Ruokolahden kellotapuli

Ruokolahden upea kellotapuli vuodelta 1752

Kesäkuisen sunnuntaivaellukseni sivupoikkeamiin kuului pysähtyminen Ruokolahden kirkonmäellä ja tutustuminen sen rakennuksiin ja muistomerkkeihin. Kirkonmäeltä ja hautausmaalta löytyi niin monta kuvattavaa, että niistä riittää jutun juurta pitkäksi aikaa. Tässä muuten näkymää Ruokolahden kirkonmäelle lintuperspektiivistä.

Kellotapulin vieressä seisoo nelikielinen infotaulu

Ensimmäiseksi pysähdyin kuvaamaan vanhaan hautausmaan keskellä seisovaa komeaa kellotapulia. Tapulilla on ikää jo 263 vuotta. Sen rakensi ruokolahtelainen kirvesmies Tuomas Ragvaldinpoika Suikkanen (1713 - 1781) Lassilan kylästä. Työ oli Suikkasen ensimmäinen kirkollinen rakennus.  Kellotapulillaan Tuomas Suikkanen sai sen verran mainetta, että hän sai rakennettavakseen useita muita karjalaisia kirkkoja. Hänen urakoimiaan ovat Johanneksen kirkko vuonna 1755, Käkisalmen kirkko 1759, Virolahden kirkko 1766, Rautjärven kirkko 1776 (paloi 1872) ja Sakkolan kirkko 1779. Tuomas Ragvaldinpoika Suikkasella oli Tuomas-niminen poika (1752 - 1807), joka myös tunnettiin kirkonrakentajana. Hänen rakentamansa on Hiitolan kirkko vuodelta 1795.

Näkymä tapulin sisältä vuonna 1861 rakennetulle lainajyvästölle,
joka toimii nykyisin kotiseutumuseona

Tapuli on itäsuomalaisen tapulityypin vanhin edustaja. Kahdeksankulmaisen pohjakerroksen ulkoseinät kaartuvat yläosaltaan voimakkaasti ulospäin, ulkonurkat ovat läpilukollisia lyhytnurkkia. Sisäänvedettyjen portaalien ja sivukomeroiden ovien muodot ja rakenteet ovat säilyneet. Toisen kerroksen seinissä ja vesikattopinnoissa on kolmioaiheiset paanutukset. Kellohuone on neliömäinen, mutta sen telttakatto on kahdeksankulmaisesti särmikäs. Tapulin vanhuutta ja sen ympärillä leijuvaa mystiikan tuntua lisää sen ulkoasuun vanhastaan kuulunut tervasively. Ruokolahden kellotapulia on sanottu suomalaisen kirkkorakennustaiteen helmeksi. Jokainen paikalla käynyt on varmasti samaa mieltä.

Tapuli kaksi kertaa purku-uhan lalla

Tapuli määrättiin 1800-luvun alussa purettavaksi. Syynä oli pelko, että se kaatuu suurta kelloa soitettaessaan. Kello siirrettiin lopulta kirkon torniin ja niin sai tapuli jäädä paikoilleen. Uusi uhka tapulille koitti 1930-luvulla. Seurakunta päätti silloin nimittäin myydä sen Seurasaari-säätiölle. Onneksi kirkkoherra August Vilhelm Lund esti kuitenkin myynnin. Niinpä se seisoo edelleen komeana alkuperäisillä paikallaan. HYVÄ NIIN!

Näkymää Ruokolahden vanhalle hautausmaalle

Näkymää Ruokolahden vanhalle hautausmaalle