Lappeen Haikalan kansakoulun "lyhyt oppimäärä".

Tanin kansakoulu vuonna 1957. Kuva: LKA

Jotta menneisyyden penkomiseen säilyy intohimo, pitänee välillä vaihtaa taas aihepiiriä. Tällä kertaa palaan Lappeenrannan koululaitoksen 150-vuotiaalle taipaleelle. Tarkastelun kohteena on Lappeen Haikalan kansakoulun seitsenvuotinen historia.

Haikalan kansakoulu

Suomalaisen ja Melkkolan kylän asukkaat Lappeella olivat kauan pyrkineet erottautumaan Simolan piiristä omaksi koulupiirikseen. Myös Lappeen kunnanvaltuusto asettui samalle kannalle tarkistaessaan piirijakoa 1920-luvulla. Tammikuussa 1924 se hyväksyi oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelmassaan, että Suomalaisen kansakoulupiiri perustetaan ja sille rakennetaan yhtä yläkoulunopettajaa varten kansakoulu. Tätä varten oli aikomus perustaa yksi yläkoulun opettajan virka sekä yksi alakoulun opettajan virka. Alakoulun opettaja olisi yhteinen Kauskilan koulupiirin kanssa ja opetusta annettaisiin 18 viikkoa kummassakin alakoulussa.  Koulupiirijako oli esillä uudestaan huhtikuussa 1924 pidetyssä kunnanvaltuuston kokouksessa. Jälleen sai Suomalaisen koulupiiri siunauksen ja tulisivat kuulumaan Melkkolan, Suomalaisen, Haikalan, Toivarilan ja Kanalammen kylät. Koulu oli määrä rakentaa Suomalaisen kankaalle Elias Suomalaisen maalle, Haikalaan vievät tien eteläpuolelle, Tuhka-aho-nimisen pellon laitaan. Piirin alueella asui 40 yläkoulu- ja 13 alakouluikäistä lasta.

Lappeen kansakoulujen piirijako ei kuitenkaan toteutunut sellaisena, kuin sen valtuusto oli hyväksynyt. Kouluhallitus palautti ainakin kolme kertaa kunnan laatiman esityksen takaisin valtuustolle. Yhdessä valtuuston laatimassa esityksessä kunta olisi perustanut koulupiirit sekä Taniin että Haikalaan. Erimielisyyttä oli myös koulun paikasta. Kunnanvaltuusto oli esittänyt Tanin koulupiirin koulun rakentamista Haikalan kylään, mutta Kouluhallituksen mielestä se oli rakennettava Tanin pysäkin läheisyyteen. Koulun toiminta tässä Haikalan koulupiirissä käynnistyi joko vuonna 1924 tai 1926. Lappeen kunnalliskertomuksesta löytyy tieto, että Haikalan kansakoulussa olisi vuonna 1924 ollut 24 oppilasta. Vuonna 1925 kunnalliskertomus ei tunne Haikalan kansakoulua. Sen sijaan vuonna 1926 Haikalan kansakoulu taas mainitaan. Oppilasmäärä oli kyseisenä kouluvuonna 24. Omaa kansakoulurakennusta koulupiirille ei ehditty rakentaa, vaan se toimi yksityisiltä vuokratuissa taloissa. Kansakoulutarkastaja ja Kouluhallitus asettuivat lopullisesti sille kannalle, että koulun tulisi olla Tanissa. Valtioneuvoston helmikuussa 1929 vahvistamassa koulupiirijaossa koulupiiri olikin nimetty Tanin koulupiiriksi, joka aloitti toimintansa vuonna 1930. Tanin kansakoulussa oli 28 oppilasta vuonna 1930, Haikalan kansakoulussa heitä oli 37. Tanin kansakoulurakennus pystytettiinkin varsin ripeästi. Sen hirret saatiin lahjoituksina kylän asukkailta. Rakennuksen pystytti urakoitsija Joonas Taipale yhdessä neljän poikansa kanssa. Koulupiiriin kuuluivat seuraavat kylät: Tani, Vihtonen, Kanalampi, Louhimo ja Haikala. Koulurakennus, jonka hinnaksi tuli 305 000 markkaa, valmistui loppusyksystä 1931 ja sen tarkastus pidettiin 7.12.1931. Vuonna 1932 oli koulussa 41 oppilasta.

Haikalan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1924 – 1930

1924	1925	1926	1927	1928	1929	1930
24	?	24	25	24	28	37

Lappeenrannan kaupunginarkosta löytyi materiaalia Haikalan kansakoulusta todella niukasti. Olisiko kellään tämän blogikirjoituksen lukijalla valokuvia Haikalan kansakoulun luokista, oppilaista tai opettajista? Allekirjoittaneella ei ole tietoa siitä, keiden omistamissa rakennuksissa koulu toimi. Toivottavasti joku lukija osaisi sen minulle kertoa. 

Simolan (kansa)koulu Lappeella

Simolan vuonna 1903 valmistunut kansakoulu kuvattuna 5.7.2015

Ensimmäinen pysähdyspaikkani pyöräretkelläni  5.7.2015 oli Simolan, Monolan, Kälvelän, Rikkilän ja Vainikkalan kylissä Simolan vanha, mutta arvokkaan näköinen kansakoulurakennus.  Kokosin koulun vaiheista jälkikäteen yhteenvedon käyttäen apunani Taavi G. Murron vuonna 1929 painettua kirjaa Lappeen pitäjän historia II sekä  usean kirjoittajan kokoamaa kirjaa Kunta kaupungin kupeessa. Lappeen historia II. Vuodet 1865 - 1966, joka ilmestyi vuonna 2011. Ja lisäksi Leena Pentikäisen Simolan kyläseudun historiasta koostamaa kirjaa Lappeen Simola. Risteysasema Pietarinradan varressa vuodelta 2005. Selasin myös vanhoja lehtiä.

Simolan koulun länsipääty

Kansakoululaitoksen luominen alkoi maassamme1860-luvulla ja ennen pitkää jokaisessa isossa suomalaisessa maalaiskylässä oli oma kansakoulu. Lappeenrantaan perustettiin ensimmäinen kansakoulu vuonna 1866, Lappeelle vuonna 1878. Toukokuun 24. päivänä1898 antoi valtiovalta asetuksen kansakoulujen perustamisesta maalaiskuntiin. Se velvoitti kunnat jakamaan alueensa kansakoulupiireihin. Lisäksi asetus edellytti, että kunnat  perustavat niin monta kansakoulua, että jokainen kunnassa asuva lapsi voi nauttia opetusta omassa koulupiirissään ilman suuria vaikeuksia. Lappeella kuntakokouksen asettaman 14-henkisen piirijakovaliokunnan esitykseen tukeutuen kuntakokous hyväksyi 15.7.1899 kuntaan kansakoulupiirijaon. Näin muodostettiin 14 koulupiiriä: Haapajärvi, Hanhijärvi, Kasukkala, Kansola, Kaukaa, Korkea-aho, Kärkelä, Mustola, Pulsa, Purala, Simola, Sipari, Taikinamäki ja Vainikkala.

Simolan koulun itäpääty

Simolan kansakouluhankkeesta löytyy ensimmäinen maininta jo vuodelta 1897. Lappeenrannan Uutisissa nimittäin kirjoittettiin 26.1.1897: Jos kerran joskus Lappeella yksikään kansakoulu perustetaan, niin Simolaan pitää myöskin saapa semmoinen laitos. Kun kerran kylässä on kapakka, totta kai kouluakin tarvitaan. Artikkelin kapakalla tarkoitettiin asemalla ollutta ravintolaa, jossa tarjoiltiin myös väkijuomia..

Kyseisellä asemalla pidettiin 17.9.1899 kokous, jossa neuvoteltiin tuloksetta kansakoulun perustamisesta. Innokkaan koulun puuhaajan kauppias Aksel J. Enckellin aloitteesta saatiin uusi kokous koolle herrastuomari Mikko Monosen taloon 18.11.1900. Kokouksessa Mikko Mononen tarjoutui lahjoittamaan kaksi hehtaaria maata koulun tontiksi puolentoista kilometrin päästä asemalta. Kokousväki piti lahjoitettua paikkaa sopivana ja päätti aloittaa koulun rakentamisen. Ratamestari Fredrik Wallenius laati koulua varten piirustukset. Ne hyväksyessään kuntakokous määräsi  kuitenkin rakennusta lyhennettäväksi kahdella metrillä ja kavennettavaksi 1,5 metrillä. Kunta varasi hanketta varten valtiolta otetun 2000 markan lainan. Koulupiiriin kuuluvat perheet velvoitettiin tuomaan rakennuspuita hankkeeseen. Puumäärä oli sidottu veroäyrimäärään. Ne, joilla ei ollut metsää, osallistuivat rakennuskustannuksiin rahallisesti.

Kutsu juuri valmistuneen Simolan kansakoulun vihkiäisiin.
Itä-Suomen Sanomat 24.9.1903

Simolan kansakoulu vuonna 1956

Koulun rakentamista viivästyttivät ajalle tyypilliset riidat koulun paikasta. Haikalan, Melkkolan ja Suomalaisen kylien asukkkaat vaativat koulun rakennuspaikan siirtämistä heidän kyliään lähemmäksi. Tätä vastustivat Kälvelän ja Rikkilän kylien asukkaat. Lisäksi Simolan aseman virkamiehet tulivat siihen tulokseen, etteivät heidän lapsensa juurikaan tätä kansakoulua käytä, vaan hakeutuvat yksityisiin oppilaitoksiin. Niinpä heidän mielestään virkamiesperheiden ei ole pakko osallistua koulun rakentamiskustannuksiin. Asemapäällikkö Wigren valitti kaikkien virkamiesten puolesta rakentamiskustannuksiin osallistumisesta kuntakokoukselle. Se hylkäsi valituksen kuten myöhemmin myös läänin kuvernööri. Monien vaiheiden jälkeen koulu valmistui syksyllä 1903. Sen vihkiäisiä vietettiin 27.9.1903 ja ensimmäiset oppilaat otettiin vastaan 30.9.

Vuosina 1903 - 1907 koulussa oli vain yksi opettaja, joista ensimmäisenä tehtävää hoiti Maria Lipponen. Vuodesta 1928 alkaen Simolassa toimi myös 36-viikkoinen alakoulu. Vuonna 1937 koululle valmistui erillinen lisärakennus, johon sijoittuivat alaluokka, veistosali, keittola sekä alaluokan opettajan asunto.

Simolan kansakoulupiirin kokous.
Etelä-Saimaa 12.10.1920

1940-luvulla Simolan koulu kärsi tilanahtaudesta suuren oppilasmäärän vuoksi ja tuossa vaihessa puuhattiin Raippoon uutta kansakoulua. Se hanke ei kuitenkaan toteutunut. Lukuvuonna 1956 - 1957 koulussa oli 102 oppilasta ja opetutyössä neljä opettajaa. Vuonna 1965 oppilaita oli 65, vuosikymmenen lopulla noin 80. Vuonna 2013 Lappeenrannan koulutoimi esitti syyskuussa 2013 Simolan koulun lakkauttamista. Suunnitelma liittyi kouluverkoston supistamisen kautta haettaviin säästöihin. Simolan koulun oppilaat olisivat siirtyneet suunnitelman mukaan Kesämäen kouluun syksystä 2015 lukien. Suunnitelma "jalostui" loppusyksyn aikana niin, että kaupunginvaltuusto teki Simolan osalta seuraavanlaisen päätöksen: Mäntylä-Vihtola alueelle kohoaa 2021-2023 uusi koulu, jos alueen asukasmäärä sitä vaatii. Kouluun sijoitetaan tilat myös Simolan oppilaille ja osalle Korkea-ahon koulun oppilaista. Eli vanha ja arvokas koulukiinteistö säilyy alkuperäisessä käytössään vielä 6 - 8 vuotta.

Simolan koulun eteläinen seinusta

Simolan koulun pihapiiriä

Vuonna 1937 valmistunut erillinen lisärakennus