Simolan (kansa)koulu Lappeella

Simolan vuonna 1903 valmistunut kansakoulu kuvattuna 5.7.2015

Ensimmäinen pysähdyspaikkani pyöräretkelläni  5.7.2015 oli Simolan, Monolan, Kälvelän, Rikkilän ja Vainikkalan kylissä Simolan vanha, mutta arvokkaan näköinen kansakoulurakennus.  Kokosin koulun vaiheista jälkikäteen yhteenvedon käyttäen apunani Taavi G. Murron vuonna 1929 painettua kirjaa Lappeen pitäjän historia II sekä  usean kirjoittajan kokoamaa kirjaa Kunta kaupungin kupeessa. Lappeen historia II. Vuodet 1865 - 1966, joka ilmestyi vuonna 2011. Ja lisäksi Leena Pentikäisen Simolan kyläseudun historiasta koostamaa kirjaa Lappeen Simola. Risteysasema Pietarinradan varressa vuodelta 2005. Selasin myös vanhoja lehtiä.

Simolan koulun länsipääty

Kansakoululaitoksen luominen alkoi maassamme1860-luvulla ja ennen pitkää jokaisessa isossa suomalaisessa maalaiskylässä oli oma kansakoulu. Lappeenrantaan perustettiin ensimmäinen kansakoulu vuonna 1866, Lappeelle vuonna 1878. Toukokuun 24. päivänä1898 antoi valtiovalta asetuksen kansakoulujen perustamisesta maalaiskuntiin. Se velvoitti kunnat jakamaan alueensa kansakoulupiireihin. Lisäksi asetus edellytti, että kunnat  perustavat niin monta kansakoulua, että jokainen kunnassa asuva lapsi voi nauttia opetusta omassa koulupiirissään ilman suuria vaikeuksia. Lappeella kuntakokouksen asettaman 14-henkisen piirijakovaliokunnan esitykseen tukeutuen kuntakokous hyväksyi 15.7.1899 kuntaan kansakoulupiirijaon. Näin muodostettiin 14 koulupiiriä: Haapajärvi, Hanhijärvi, Kasukkala, Kansola, Kaukaa, Korkea-aho, Kärkelä, Mustola, Pulsa, Purala, Simola, Sipari, Taikinamäki ja Vainikkala.

Simolan koulun itäpääty

Simolan kansakouluhankkeesta löytyy ensimmäinen maininta jo vuodelta 1897. Lappeenrannan Uutisissa nimittäin kirjoittettiin 26.1.1897: Jos kerran joskus Lappeella yksikään kansakoulu perustetaan, niin Simolaan pitää myöskin saapa semmoinen laitos. Kun kerran kylässä on kapakka, totta kai kouluakin tarvitaan. Artikkelin kapakalla tarkoitettiin asemalla ollutta ravintolaa, jossa tarjoiltiin myös väkijuomia..

Kyseisellä asemalla pidettiin 17.9.1899 kokous, jossa neuvoteltiin tuloksetta kansakoulun perustamisesta. Innokkaan koulun puuhaajan kauppias Aksel J. Enckellin aloitteesta saatiin uusi kokous koolle herrastuomari Mikko Monosen taloon 18.11.1900. Kokouksessa Mikko Mononen tarjoutui lahjoittamaan kaksi hehtaaria maata koulun tontiksi puolentoista kilometrin päästä asemalta. Kokousväki piti lahjoitettua paikkaa sopivana ja päätti aloittaa koulun rakentamisen. Ratamestari Fredrik Wallenius laati koulua varten piirustukset. Ne hyväksyessään kuntakokous määräsi  kuitenkin rakennusta lyhennettäväksi kahdella metrillä ja kavennettavaksi 1,5 metrillä. Kunta varasi hanketta varten valtiolta otetun 2000 markan lainan. Koulupiiriin kuuluvat perheet velvoitettiin tuomaan rakennuspuita hankkeeseen. Puumäärä oli sidottu veroäyrimäärään. Ne, joilla ei ollut metsää, osallistuivat rakennuskustannuksiin rahallisesti.

