Se tapahtui vuonna 2006. Tämän jälkeen koulupiirin lapset kuljetettiin joko Virmutjoen koululle tai naapurikunnan Punkaharjun alueella sijaitsevaan Särkilahden kouluun. Pitkäaikaisina opettajina Pohja-Lankilan koululla ovat olleet edellä mainitun Eero Auvisen lisäksi Annikki Ruotsalainen (myöhemmin Eskelinen) vuosina 1930 – 1971 ja Rauno Hasu vuosina 1959 – 1992. Vuonna 2019 entinen koulurakennus myytiin suurperheelle, josta sanomalehti Etelä-Saimaa teki laajan artikkelin (maksumuurin takana).