Sukuhistoriaa 3, osa 4

 

Tässä kuvassa on mahdollisesti Anna Surakka Huru (1885-1950)

John Alfred ja Anna (Surakka) Huru asuivat siis lopun elämänsä Astoriassa. John Alfred ilmoittaa vuoden 1920 väestölaskentakaavakkeessa saapuneensa maahan vuonna 1909. Anna saapumisvuodeksi on merkitty 1911, mikä itse asiassa on hänen saapumisvuotensa Kanadaan, ei Yhdysvaltoihin. Perheen lapsista kahden vanhimman syntymäpaikaksi on merkitty Michiganin osavaltio ja isän kerrotaan työskentelevän puunjalostuslaitoksessa (lumber mill).

Bertha Huru Jurvakainen 1918-1993

Lapsia Hurun perheeseen syntyi viisi. Vanhin heistä oli Hubert (16.3.1917 Calumet, Michigan – 1.8.1975 Longview, Washington), lempinimeltään Hoobie (who-be). Oliko Hubert, joka ei koskaan avioitunut, mahdollisesti Johan Alfredin ensimmäisestä avioliitosta? Avioituivathan Johan Alfred ja Anna vasta 5.10.1917? Hubertin jälkeen perheeseen syntyi Bertha -tytär (25.9.1918 Calumet Michigan – 9.11.1993 Longview, Washington), josta tuli suurperheen äiti. Muistokirjoituksen mukaan Berthalla oli yhdeksän lasta, neljä tytärtä ja viisi poikaa, sekä 52 lastenlasta. Vasta Astoriaan muuttaneeseen perheeseen syntyi 24.10.1919 Edward-niminen poika, joka kuoli varsin nuorena eli 45-vuotiaana 11.1.1965 Interlachenissa, Oregonissa. Myös Edward oli avioitunut ja hänellä oli muistokirjoituksen mukaan kolme lasta. Vuonna 1921 Hurun perheessä iloittiin Helen-tyttären syntymisestä. Hänen elämänvaiheitaan minulla on erittäin vähän tietoja.  Vuonna 1950 hänen mainitaan olevan Oregonin Portlandissa asuvana Mrs Clayton Crow. Vuonna 1975 hänet tunnettiin rouva Helen Reynoldsina, joka asui Long Beachin kaupungissa Kaliforniassa. Nuorin perheen lapsista oli Hilda, joka syntyi 9.1.1925. Hilda asui pitkään Etelä-Kaliforniassa ja Phoenixissa Arizonassa. 25 viimeistä elinvuottaan hän asui jälleen Columbia-joen varrella Longviewin kaupungissa. Hilda avioitui 16.4.1971 pikkupoikana vanhempiensa kanssa Ruotsista Yhdysvaltoihin muuttaneen Thor Jacob Johnsonin kanssa (1912-1997). Avioliitto oli lapseton. Hilda Huru Johson kuoli 25.10.2007 Longviewin kaupungissa Washingtonissa.

Hilda Huru  Johnson 1925-2007

Vuoden 1940 väestönlaskentatiedot kertovat, että John Alfred työskenteli satamatyöläisenä. Hänen vuosiansionsa olivat 2163 dollaria (nykyrahassa 41557 dollaria). Kotona asuivat lapsista vielä 20-vuotias kuorma-autonkuljettaja Edward ja 15-vuotias koululainen Hilda. Naapurissa saman (Columbia Avenue) kadun varrella asui perheen 21-vuotias Bertha-tytär, joka oli avioitunut puuseppä Arne Jurvakaisen kanssa. Koko tienoo näyttää olevan vahvasti suomalaisperäisen väestön asuttamaa. Naapurissa asuivat muun muassa Mäen, Silverin, Blomqvistin, Niemen, Huhtalan ja Reinikan perheet sekä yksinäiset Hilja Sorvari ja Jacob Merilä. Olipa suomalaisten keskelle asettunut yksi saksalaistaustainenkin perheenisä, mutta hän oli hoksannut avioitua suomalaisen Eevan kanssa. Lieneekö siinäkin perheessä kaikunut suomi kotikielenä? Näin entisenä opetusalan ihmisenä huomioni kiinnittyi siihen, että opettajana paikallisessa koulussa työskennellyt Silverin perheen Elsie-tytär tienasi vuodessa vain 1260 dollaria. Olivatko opettajat jo silloin selkeästi alipalkattuja?

Anna Surakka Hurun (1885-1950) muistokirjoitus

Hurun perheessä koettiin syksyllä 1941 suuri suru, kun perheen isä menehtyi 49-vuotiaana. John Alfred Huru oli syntynyt Norjan Vesisaaressa 27.2.1892 ja hän kuoli Astoriassa 23.9.1941. Myöskään Annan elämäntaival ei osoittautunut enää pitkäksi. Hän sairastui vakavasti 1940-luvun lopulla vatsasyöpään. Huolimatta sitä, että hänet leikattiin, Anna menehtyi 11.12.1950. John Alfred ja Anna on haudattu Lewis and Clarkin hautausmaalle, Miles Crossing, Clatsop County, Oregon. Vaikka Anna on levännyt jo 70 vuotta Columbia-joen vehreissä rantamaisemissa, hänen perillisiään elää edelleen Yhdysvalloista ainakin kymmenittäin jollei sadoittain.

Sarja jatkuu vielä tarinalla Annan sisaresta Mariasta.

Suomen kansa lisääntyy [Amerikassa]. (Amerikan Suomalainen lehti 13.1.1882)

Cunard Linen asiamiehen iso mainos Amerikan Suomalaisessa Lehdessä

Amerikan Suomalaisessa Lehdessä oli oheinen artikkeli tammikuussa 1882. Siinä luotiin lyhyt, suupiirteinen katsaus suomalaisen siirtolaisuuden alkuvaiheisiin. Artikkelissa oli mukana myös lehden tilaajamäärät Yhdysvalloissa paikkakunnittain. Sitä katsoessa amerikansuomalaisten historiaan perehtynyt huomaa nopeasti, että listasta puuttuvat monet paikkakunnat, joiden nimien olettaisi siellä olevan. Näillä suomalaisten siirtolaisten "pesäpaikoilla" luonto vielä odotti suomalaisia uudisraivaajia tai he olivat juuri sinne saapuneet. Lehden amerikkalaisten tilaajien lukumäärä näyttää olleen varsin pieni, noin 400. Lisäksi lehteä meni runsaasti myös Eurooppaan, esimerkiksi vuonna 1880 kolmattasataa kappaletta. Merkittävän osan näistä tilauksista maksoivat Amerikkaan muuttaneet siirtolaiset, jotka näin lehden välityksellä halusivat antaa kotimaahan jääneille omaisille kuvan siitä, millaista elämä oli uudella mantereella. Samaan aikaan Suomessa oli herännyt voimakas amerikankuume, joten lehden uutisille ja kertomuksille riitti innokkaita lukijoita. Kun noin kolmasosa lehden tilauksista meni Eurooppaan, on näillä tilauksilla ollut ratkaiseva merkitys sille, että lehti yleensä pystyi ilmestymään. Merkittävä osa Amerikan Suomalaisen Lehden mainoksista  oli laivayhtiöiden agenttien mainoksia, joita  Euroopassa Amerikkaan muuttoa suunnittelvat innokkasti lueskelivat.

Ote Amerikan Suomalaisen Lehden
artikkelista 13.1.1882

Suomen kansa lisääntyy

Ehkä lienee tämän lehden lukioille hauskaa, jos luomme tässä vuotta alkaessamme silmäyksen Suomen Kansan lisääntymiseen Amerikassa. Aina vuoteen 1866 ei luulla löytyneen Amerikassa muita suomalaisia kuin merimiehiä ja muutamia seikkailijoita, mutta mainittuna vuonna tulivat ensimmäiset varsinaiset siirtolaiset Norjan rannikolta. Ensi vuosina karttuivat suomalaiset hitaasti ja vielä v. 1870 oli Cokatossa noin 12 suomalaista asukasta. Michiganin kuparikaivannoissa arveltiin silloin olevan noin 50 henkeä. V. 1879 ei löytynyt vielä Michiganin rautakaivannoista tuskin kymmentä suomalaista; nyt on siellä sadoittain useammalla kaivannolla. Emme voi nykyänsä julkaista suuntaisiakaan tilastollisia tietoja Amerikan suomalaisista, mutta jonkunlainen selko heidän asuinpaikoista ja väestön suhdasta (=suhteista?) kussakin eri paikassa voitaneen saada, jos julkaistaan tässä, kuinka monta Amerikan Suomalaista Lehteä tilataan kuhunkin paikkaan. Michiganissa: Calumet 53, Hancock 42, Allouez 20, Delaware 37, Copper Falls 4, Negaunee 14, Ishpeming 17, Humboldt 9, Republic 6, Clifton 4, Michigamme 3, ja 12:ta muuhun paikkaan tässä valtiossa 1, 2 ja 3 lehteä kuhunkin. Minnesotassa: Cokato 21, New York Mills 18, Franklin 5, Brainerd 3, Duluth 3, Minneapolis 5, sekä 8 muuhun paikkaa, 1, 2 ja 3 lehteä kuhunkin. Kaliforniassa: Noyo 12, sekä kolmeen muuhun paikkaan. Oregonissa: Astoria 12, Pendleton 6, Washington territoriossa: Klickitat 4, Brush Prairie 3, sekä pariin muuhun paikkaan. Kaikkiansa lähetetään Amerikan Suomalaista Lehteä Amerikassa 85 eri paikkakunnalle.