Kutsu juuri valmistuneen Simolan kansakoulun vihkiäisiin.
Itä-Suomen Sanomat 24.9.1903

Simolan kansakoulu vuonna 1956

Koulun rakentamista viivästyttivät ajalle tyypilliset riidat koulun paikasta. Haikalan, Melkkolan ja Suomalaisen kylien asukkkaat vaativat koulun rakennuspaikan siirtämistä heidän kyliään lähemmäksi. Tätä vastustivat Kälvelän ja Rikkilän kylien asukkaat. Lisäksi Simolan aseman virkamiehet tulivat siihen tulokseen, etteivät heidän lapsensa juurikaan tätä kansakoulua käytä, vaan hakeutuvat yksityisiin oppilaitoksiin. Niinpä heidän mielestään virkamiesperheiden ei ole pakko osallistua koulun rakentamiskustannuksiin. Asemapäällikkö Wigren valitti kaikkien virkamiesten puolesta rakentamiskustannuksiin osallistumisesta kuntakokoukselle. Se hylkäsi valituksen kuten myöhemmin myös läänin kuvernööri. Monien vaiheiden jälkeen koulu valmistui syksyllä 1903. Sen vihkiäisiä vietettiin 27.9.1903 ja ensimmäiset oppilaat otettiin vastaan 30.9.

Vuosina 1903 - 1907 koulussa oli vain yksi opettaja, joista ensimmäisenä tehtävää hoiti Maria Lipponen. Vuodesta 1928 alkaen Simolassa toimi myös 36-viikkoinen alakoulu. Vuonna 1937 koululle valmistui erillinen lisärakennus, johon sijoittuivat alaluokka, veistosali, keittola sekä alaluokan opettajan asunto.

Simolan kansakoulupiirin kokous.
Etelä-Saimaa 12.10.1920

1940-luvulla Simolan koulu kärsi tilanahtaudesta suuren oppilasmäärän vuoksi ja tuossa vaihessa puuhattiin Raippoon uutta kansakoulua. Se hanke ei kuitenkaan toteutunut. Lukuvuonna 1956 - 1957 koulussa oli 102 oppilasta ja opetutyössä neljä opettajaa. Vuonna 1965 oppilaita oli 65, vuosikymmenen lopulla noin 80. Vuonna 2013 Lappeenrannan koulutoimi esitti syyskuussa 2013 Simolan koulun lakkauttamista. Suunnitelma liittyi kouluverkoston supistamisen kautta haettaviin säästöihin. Simolan koulun oppilaat olisivat siirtyneet suunnitelman mukaan Kesämäen kouluun syksystä 2015 lukien. Suunnitelma "jalostui" loppusyksyn aikana niin, että kaupunginvaltuusto teki Simolan osalta seuraavanlaisen päätöksen: Mäntylä-Vihtola alueelle kohoaa 2021-2023 uusi koulu, jos alueen asukasmäärä sitä vaatii. Kouluun sijoitetaan tilat myös Simolan oppilaille ja osalle Korkea-ahon koulun oppilaista. Eli vanha ja arvokas koulukiinteistö säilyy alkuperäisessä käytössään vielä 6 - 8 vuotta.

Simolan koulun eteläinen seinusta

Simolan koulun pihapiiriä

Vuonna 1937 valmistunut erillinen lisärakennus

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 1: Hanhijärven koulu (Päivitetty 6.4.2016)

Entinen Hanhijärven kyläkoulu

Koulumaailmassa on vuosia ollut trendinä pienten kyläkoulujen lakkauttaminen. Suurin osa vanhoista kyläkouluista on rakennettu 1800-luvun lopulla, 1900-luvun alussa sekä 1920-luvulla. Niiden ulkoasu on ainakin minun arkkitehtoonista silmää hivelevä. Niinpä sydämeni ei iloitse yhdenkään kyläkoulun lakkauttamisesta ja vanhan koulukiinteistön purkamisesta. Kyläkoulut ovat usein olleet merkittävästi maaseutukylien maisemaa hallitsevia ja luovia. Ei sovi unohtaa, mikä tärkeä merkitys näillä kouluilla on ja on ollut kylien sosiaaliselle ja kulttuuriselle elämälle. Kun kylästä häviää koulu, sieltä saattaa hävitä muukin yhdessä tekemisen palo.

Aikomukseni on kuvata pyörä- ja kävelyretkilläni KAIKKI Lappeenrannan seudun lakkautetut ja vielä pystyssä olevat kyläkoulut ja laatia niiden historiasta lyhyt katsaus.Toissa viikolla kuvasin jo Rutolan koulua.

Kansakoululaitoksen luominen aloitettiin maahamme 1860-luvulla ja vähitellen jokaisessa isossa suomalaisessa maalaiskylässä oli oma koulu. Kouluverkosto alkoi supistua 1960-luvulla maaltamuuton kiihdyttyä ennennäkemättömiin mittoihin. Toinen koulutarvetta vähentävä tekijä oli syntyvyyden lasku.Tätä kehityskulkua ei ole onnistuttu kääntämään. Uudella vuosituhannella koulujen lakkauttamisen taustalla on ollut paitsi edellä mainitut syyt, myös säästäminen sekä käsitys että suuri on kaunista, opetuksessakin.


