Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 6: Kauskilan koulu (Päivitetty 2.4.2016)

Kauskilan kansakoulu kukoistuksensa päivinä 1957, jolloin siellä opiskeli 65 oppilasta

Kauskilan koulu marraskuussa 2014 rappionsa päivinä. Edessä blogistin uskollinen kuljetusväline

Kun ajaa Vaalimaantietä noin kahdeksan kilometriä etelään, kääntyy oikealle tie, jossa lukee Kauskila. Kun nousee tiellä aluksi kohoavan mäentöyrään ylös, ja jatkaa matkaa vielä hetken, pilkistää ryteikköisen puuston välistä mäen rinteessä vanha koulurakennus. Kyseessä on Kauskilan koulu. Se sijaitsee Rouhkion mäellä, josta perimätiedon mukaan on aikoinaan löytynyt suuret määrät luurankoja. Nämä kylän asukkaat olivat sitten vieneet syvälle metsään haudattavaksi. Kauskila oli keskiaikaisen Lappeen pitäjän keskus ja siellä sijaitsi seudun kirkko ja kalmisto.

Kauskilan koulun portaat ovat katkenneet ja ikkunat ovat rikki.

Kokosin Kauskilan koulun vaiheista koostetta, jossa oli hyvänä apuna opettaja Lempi Kolpon laatima historiikki. Kauskilan kylän lapsista muutamat kävivät 1800-luvun lopulla kansakoulua Taikinamäen kansakoulussa. Myöhemmin muutamat perheet lähettivät heitä myös Puralan kansakouluun. 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenenllä alkoi aktiivinen työ oman kansakoulun saamiseksi seudulle. Lappeen kunta laati vuonna 1912 uuden kansakoulupiirijaon (kunnan alueelle tuli 19 piiriä), jossa yhdeksi piiriksi nimettiin Kauskila. Hankkeeseen ryhtyivät yhdessä seuraavat kylät: Kauskila, Vihtola, Tukiala, Hanhikemppi, Hanhijärvi, Nuuteroinen ja Hyypiälä. Kuten usein käynyt muidenkin kansakoulujen historiassa, niin täälläkin alkoi riita koulun paikasta. Osa halusi koulun Hytin aseman lähelle, toiset Kauskilan kylään. Tätä riitelyä kesti toistakymmentä vuotta aina senaattia myöten.

Uutinen Kauskilan kansakoulun avaamisesta.
Etelä-Saimaa 30.9.1920

Lappeen kunta varasi vuoden 1923 budjettiin 250 000 markan määrärahan Kauskilan kansakoulun rakentamiseen. Etelä-Saimaa 30.12.1922

Asia ratkaistiin lopulta niin, että Vihtola, Kauskila, Tukiala, Nuuteroinen ja Hyypiälä muodostivat koulupiirin. Hanhikemppi ja Hanhijärvi jäivät tämän ulkopuolelle.  Koulupiirin asukkaat pitivät useita valmistelevia kokouksia, joissa  puheenjohtajana toimi usein Maria Käkelä ja sihteerinä Matti Ikonen. Lappeen kunnanvaltuusto teki lokakuussa 1920 periaatepäätöksen Kauskilan kansakoulun perustamisesta. Koulutyö oli tarkotus aloitta ensiksi vuokrahuoneistossa. Koulupiirin ensimmäinen kokous pidettiin 27.6.1920. Seuraavassa kokouksessa koululle valittiin johtokunta, johon valittiin seiraavat henkilöt: talollinen Antti Sokura, Vihtolasta, kirjuriksi talollinen August Sokura Vihtolasta, sekä jäseniksi Maria Käkelä, Matti Ikonen, August Pukki, Antti Partanen ja Ville Vihtonen, kaikki talollisia.

Koulun ensimmäiseksi opettajaksi johtokunta valitsi 19.6.1921 Helmi Johanna Kettusen, joka oli saanut keväällä päästötodistuksen Sortavalan seminaarista. Koulu aloitti toimintansa Elias Karhun talossa 23.9.1921. Oppilaita oli yhteensä 36, heistä 22 oli poikia ja 14 tyttöjä. Hyypiälän kylän lapset eivät mahtuneet vuokrahuoneiston pienuuden takia kouluun, joten he kävivät Puralan koulussa. Uuden piirijaon Lappeen kunta sai vuonna 1922 ja siinä Kauskila sai pitää koulupiirinsä.

Näkymä koululle Kauskilantieltä

Kauskilan koulun rakentaminen aloitettiin keväällä 1923. Määrärahan koulun rakentamiseen oli kunnanvaltuusto myöntänyt viimeisessä kokouksessaan joulunpyhien ja uudenvuoden välissä. Koulu valmistui syksyllä niin, että 18.10.1923 koulun omaisuus voitiin siirtää uuteen kaksikerroksiseen koulurakennukseen. Koulun vihkiäisiä vietettiin 21.10.1923. Koulun opettaja vaihtui kesällä 1922, kun opettajaksi tuli Lempi Amanda Kolppo. Ensimmäisinä vuosina koulussa oli vuosittain noin 30 oppilasta. Lukuvuonna 1956 - 1957 Kauskilassa oli keväällä 65 oppilasta. Oppilasmäärä väheni 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa ja lisäksi koulu oli päässyt huonoon kuntoon. Niinpä koulun toiminta rakennuksessa päättyi keväällä 1971.

Alla taulukko koulun oppilasmääristä vuosilta 1922 - 1971. Tiedot on poimittu Lappeen kunnan kunnalliskertomuksista.

Vuosi	x	1922	1923	1924	1925	1926	1927	1928	1929	1930	1931	x
Oppilasmäärä	x	37	38	21	33	21	29	28	36	35	35	x
Vuosi	1932	1933	1934	1935	1936	1937	1938	1939	1940	1941	1942	1943
Oppilasmäärä	20	33	39	40	43	35	34	37	46	43	32	36
Vuosi	1944	1945	1946	1947	1948	1949	1950	1951	1952	1953	1954	1955
Oppilasmäärä	38	41	39	45	45	47	52	63	53	58	52	53
Vuosi	1956	1957	1958	1959	1960	1961	1962	1963	1964	1965	1966	1967
Oppilasmäärä	63	64	60	57	60	62	60	59	55	55	40	49
Vuosi	1968	1969	1970	1971	x	x	x	x	x	x	x	x
Oppilasmäärä	45	31	28	22	x	x	x	x	x	x	x	x

Tässä kuva koulusta "vanhoilta hyviltä ajoilta" eli lukuvuodelta 1964 - 1965. Kuvan takana oleva teksti kertoo koulussa olleen tuolloin 40 oppilasta

Alla lisää kuvia Kauskilan koululta. Kuvat kertovat siitä, että kiinteistöllä ei ole enää montakaan vuotta jäljellä. Koulun tontti on pahoin pusikoitunut, hirsissä on lahovaurioita, portaat ovat luhistuneet, katto sen sijaan näytti ehjältä. Kukahan tämän kiinteistön omistaa?

Näkymää koululle Kauskilantieltä haittaavat tiheät pusikot

Komeat portaat tuovat alas yläkerrasta. En viitsinyt testata, kestäsivätkö vielä. Kuvassa etualalla näkyvissä nyykähtänyt lipputanko.

Vielä yksi näkökulma Kauskilan koululle

Kauskilan Kappelinmäki

Lappeen keskiaikainen Pyhän Lauri kirkko sijaitsi tällä paikalla Kauskilan Kappelinmäellä

Olen tänä syksynä marraskuun alkupuolella pyörällyt parina aamuna reittiä, joka kulkee Lappeenrannan eteläpuolella Kauskilan kylän kautta. Pysähdyspaikkana on molemmilla kerroilla ollut Kauskilantien varresta löytyvä Kappelinmäki.  Tämä paikka oli Lappeen emäpitäjän keskiaikainen keskus. Täällä on sijainnut keskiajalla Pyhän Laurin kirkko ja kalmisto.  Paikalla suoritetuissa kaivauksissa on Kappelinmäen hautoja dokumentoitu noin 150 ja hautauksia on havaittu yhteensä 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä vielä 1500-luvun lopulla ja uusimmat löydöt kertovat että vielä 1600-luvun toisella neljänneksellä. Paikalla on tähän mennessä tehty yli 600 esinelöytöä, joiden joukossa varsin paljon rahoja. Niinpä Kauskilan Kappelinmäki on Itä-Suomen suurin ristiretki- ja keskiajan kalmisto.

Kappelinmäen informaatiotaulu

Näkymä Kauskilantieltä Kappelinmäen kirkon paikalle

Alueesta ei ole tutkittu vasta kuin 10-15 prosenttia. Merkittävin löytö Kappelinmäellä on ollut kirkon paikka. Pohjakivien mukaan kirkon pinta-ala on ollut lähes 80 neliömetriä. Kappelinmäki oli keskiaikaisen Lappeen seudun keskeinen kokoontumis- ja kauppapaikka. Lappeenranta nousi vastaavaan asemaan vasta 1500-luvun lopulla. Kauskilan kautta johti keskiajalla tie Viipurista Savoon ja Hämeeseen. Nyt tuo peltojen keskellä, mäentöyräillä, sankassa kuusikossa, sijaitseva Kappelinmäki henkii ikiaikaisen eteläkarjalaisen luonnon rauhaa. Poissa on kiire, ihmisäänien sorina ja markkinamiesten huudot.

 

Näkymä Kappelinmäellä sijainneen kirkon takaa Kauskilantielle päin

Kappelinmäestä löytyy verkosta suurehko määrä tietoa. Merkittävimpiä ovat muun muassa Pekka Toivasen artikkeli, joka on julkaistu vuonna 1999 kirjasessa  Kauskilasta kuntaliitokseen. Historiaa jatarinoita. (Etelä-Karjalan museon julkaisusarja nro 21. Lappeenranta. 1999) antaa hyvän yleiskuvan millaisesta paikasta on kyse. Ville Laakson sivut Kauskilan kaivauksista vuosina 1999 - 2005 löytyvät täältä. Kirkkoherra Jorma Taipaleen mielipidekirjoitus Kauskilan arvoa on vaalittava julkaistiin Etelä-Saimaassa 19.10.2007.
 

Uusi kuvakulma kirkon muistomerkille

Tässä lisää linkkejä:
Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot
Hytin kyläyhdistyksen sivuilta löytyy tietoa paitsi Hytin kylästä, myös Kauskilasta
Ylen haastattelu Maan povesta: Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäen kaivausalue
Kauskilan kaivauksista
Willimieskin on löytänyt tiensä Kauskilan Kappelinmäelle

Tyylitelty näkökulma muistomerkistä, otettu 2.11.2014, jäisen hyhmän sataessa niskaani.