Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Kähärilä Joutsenossa

 

 

 

 

Näkymää maantieltä entiselle Kähärilän koululle

Myös tämä tarina lakkautetusta kyläkoulusta on odottanut vuoroaan jo vuoden. Kävin kuvaamassa syksyllä 2015 Kähärilän koulurakennusta samalla Mää Jääskee-pyöräretkellä, jolla pysähdyin myös Leppälän koululla. Toisin kuin Leppälässä, en koskaan työskennellyt Kähärilässä. Muistelen käyneeni Kähärilän koululla ainoastaan kerran. Tämäkin tarina on koottu pääosin Toivo Laivon ja Pertti Vuoren teokseen Joutsenon koululaitoksen historia, joka ilmestyi vuonna 1984.

Kun kouluhallitus vahvisti 23.10.1923 Joutsenoon uuden koulupiirijaon, siihen kuului Kähärilästä ja sen lähikylistä muodostettu Kähärilän koulupiiri. Joutsenon kunnan valtuusto valitsi vuonna 1926 sen johtokuntaan Juho Jauhon, A. Sunin, J. Soljan, J. Nurkan ja M. Rossin.

Syksyllä 1927 keskusteltiin kunnanvaltuustossa Kähärilän ja Parjalan kylän asukkaiden aloitteesta uudesta kansakoulusta joko niin, että se rakennetaan yhteisesti, tai että molemmille kylille rakennetaan omat koulut. Joulukuussa 1927 valtuusto valitsi Juho Jauhon johtokunnan kokoonkutsujaksi. Sen tehtäväksi annettiin kouluasian valmistelu.

Kuten lähes aina koulua perustettaessa, riideltiin nytkin aluksi koulun paikasta. Parjalan kylällä asuvat tunsivat jäävänsä liian kauaksi koulusta, mikäli se rakennetaan Kähärilään. Valtuusto käsitteli 18.12.1928 koulupaikasta tehtyä valitusta. Se kehotti kunnan kouluvaliokuntaa kutsumaan koolle molempien kylien yhteisen kokouksen, johon kutsuttaisiin myös kansakouluntarkastaja. Valtuusto käsitteli tämän jälkeen asiaa uudestaan ja päätyi lopulta siihen, että koulu rakennetaan Kähärilään Pihlajamäelle.

Kähärilän entinen koulurakennus on nykyisin yksityisasuntona

Koulutyö haluttiin aloittaa Kähärilässä jo ennen varsinaisen rakennuksen valmistumista. Kunnanvaltuusto antoi 8.9.1928 koulun johtokunnalle tehtäväksi järjestää koulutyön käynnistyminen vielä samana syksynä. Niinpä ja sitten oppilaat marssivatkin myöhemmin syksyllä Koivulaan Seppäsen taloon opiskelemaan.

Vuoden 1930 syksyllä valtuusto hyväksyi koulurakennuksen piirustukset ja seuraavana syksynä voitiin koulunpito aloittaa uudessa kaksikerroksisessa rakennuksessa. Valmistunut koulurakennus oli riittävä kooltaan jopa silloinkin, kun koulu vuosina 1938—1948 kolmeopettajaisena. Kouluun kaivattiin 1950-luvulla perusteellista korjausta, mutta epävarmuus oppilasmääristä siirsi jatkuvasti hankkeiden toteuttamista. Kun Joutsenon kunnanvaltuusto käsitteli vuonna 1960 koulurakennusten korjausten kiireellisyysjärjestystä, esillä oli ehdotus Kähärilän piirin yhdistämisestä Ravattilan piiriin. Ajatus ei silloin saanut kannatusta ja vuonna 1964 toteutettiin koululla runsaasti perusparannuksia. Kähärilässä pitkäaikaisen opettajana oli Helvi Timonen, joka koulun perustamisesta lähtien 35 vuoden ajan ohjasi kylän lasten opintoja ja oli mukana monissa muissa riennoissa.

Kähärilän koulu 1980-luvulla.

Kähärilän koululla toimi Leppälä koulu tavoin kenttäsairaala kesällä 1944. Sen muistoksi koulun seinään kiinnitettiin Joutsenon sotaveteraanien, Joutsenon kunnan ja Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen toimesta muistolaatta. Laatan paljasti silloinen kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Heikki Seppänen 5.12.2002.

Koulu on ollut jo pitkään lakkautettuna ja yksityisasuntona. Lakkauttamisvuosi ei ole allekirjoittaneen tiedossa, mutta tulen täydentämään sen lähiaikoina.  

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Leppälän koulu Joutsenossa.

Entinen Leppälän koulu Joutsenossa syksyllä 2015

Lokakuun alussa 2015 tekemälläni pyöräretkellä kolusin entisen Jääsken pitäjän Suomen puolelle jääneitä osia mm. Penttilässä ja Kuurmanpohjassa. Tämä Mää Jääskeen-teemalla tehty retki mahdollisti myös vierailut kahdella joutsenolaisella kyläkoululla, joilla aikoinaan olin töissä. Toinen niistä oli Leppälän koulu. Aikomukseni oli kirjoittaa kyseisistä kouluista tarinaa heti retkeni jälkeen, mutta tarina joutui näköjään odottamaan vuoroaan vuoden päivät. Oheen kokoamani blogimerkintä Leppälän koulusta perustuu pitkälti Toivo Laivon ja Pertti Vuoren teokseen Joutsenon koululaitoksen historia, joka ilmestyi vuonna 1984.

Leppälän koulun tarina

Joutsenon kuntakokouksessa oli tammikuussa vuonna 1900 käsiteltävänä leppäläläisten ja suokumaalaisten anomus kansakoulun perustamiseksi. Koulupiirijaossa muodostettiin Leppälästa oma koulupiiri ja kuntakokous päätti 13.12.1902 rakentaa piirille oman koulun.

Koulun johtokuntaan valittiin lautamies Heikki Paakkonen ja Matti Pulkkinen Leppälästä, Mikko Jakonen Nevalasta, Heikki Suomalainen Marttilasta sekä Juho Lallo ja Matti Lipiäinen Suokumaalta.

Piirijaon yhteydessä koulun paikaksi määrättiin Leppälä, mutta se ei tyydyttänyt suokumaalaisia. Tilannetta mutkisti Marttilan kylän joutuminen perusteilla olleeseen Nuijamaan kuntaan. Monein vaiheiden jälkeen syksyllä 1903 todettiin "leppäläläisten ja suokumaisten" sopineen koulun rakentamisesta Suokumaan tien varteen. Kansakouluntarkastaja piti kuitenkin alkuperäistä paikkaa Leppälässä sopivana. Koulun rakentaminen viivästyi edelleen, mutta syyslukukauden alussa 1905 koulutyö vihdoin alkoi vastavalmistuneessa rakennuksessa.

Entinen Leppälän koulu syksyllä 2015

Leppälän koulu aloitti toimintansa yksiopettajaisena. Kaksiopettajaiseksi koulu muuttui vuonna 1921.  1930-luvulla Leppälän ja Jänhiälän kouluilla oli yhteinen kiertävä 18-viikkoinen alakoulu.

Koulutilat olivat riittävät aina sotavuosiin asti, mutta sotien jälkeen koulu kärsi tilanahtaudesta. Jääsken pitäjästä Joutsenoon liitetystä Penttilän kylästä tulleet lapset lisäsivät oppilasmääriä merkittävästi. Kevättalvella 1947 hyväksyi Joutsenon kunnanvaltuusto koululle uuden talousrakennuksen ja opettajan asunnon piirustukset. Suokumaalaiset ja lipiäläläiset katsoivat, ettei näin suuriin korjauksiin pitäisi Leppälän vanhassa koulussa ryhtyä. Sen sijaan olisi rakennettava kokonaan uusi koulu lähemmäksi kyseisiä kyliä  n.s. Kohtuusmäelle. Penttiläläiset eivät taas olleet halukkaita siirtymään Suokumaalle päin.

Kansakoululautakunta päätyi entisen koulurakennuksen korjaukseen, sillä se tulisi lautakunnan mielestä tarkoituksenmukaisimmaksi ja halvimmaksi. Toukokuussa 1948 kunnanvaltuusto hyväksyi keittola-saunarakennuksen piirustukset, joiden mukaan rakentaminen toteutettiin.

Koulun oppilasmäärä kasvoi edelleen Leppälässä ja vuonna 1956 anoi johtokunta koululle kolmatta opettajanvirkaa. Tähän ei valtuusto suostunut, vaan oppilaille järjestettiin koulukyydityksiä Kuurmanpohjan ja Ravattilan kouluille.

Leppälän koulu 1980-luvulla

Vuonna 1960 johtokunta anoi uutta koulutaloa. Piirijaon tarkistuksessa ehdotettiin koulun rakentamista Matturin tienhaaraan Suokumaalle. Lokakuussa 1962 kunnanvaltuusto päätti pitää koulun entisellä tontilla. Uuden koulun rakentamista lykättiin ja lopulta oppilaiden väheneminen teki hankkeesta tarpeettoman.

1970-luvulle tultaessa koulu oli jo siinä kunnossa, että se vaati peruskorjauksen. Kunnan talousarvioon se saatiin vuonna 1974.  Peruskorjaus tehtiiin kouluvuoden aikana, minkä vuoksi vuokrattiin väliaikaiset tilat luokkahuoneiksi tien toisella puolella olevista Sirkkalan talosta ja entisestä Leppälän kaupasta.

Muistolaatta entisen Leppälän koulun seinässä

Koulun opettajana oli pitkään Maija Harkko, yhteensä 33 vuotta. Pitkän päivätyön koulussa tekivät myös Marja ja Hannu Ruti.

Leppälän koululle kävi 2000-luvulla, kuten monelle muulle maaseudun kyläkoululle. Se  lakkautettiin keväällä 2005. Viimeisenä kouluvuonna koulussa oli 23 oppilasta. Tämän jälkeen koulurakennus myytiin yksityishenkilölle.

Leppälän koululla toimi kenttäsairaala kesällä 1944. Siitä kertoo koulurakennuksen seinässä oleva muistolaatta. Laatan koulun seinässä paljasti silloinen kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Heikki Seppänen 5.12.2002. Laatan pystyttivät Joutsenon sotaveteraanit, Joutsenon kunta sekä  Joutsenon Kotiseutuyhdistys.

Ps.Viihdyin erittäin hyvin työssäni Leppälän koululla. Sekä oppilaat että heidän huoltajansa olivat erittäin mukavia ihmisiä. Se oli työtä "lintukodossa". Oi niitä aikoja :)