Simolan aseman vesitornin seinässä näkyvät edelleen selkeästi pommituksen jäljet |
Vesitornin sisältä löytyy tuhoisien pommien kappaleita |
Lappeen Simolan
kylässä elettiin kohtalokkaita hetkiä jatkosodan aikana kesäkuussa 1944. Tällöin, 19. - 20.6., Neuvostoliiton ilmavoimien
suorittamat kolme suurpommitusta aiheuttivat tuhoa ja kuolemaa Simolan kylässä, asemalla ja aseman
raiteilla seisoneissa junissa sekä Etu-Simolan (Raippo) pysäkillä. Pommitukset liittyvät Neuvostoliiton kesäkuussa Kannaksella aloittamaan suurhyökkäykseen. Pommitusten
tavoitteena oli estää suomalaisten rautateitä pitkin suorittama huoltoliikenne rintamalinjojen
takana. Simola joutumisen laajojen pommitusten kohteeksi selittää sen asema Karjalan kannakselta tulevan ja sinne
vievän junaliikenteen solmukohtana. Niinpä Simolan asemalla ja ratapihalla oli pommituspäivinä käynnissä erittäin vilkas liikenne. Junanvaunut
olivat tavaroiden lisäksi täynnä evakkoja, lottia,
sotilaita, linnoitustyömiehiä ja jopa sotavankeja. Pommituksessa kuolleiden määrästä esiintyy useita toisistaan poikkeavia tietoja.
Suurin annettu lukumäärä on 142. Menehtyneistä noin puolet oli siviilejä ja loput sotilaita, virkailijoita ja
neuvostoliittolaisia sotavankeja. Haavoittuneita oli ainakin 150.
Pommitukset
tapahtuivat kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen pommitus oli maanantai-iltana 19. kesäkuuta noin kello 20 aikoihin. Tähän pommitukseen osallistui 47 konetta. Toinen pommitus
tapahtui tiistaiaamuna 20. kesäkuuta kello 7 jälkeen. Kolmannen kerran pommikoneet ilmaantuivat
Simolan ylle tiistai-iltana noin kello 20. Toisena pommitupäivänä Simolan ja Etu-Simolan kimpussa oli 67 konetta. Pommituksista tuhoisin oli ensimmäinen. Siinä menehtyi ainakin 101 ihmistä. Suojautuminen paikallisen
kaupan kellariin oli kohtalokas yli 40 (joidenkin tietojen mukaa 43) ihmiselle, sillä se sai täysosuman.
Pommituksissa
paloi asemaseudulta 15 taloa ja vaurioituneita taloja oli 23 taloa. Simolan ja
Etu-Simolan ratapihoilla tuhoutui tai vaurioitui raiteita ja vaihteita. Niiden
lisäksi menetettiin kaksi veturia ja 63 vaunua
tuhoutui tai vaurioitui. Huolimatta isoista vahingoista ja traagista
kohtaloista saatiin rautatieliikenne melko nopeasti kuitenkin jatkumaan.
Toinen rautatieliikenteen solmukohtaan samoihin aikoihin (20.6.1944) tehty tuhoisa pommitus tapahtui Elisenvaarassa. Tässä 44 koneen pommituksessa kuolleiden määrästä on vain arvioita. Kuolleita oli niiden mukaan noin 200. Asemalle oli juuri saapunut räisäläläisten evakkojuna. Asemalle oli tehty pommitus jo 15.6., mutta jälkimmäinen oli sotiemme tuhoisin.
Toinen rautatieliikenteen solmukohtaan samoihin aikoihin (20.6.1944) tehty tuhoisa pommitus tapahtui Elisenvaarassa. Tässä 44 koneen pommituksessa kuolleiden määrästä on vain arvioita. Kuolleita oli niiden mukaan noin 200. Asemalle oli juuri saapunut räisäläläisten evakkojuna. Asemalle oli tehty pommitus jo 15.6., mutta jälkimmäinen oli sotiemme tuhoisin.
Simolan
pommituksen jäljet näkyvät yhä hyvin Simolan aseman vanhan veturien vesitornin
tiiliseinissä. Torni on säilytetty pommitusten uhrien muistomerkkinä ja sen sisältä löytyy pieni näyttely pommituksista. Osa pommituksen uhreista on haudattu Lepolan
hautausmaalle yhteishautaan, jolle on pystytetty muistomerkki. Lappeenrannan
sankarihautausmaalle on haudattu lisäksi 61 tuntemattomaksi jäänyttä vainajaa. Samoin siellä on viimeinen leposija viidelle pommituksessa menehtyneelle sotilaaalle. Osa tunnistetuista vainajista siirrettin haudattavaksi kotiseutunsa multaan.
Lisätietoja:
Lisätietoja:
Heikki Kauranteen
laatima yhteenveto pommituksista löytyy täältä.
Se sisältää mmm. karttapiiroksia ja ilmakuvia alueesta laajan
tietopaketin lisäksi.
Aiheesta löytyy artikkeli myös Willimiehen blogista artikkeli sekä sitä seuraava laaja keskustelu.
Aiheesta löytyy artikkeli myös Willimiehen blogista artikkeli sekä sitä seuraava laaja keskustelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti