Pillikinttujen hulinayritys

Vuonna 1955 valmistuneessa elokuvassa "Tähtisilmä"
nähtiin ensimmäistä kertaa ns. lättähattu, jossa
roolissa esiintyi nayttelijä Leo Jokela.

Aina 1950-luvun alkupuolelle saakka suomalaiset nuoret pukeutuivat kuin aikuiset. Erillinen nuorisokulttuuri alkoi Suomessa kukoistaa vasta 1950-luvun puolenvälin jälkeen. Hiljattain päättynyt sota-aika leimasi suomalaista yhteiskuntaa vielä 1950-luvulla monin tavoin. Jälleenrakennus, siirtoväen asuttaminen ja sotakorvausten maksaminen kuluttivat pitkään kansakunnan voimavaroja. Suomessa säännösteltiin yhä monia hyödykkeitä. Jos oli tarjonta niukkaa, samaa voitiin sanoa kuluttajien keskimääräisestä varakkuudestakin. Niinpä nuorisokulttuuri rantautui maahamme hieman viiveellä verrattuna useimpiin Euroopan maihin.

Etelä-Saimaa 27.9.1956

Yleinen ilmapiiri oli kuitenkin optimistinen, sillä monien sotavuosien jälkeen koittanut rauhan aika innosti. Elinolot helpottuivat vähitellen, töitä riitti kaikille, ja lapsia, niitä syntyi ennätysmääriä. Elintason nousi, mikä sai tulevaisuuden näyttämään valoisalta.

1950-luku oli kuitenkin pukeutumisessa melko ristiriitaista aikaa. Musiikissa, käyttäytymis- ja pukeutumistavoissa konservatismi kamppaili uusien vapaampien tuulahdusten kanssa. Nuorisomuodin esiinmarssi aiheutti vanhemman väen keskuudessa ns. lättähattukeskustelun. Tämä pukeutumistyyli oli saanut vaikutteita Ruotsista, Englannista ja Ranskasta. Siihen kuului mm. kapeat suorat housut puolitangossa, topatut hartiat, spittarit (teräväkärkiset miesten kengät), ja lättään lyöty lierihattu päässä. Mikäli päässä ei ollut hattua, hiusten piti olla tötteröllä. Lättähatut olivat ensimmäinen selvästi katukuvasta erottunut suomalainen nuorisokulttuuri. Se syntyi Helsingissä 1950-luvun alussa ja levisi vähitellen kaikkialle Etelä-Suomeen. Lättähatut olivat pääasiassa työväenluokkaisia nuoria, jotka kuuntelivat Yhdysvalloista levittäytyvää rock and roll -musiikkia. Lättähattujen pukeutumis- ja musiikkikulttuurissa näkyi selvästi jo nuorison kapina vanhempia sukupolvia ja yleistä sovinnaisuutta vastaan.

Sanomalehdissä ei tälle nuorisokulttuurille riittänyt ymmärrystä. Hyvän kuvan lehdistön pilkallisesta asenteesta saa Etelä-Saimaan artikkelista 27.9.1956. "Vanhan" mieltä lämmittivät varsinkin sanat "pillikinttu" ja "vihellysmissi".

Kun maailmankaikkeuden kaunein vieraili Etelä-Karjalassa 25.8.1952

Mainos Armi Kuuselan  esiintymisestä Lappeerannassa 25.8.1952

Vuosi 1952 oli monella tavalla merkittävä kansakuntamme historiassa. Kyseisen vuoden heinäkuussa maassamme järjestettiin olympiakisat ja elokuun lopussa viimeinen sotakorvausjuna kolkutteli kiskoja pitkin Vainikkalan aseman kautta Neuvostoliittoon. Kesäkuun 29 päivänä Long Beachin kaupungissa Kaliforniassa oli muhoslainen ”mimmi” Armi Kuusela valittu Miss Universumiksi. Hänen valintansa on katsottu Helsingin olympialaisten ja sotakorvausten päättymisen ohella kohottaneen merkittävästi suomalaisten itsetuntoa. Suomalaiset alkoivat tuntea itsensä kansainvälisesti hovikelpoisiksi. Elo – syyskuun aikana 1952 Armi Kuusela kulki Sotainvalidien Veljesliiton järjestämällä kiertueella 60 tilaisuudessa 35 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Lappeenrannassa ja Imatralla Armi esiintyi 25.8.1952.

Miss Universum oli päätynyt jo Hellas-suklaiden mainoksiin

Paikallinen työväestön lehti Kansan Työ (26.8.1952)  uutisoi laajasti Armi Kuuselan vierailusta Lappeenrannassa ja Imatralla. Tässä keräämääni koostetta tuosta artikkelista;

 Armin mukana matkalla oli hänen sisarensa Raili Kuusela sekä Sotainvaliidien Veljesliiton naisjaoston yhteyssihteeri Anita Salmivaara. Ennen illansuussa Kesäteatterissa järjestettyä yleisötilaisuutta Miss Universum saapui seurueineen Haminasta hotelli Patriaan. Siellä järjestetyn lounastilaisuuden yhteydessä Armi Kuusela kertoi, ettei hänellä ole ollut juuri lepotaukoja valitsemisensa jälkeen:

Kaikkialla on ihmisiä, jotka haluavat nähdä, ottaa kuvan tai saada nimikirjoituksen. Kotona Muhoksella kävi yhtämittaa mm. valtavasti ulkomaalaisia. Sitten Miss yritti piiloutua syrjäiseen huvilaan, mutta sinnekin ihailijat löysivät tiensä. Ei ole kuuluisuus helppoa.

Kello 18 Linnoituksen Kesäteatterissa alkaneeseen yleisöjuhlaan oli pakkautunut valtava väentungos. Toimittajan arvion mukaan moista ei oltu koskaan aikaisemmin nähty. Ennen Miss Universumin saapumista Karjalan Laulu-Veikot lauloivat Oiva Käkelän johdolla. Lisäksi Lappeenrannan Työväen Urheiluseuran naisvoimistelijat esittivät ”Unkarilaisen tanssin”. Seuraavan ohjelmassa oli kansallispukujen esittelykierros. Tämän jälkeen ”saapui HÄN näyttämölle kauniina kuin enkeli”. Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Valto Käkelä piti Armi Kuuselalle puheen ”ääni väristen” ja ojensi vieraalle muistoksi Lappeenranta-teoksen. Karjalan Laulu-Veikkojen serenaadin jälkeen radiotoimittaja Tauno Lautamatti haastatteli Miss Universumia. Tämä kertoi, ettei aio ainakaan seitsemään vuoteen mennä naimisiin, vaikka hänelle oli tullut jo ”lännellä ollessa” parikymmentä kirjallista avioliittotarjousta. Toisin kuitenkin kävi, kertovat historian lehdet.

Haastattelun jälkeen kaunotar teki kierroksen katsomossa Valto Käkelän tukemana, jonka jälkeen suklaa-arpojen voittajat hakivat voittonsa Armin kädestä ja saivat näin puristaa maailmankaikkeuden kauneinta kättä. Tämän jälkeen URR:n soittokunta puhalsi loppusoinnut ja Armi Kuuselan kauneudesta häikäistyneet eteläkarjalaiset poistuivat jälleen arkiaskareidensa pariin.

Juhlinta jatkui kuitenkin vielä Imatralla, jonne Miss Universumin auto saapui Lappeentietä pitkin. Tien vartta reunusti valtava ihmispaljous. Imatralle oli Armi Kuuselalle järjestetty kaksikin tilaisuutta. Ensimmäinen tilaisuus oli Osuusliike Imatran ravintolassa klo 21. Siellä paikat olivat viimeistä sijaa myöten täynnä. Tunnin kuluttua siirryttiin vastaavan tilaisuuteen Valtionhotellissa. Siirtymistä Osuusliike Imatran ravintolasta Valtionhotelliin oli edelleen seuraamassa uskollisesti suuri kansanpaljous.