 

Hanhijärven kansakoulu vuonna 1957. Silloin kaksiopettajaisessa koulussa oli 41 oppilasta.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Hanhijärven koulu

Koulun perustaminen Hanhijärvelle nousi keskusteluun vuonna 1899. Koulupiiri perustettiin kyseisenä vuonna, varoja kerättiin arpajaisilla, tonttikin katsottiin ja koulun rakentamiseen pyydettiin urakkatarjouksia paikallisissa lehdissä. Perustaminen siirtyi lopulta kuitenkin 1920-luvulle koulun paikasta syntyneiden erimielisyyksien takia. Lisäksi koulupiiriin alkuaan kaavaillut Vihtolan, Tukialan ja Karkkolan kylät vetäytyivät siitä. Kouluhankkeen alkuvaiheista löytyy blogikirjoitus täältä.

Vuonna 1919 uudelleen järjestelty Hanhijärven koulupiiri käsitti Hanhijärven, Hanhikempin, Ihalaisen ja Rantalan kylät. Seutu on tunnettu 1880-luvulta lähtien viipurinrinkeleiden valmistuksesta ja myynnistä. Ennen kylän  koulun rakentamista toimi väliaikainen kouluhuoneisto A. Kempin talossa Hanhikempissä. Siellä toiminta alkoi syksyllä 1921. Varsinainen koulutalo rakennettiin 1924. Piirrustukset laati  Viipurin maanviljelysseuran rakennusmestari Hagberg. Satulakattoisessa hirsisessä koulurakennuksessa on näkyvissä 1920-luvun  klassismin piirteitä, mm. muotojen yksinkertaisuus ja sisäänkäyntien päätykolmiot. Koulun ulko- ja saunarakennukset rakennettiin kouluhallituksen mallipiirustusten mukaan. Koulun rakentamista varten otti Lappeen kunta 160 000 markan lainan, kuten alla olevasta Etelä-Saimaan uutisesta ilmenee:

160 000 markan laina Hanhirjärven koulun rakentamiseen.  Etelä-Saimaa 28.2.1925

Hanhijärven kansakoulun oppilasmäärä vaihteli vuosikymmenien kuluessa varsin paljon. Alimmillaan (16 oppilasta) se oli vuosina 1950 ja 1952, jolloin koulussa ei ollut lainkaan kansakoulun alaluokkia. Enimmillään oppilasmäärä oli vuosina 1963 (heistä 21 alaluokilla ja 32 yläluokilla) ja 1964, jolloin koulussa opiskeli 53 lasta. 1970-luvun alussa oppilasmäärä tippui runsaaseen 20:en. Viimeisenä kansakouluvuonna oppilaita oli vain 20. Ohessa kokoamani taulukko Hanhijärven kansakoulun oppilasmäärästä vuonsia 1922 - 1974:

Vuosi	1922	1923	1924	1925	1926	1927	1928	1929
Oppilasmäärä	31	26	28	30	28	46	29	45
Vuosi	1930	1931	1934	1935	1936	1937	1938	1939
Oppilasmäärä	36	55	42	48	34	42	28	52
Vuosi	1940	1941	1942	1943	1944	1945	1946	1947
Oppilasmäärä	51	51	48	36	38	41	39	30
Vuosi	1948	1949	1950	1951	1952	1953	1954	1955
Oppilasmäärä	28	25	16	27	16	19	26	35
Vuosi	1956	1957	1958	1959	1960	1961	1962	1963
Oppilasmäärä	43	41	44	37	44	45	48	53
Vuosi	1964	1965	1966	1967	1968	1969	1970	1971
Oppilasmäärä	53	49	45	42	32	35	31	33
Vuosi	1972	1973	1974	x	x	x	x	x
Oppilasmäärä	24	23	20	x	x	x	x	x

Koulun elämä jatkui kuiten vielä pitkään  peruskoulun ala-asteena. Kaivamieni vanhojen lehtiuutisten mukaan Hanhijärven koulusta todettiin vuonna 1999  seuraavasti Hanhijärven koulu elää ja voi erinomaisesti. Tämä ei kuitenkaan estänyt sitä, että seitsemän vuotta myöhemmin koulu lakkautettin. Koulun viimeisille oppilaille jaettiin todistukset keväällä 2006.

Tässä kaksi kuva lisää Hanhijärven koulusta: