Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Jukajärven kansakoulu Ruokolahdella

Jukajärven entinen kansakoulu

Lakkautettujen kyläkoulujen "metsästäjä" suuntasi uskollisen Helkamansa sunnuntaina 13.8. Ruokolahden kunnan pohjoisosiin. Tavoitteena oli vierailla ainakin kolmella entisellä koululla: Laamalassa, Jukajärvellä ja Kemppilässä. Jokaisella koululla vierailu onnistui yli odotusten, sillä omistajat sattuivat olemaan paikalla ja esittelivät ylpeänä omistamiaan rakennuksia. Jukajärven koululla vierailun ajoitus sattui nappiin, sillä siellä oli samaan aikaan vierailulla koulun entinen opettaja Anja Koivuvaara.

Jukajärven koulupiiri sijaitsi Ruokolahden kunnan pohjoisosassa. Koulupiiriin kuului Torsantaan kylä, joka muodostui seuraavista kylänosista: Pellisenkylä, Savonkaita, Kemppilä, Jukajärvi, Kontunen, Marjamäki, Torsansalo, Sarajärvi ja Ryhmä. Koulupiiriin kuului myös alueita Sulkavan ja Säämingin kunnista. Jukajärven koulun nimi oli alkuaan Ihalan koulu ja se sijaitsi Sulkavan kunnan alueella. Vuonna 1931 aloittanut koulu toimi Korholan talossa ja oli Sulkavan kunnan hallinnassa. Kun Imatra irtautui vuonna 1948 Ruokolahdesta, siirrettiin koulu Ruokolahden puolelle. Se toimi aluksi Toivo Lampisen talossa ja seuraavaksi Toivo Raijaksen talossa. Kunnanvaltuusto hyväksyi koulupiirin rajat 6.11.1948. Koulupiirissä oli tällöin 27 oppilasta.

Oma koulu rakennettiin koulupiirille vuonna 1951 Jukajärven rantaan, paikkaan jonka oli määritellyt kunnanvaltuusto. Rakennus nousi erittäin luonnonkaunille paikalle, kirkasvetisen ja kalaisan järven hiekkarannalle laskevalle tontille.  Koulurakennukseen tehtiin kaksi luokkahuonetta, keittola, opettajien ja keittäjän asunnot. Koulun lämpöeristäminen epäonnistui ja ensimmäisinä vuosina koulussa oli talvipakkasilla niin kylmä, että oppilaat istuivat luokissa ulkovaatteet päällä ja lapaset käsissä. Koululle rakennettiin erillinen saunarakennus, ei kuitenkaan rantaan, kuten koulun johtokunta esitti. Nimittäin silloinen kunnanjohtaja oli sitä mieltä, että koska koulun sijainti on niin syrjäinen, opettajiksi sinne ei saada kuin vanhoja naisihmisiä. Näille on kunnan sitten talvella hakattava ja ylläpidettävä avantoa, mikä tulisi kunnalle kalliiksi. Niinpä sauna pystytettiinkin lähelle koulun päätyä kaivon viereen. Saunarakennuksesta tehtiin kaiken lisäksi auttamattoman pieni. Uusi hirsinen saunarakennus nousi järven rantaan vuonna 1963. Se koottiin Pohja-Lankilan puretun vanhan kansakoulun hirsistä.

Koulurakennuksen valmistuttua siitä muodostui harrastustoiminnan keskipiste. Siellä kokoontuivat martat ja maa- ja kotitalousnaiset sekä Ruokolahden Rajun Jukajärven osasto.  Erityisen innokkaasti seudulla harrastettiin suunnistusta. Koulupiirin alueelle muodostettiin suunnistusseura "Kontusen Köntys", joka muutettiin myöhemmin muotoon Ruokolahden Suunnistajat. Seura nousi maankuuluksi suunnistusseuraksi.

Jukajärven koulun nykyinen omistaja Elvi Rita kotiovellaan. Oikealla koulun
viimeinen opettaja Anja Koivuvaara.

Vähitellen oppilasmäärän supistuminen vaikutti myös Jukajärven kouluun  Vuoden 1968 syyslukukauden alusta Kemppilän koulupiirin oppilaat aloittivat koulutiensä Jukajärvellä. Tässä vaiheessa oppilaita oli 45.  Jukajärvellä viimeinen kouluvuosi oli 1970 - 1971. Oppilasmäärän pudotus oli muutamassa vuodessa raju, sillä koulun lopettaessa oppilaita oli enää alle 20. Koulun lopetettua toimintansa, entiset oppilaat hajaantuivat jatkamaan koulutietään Virmutjoen ja Pohja-Lankilan kouluihin Ruokolahdella, Lohikosken kouluun Sulkavalla sekä Särkilahden kouluun Säämingissä.

Koulun opettajat vaihtuivat usein, useimmat viipyivät 1 - 2 vuotta. Ennen viimeisinä opettajina toimineita Anja ja Matti Koivuvaaraa, ehti koululla olla yhteensä 16 opettajaa. Koivuvaarat vastasivat opetuksesta yhdeksän vuotta aina koulun lopettamiseen saakka. Anja Koivuvaara muisteli heidänkin pohtineen aluksi siirtymistä syrjäiseltä kylältä ensimmäisen kouluvuoden jälkeen jonnekin muualle. Mutta kyläläisten lämmin vastaanotto, välitön kanssakäyminen ja osallistuminen monenlaiseen harrastustoimintaan sai heidät jäämään. Yhtenä esimerkkinä kylän asukkaiden ja opettajaperheen lämpimistä väleistä Anja Koivuvaara kertoi mm., että heidän oli ostettava 500 litran pakastin, koska kyläläiset toivat niin runsaasti rotinoita.

Jukajärven koulu oli Ruokolahden kunnan omistuksessa vuoteen 1989 saakka. Silloin sen ostivat Elvi ja Aarre Rita, jotka lopettivat kaupanpidon Lohja-Lankilan kylässä. Elvi Rita muisteli, että koulurakennuksesta jätettiin yhteensä 12 tarjousta. Noin kahden hehtaarin tontti oli päässyt pahasti pusikoituimaan, joten edessä oli raivaustöitä. Ostamisen jälkeen rakennuksessa tehtiin muutostöitä sisätiloissa. Ulkonäkökin hieman muuttui, kun yksi ikkuna siirrettiin päätyseinältä järvenpuoleiselle seinälle. Tontti ja sen rehevä puutarha näkyivät olevan erittäin hyvässä kunnossa.

Lakkautettujen kyläkoulujen "metsästäjällä" vierähti parisen tuntia taroinoidessa Jukajärven entisellä koululla. Lämmin kiitos teille Elvi Rita ja Anja Koivuvaara!

Lähteet:
Sulo V. Siitonen. Ruokolahti. Kotiseutulukemisto II.
Lainajyvästöstä euroaikaan. Ruokolahden kylät ja koulupiirit.
Anja Koivuvaaran haastattelu
Elvi Ritan haastattelu.

Ruokolahden Kemppilän Myllykoski

Kemppilän Myllykoski Ruokolahdella

Eilen löysin sattumalta pyöräretkelläni eteläisessä Suomessa harvinaisen vesiputouksen. Se sijaitsee Ruokolahden Kemppilän Myllykoskella. Putouksessa on korkeuseroa peräti 17.1 metriä. Ihalanjärvestä (98,1 metriä) laskevan Myllyjoen vedet syöksyvät alas Jukajärveen (81,1 metriä. Jukajärvi on saanut nimensä kyseisestä koskesta, sillä sen nimi on alkuaan ollut Juvajärvi. Sana juvahan tarkoittaa loivaa, aaltoilevaa koskea. Tosin Kemppilän Myllykoski ei ole loiva.
 

Myllyjoen vesi syöksyy Jukajärveen kahden vanhan patoaukon
välistä.

Koski on seudun suurin ja on keväisten tulvavesien aikana ja runsaiden kesä- ja syyssateiden jälkeen mahtava, kauas kohiseva nähtävyys. Tämänkesäiset runsaat sateet ovat pitäneet huolta siitä, että näin elokuun alussakin koskessa riitti vettä ja kosken kohina kiiri järven toiseen päähän. Jälleen kerran kotimaakunnastani löytyi minulle uusi, luonnonkaunis paikka, jonka tulisi ehdottomasti saada laajempaa huomiota.
 
Kosken yläosassa on sijainnut Kemppilän mylly, joka oli vielä 1900-luvun alkupuolella oli kuuluisa tuotantolaitos ja veromylly. Kosken partaalta löytyy vielä myllyn ja siihen liittyneiden rakennusten raunioita ja kivijalkoja. Myllyn verotusarvoksi laskettiin 1900-lun alussa 8/100 manttaalia. Kun tieyhteydet olivat tuolloin vielä erittäin heikot, jauhettavat viljat tuotiin myllylle pääosin vesitse.  Myllyn sijainti jyrkän kosken ylösassa merkitsi jauhattajille hikistä kipuamista jauhosäkki selässä jyrkkää rinnettä ylös.

Koskessa on putouskorkeutta lyhyellä matkalla 17 metriä

Mylläreinä toimivat mm. Vilho Korhonen, Luukkonen, Hakulinen ja Kantele. Vuonna 1945 Vilho Korhonen rakensi Kemppilän Myllykoskeen sähkölaitoksen. Se jakoi virtaa Ihalan ja Jukajärven taloihin. Kun Jukajärvi jäätyi talvella, sen yli vedettiin piikkilangasta sähkölinja Jukajärven kylään. Tämä kylän oma sähkölaitos palveli tehtävässä lukuisia vuosia. Tosin sähkölaitoksen toiminta oli täysin myllärin meileliikkeiden armoilla, vaikka toisin oli sovittu. Niinpä mylläri saattoi nukkumaan menessään laittaa koneet seis ja jättää kylän pimeäksi.

Myllyn lisäksi koskesta sai voimansa saha ja pärehöylä. Paksuja tukkeja sahatessa terä ei jaksanut purra puuhun, joten välillä oli pysäytettäva tukin syöttö ja nostettava sirkkelin terän kierroksia.
Koskessa oli myös uittoränni, jossa viimeinen uitto tehtiin vuonna 1963.

Kosken vesi ryöppyää Jukajärven pintaan

Kosken partaalle kohonneet laavu ja terassi ovat lähes valmiit.

Kemppilän Myllykoski on kokemassa "uuden heräämisen". Myllykosken alueelle on rakentumassa  laavu, varastorakennus ja huussi. Samoin palstalle rakennetaan noin viisi metriä kanttiinsa oleva hirsikota, johon tulee myös tulisija. Rakennukset näuttivät olevan jo melkein valmiita. Rakennukset tehdään yleiseen virkistyskäyttöön sekä kyläläisille, että kaikille muille halukkaille, Projektista vastaa vuonna 2014 perustettu Torsantaka—Jukajärven kyläyhdistys.Yhdistys on myös sitoutunut hoitamaan alueen kunnossapidon, kuten siivoukset, polttopuuhuollon ja huussin tyhjennyksen.

Lähteet:
Sulo V. Siitonen: Ruokolahti. Kotiseutulukemisto I ja II.
Uutisvuoksi 22.8.2016

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Pohja-Lankilan koulu Ruokolahdella

Pohja-Lankilan entinen koulu toimi pitkään kylätalona. Nyt rakennus on yksityisasuntona

Ruokolahden laajan pitäjän pohjoisosaan perustettiin kansakoulu vuonna 1898. Kunnassa oli aikaisemmin ollut toiminnassa Vaittilan koulu (aloitti vuonna 1875) ja Siitolan koulu (aloitti vuonna

Ruokolahden kunt anoi valtiolta 3 000 markan lainaa Pohja-
Lankilan kansakoulun rakentamiseksi. Uusi Suometar 21.8.1898

1895). Pohja-Lankilan koulun kanssa samana vuonna käynnistyi myös ns. Tehtaan koulu Tainionkoskella. Päätös koulun perustamisesta tehtiin maaliskuun 5. päivä 1898. Tällöin kuntalaiset kokoontuivat pitäjäntuvalle väliaikaiseen kuntakokoukseen, jossa keskusteltiin ”Olisiko ylempi kansakoulu perustettava Kesselilän, eli Pohjalankilan seutuville”. Koulupiirin alueella sen perustaminen nautti yksimielistä kannatusta. Kuntakokouksessa kuului muutama vastustava ääni, mutta hankkeen jarruttajat olivat laajan pitäjän muilta kulmilta. Koulun sijoituspaikaksi ehdotettiin

Pohja-Lankilan ensimmäinen koulurakennus 1920-luvulla

 Pohja-Lankilan ohella myös Kalholampea ja Vertalansalmea, joista tarjottiin koululle ilmaista tonttia. Sijoituspaikaksi tuli kuitenkin Pohja-Lankila, josta talollinen Olli Hupli ilmoitti luovuttavansa hehtaarin maata koulun tarpeisiin. Koulun perustamista varten asetettiin toimikunta, johon kuuluivat kanttori Kalle Nieminen, lautamies Olli Tella, kuntakokouksen esimies Tuomas Peltonen, kunnallislautakunnan esimies Juhana Keltanen ja opettaja Mauno Huhtanen. Se katsoi Olli Huplin tekemän tarjouksen parhaaksi ja sijainniltaan sopivaksi. Tonttia lohkottaessa sen nimeksi tuli Ojanmäki. Koulua perustettaessa sen koulupiirialue oli varsin laaja käsittäen Pohja-Lankilan lisäksi seuraavat myöhemmin perustetut koulupiirit: Ahjärvi, Ilmajärvi, Jukajärvi, Kemppilä, Laamala, Sarajärvi ja Sutela.

Savonlinna-leht uutisoi Pohja-Lankilan koulun
rakentamisesta 18.2.1899.

Huhtikuun 16. päivä 1898 kuntakokous nimesi Pohja-Lankilan perustettavalle koululle johtokunnan, joka toimi samalla rakennustoimikuntana. Siihen kuuluivat kauppias Paavo Rytkönen Pohja-Lankilasta, lautamies Olli Tella Ilmajärveltä, kauppias Pärttyli Kojo Sutelasta, talollinen Antti Rita Kesselistä, talollisenpoika Iivari Lankinen Torsantaasta ja talollisenpoika Tuomas Hiiri Terävälästä. Ensimmäisen kokouksen johtokunta piti 14.5.1898. Puheenjohtajaksi valittiin Pärttyli Kojo. Rakennuksen pystyttämiseksi tehtiin useita urakkasopimuksia. Kuntakokous päätti 24. syyskuuta 1898 aloittaa koulun rakentamisen. Rakennustyön "peräänkatsojaksi valittiin Pietari Keltanen Tarkkalasta.. Savonlinna-lehti kertoi helmikuussa 1899 koulun kivijalan olevan valmis ja hirsiä oli ostettu sekä lahjoitettu rakennusta varten. Tavoitteena oli saada koulu valmiiksi syksyyn mennessä ja siinä onnistuttiinkin. Koulun pulpettien (25) tekemisen urakoi talollinen Martti Lankinen 18 markan kappalehinnasta. Ikkunoiden ja ovien maalausurakasta järjestettiin huutokauppa vuonna 1902. Koulu aloitti toimintansa 28.9.1899 ja oppilaiksi ilmaantui 22 lasta, 11 poikaa ja tyttöä. Oppilaiden keski-ikä oli 11 vuotta. Ensimmäisenä lukuvuonna opettajana toimi Klaus Wilhelm Lidgren. Tytöille opetti käsitöitä leskirouva A. W. Grönfors. Koulun perustamisen edellytyksenä oli ollut vähintään 30 oppilasta. Tätä määrää ei koulussa saavutettu kahteenkymmeneen ensimmäiseen toimintavuoteen. Vuonna 1900 opettajaksi saapui Eero Auvinen, joka oli tehtävässä eläkkeelle siirtymiseen eli vuoteen 1927 saakka. Hänen kerrotaan olleen opettajana erittäin ankaran ja vaativan. Auvisen opetuksen sääntönä oli: ”Minä vaadin ja teidän on osattava.

Urakkahuutokauppailmoitus Wiipuri-lehdessä 21.5.1902

Koulurakennus palveli tehtävässään runsaat 60 vuotta. Koulurakennukseen ei enää sen valmistuttua uhrattu juurikaan varoja. Kun kunnan rakennustarkastaja vieraili kouluissa vuonna 1908, hän jakoi runsaasti haukkuja. Kaikki oli tehty huonosta hutiloimalla, hoidettu sen jälkeen huonosti ja ymmärtämättömästi. Tässä otteita tarkastuspöytäkirjasta:
"Lattiat ovat painuneet keskeltä, riveystappurat riippuvat, opettajan lattian välimatto on  romahtamaisillaan, päärapun runko kaatumaisillaan. Uunit ja savupiippu epäkunnossa, yksi savupiippu on rakennettu aivan virheellisesti... Ulkohuonerakennus on kerrassaan kyhäys ja kuin keskentekoinen, ei rappuja siitäkään huolimatta, vaikka käymälän kynnys on 70 cm ja navetan kynnys metrin korkuinen... Saunarakennus on rappiolla. Kuvaavaa, miten kunnan töitä suorietaaan ja varoja tuhlataan." Tarkastaja totesi lisäksi: ”Kaiken sen jälkeen, mitä on nähnyt Pohja-Lankilan koululla, tulee mieleen, että ovatko koulun hoitajat valistuksen ystäviä vai vihollisia.” Rakennustarkastajan tutkiva silmä kiinnitti huomion myös koulun porteihin: Portit huonot ja riippuvat täydellisenä kurjuuden kuvana”.

K

Pohja-Lankilan kansakoululle haettiin opettajaa tällä
ilmoituksella 9.6.1898

oulun oppilasmäärä nousi reippaasti 1930-luvulla. Ennen sotavuosia koulussa oli eniten oppilaita lukuvuonna 1936 – 1937. Tällöin Pohja-Lankilan koulussa opiskeli 25 oppilasta alaluokilla, 61 yläluokilla ja jatkokoulua kävi 12 oppilasta.  Oppilasmäärän kasvu edellytti tällöin toisen opettajan palkkaamista. Vuonna 1945 Pohja-Lankilan kansakoulussa oli alakoulussa kahdeksan, yläkoulussa 25 ja jatkokoulussa 16 oppilasta. Sodanjälkeiset suuret ikäluokat kasvattivat oppilasmäärää 1950-luvulla, ja 1960-luvulla lähiseudun pienten koulujen lakkauttaminen piti Pohja-Lankilassa oppilasjoukot edelleen suurina. Ilmajärven kansakoululla opetus päättyi 1966, Sarajärvellä 1968, Kemppilässä 1968, Ahjärvellä 1969, Jukajärvellä 1971 ja Sutelassa vuonna 1978. Vuonna 1969 koulussa oli 89 oppilasta ja seuraavina vuosina määrä vielä hieman kasvoi.

Vanhan ja huonokuntoisen koulurakennuksen

Näkymä entisen Pohjal-Lankilan koulun sisäpihalle heinäkuussa 2017

korvaamisesta uudella toivottiin jo vuodeksi 1956. Lopulta se valmistui seitseman vuotta ensimmäisten toiveiden lausumisen jälkeen vuonna 1962. Koulun ja sen viereen valmistuneen opettajien asuntorakennuksen vihkiäisiä vietettiin 28.10.1962. Tilaisuus oli samalla vanhan koulurakennuksen 60-vuotisjuhla. Juhlaa ei oltu voitu pitää vanhassa koulurakennuksessa, koska pelättiin rakennuksen välipohjan romahtavan suuren yleisömäärn takia. Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä ole edessä myös Pohja-Lankilan koulun sulkeminen. Se tapahtui vuonna 2006. Tämän jälkeen koulupiirin lapset kuljetettiin joko Virmutjoen koululle tai naapurikunnan Punkaharjun alueella sijaitsevaan Särkilahden kouluun. Pitkäaikaisina opettajina Pohja-Lankilan koululla ovat olleet edellä mainitun Eero Auvisen lisäksi Annikki Ruotsalainen (myöhemmin Eskelinen) vuosina 1930 – 1971 ja Rauno Hasu vuosina 1959 – 1992. Vuonna 2019 entinen koulurakennus myytiin suurperheelle, josta sanomalehti Etelä-Saimaa teki laajan artikkelin (maksumuurin takana).