Metsäkaartilaisten toimintaa ja heidän "metsästystään" Etelä-Karjalassa kesällä 1944, osa 4

Kartta Puumalan ja Ruokolahden rajaseudulta, josta kesällä 1944 etsittiin käpykaartilaisia. Karttaan merkittyy mm. Heinlahti, Pimiälahti ja Vuorlammen luola.

Pitkän tauon jälkeen jatkan postaustani, jossa kerron jatkosodan kesän 1944 rintamakarkureista ja metsäkaartilaisista Etelä-Karjalassa. Sarjan ensimmäinen kirjoitus löytyy ensin täältä. Tämän jälkeen olen julkaissut ensimmäisen osan Erillisen sotapoliisiosaston Virasojan Asemakomennuskunnan raportista toiminnastaan 7. - 14.8.1944. Sen tavoitteena oli metsäkaartilaisten kiinniottaminen Ruokolahden - Puumalan saloseuduilta. Raportin toinen osa on luettavissa täällä. Nyt seuraa kertomuksen kolmas eli viimeinen osa.

------
Illalla (11.8.1944) klo 22.00 pidätettiin karkuri Savinotko Hulkkosen päästessä karkuun.
12.8. päivällä kävi partiosta yksi mies noutamassa maitoa Heinlahdessa, jolloin poistumisen talosta täytyi tapahtua ikkunan kautta syystä, että taloon oli tulossa naapurin palvelija, joka ei isännän mielestä saanut nähdä partiomiestä.
Siirryttiin nelimiehisen partiona Pimiälahteen, jossa oli kotona eräs 70 vuotias ukko.  Tiedusteltiin Vuorlammen luolaa ja pyydettiin saada keittää perunoita. Ukko ei kuitenkaan voinut antaa lupaa tähän, koska talonväkeä ei ollut kotona.
Jatkettiin matkaa Vuorlammelle, ruokailtiin ja palattiin illaksi Heinlahteen. Yksi partiomies kävi tiedustelemassa saunaa ja venettä. Saatiin myönteiset vastaukset, muttta saunaa saatiin mennä vasta,sitten, kun naapurin- ja talonväki olivat ensin käyneet.
Kaksi miestä lähti Pimiälahdesta noutamaan maitoa. Saatiin haluttu puolikkaan pullo täyteen ja lisäksi vielä hyvät voileivät. Isäntä Toivo Pitkonen varoitteli kovasti tulemasta päivällä, mutta kehotti sitävastoin tulemaan illalla. Kertoi vanhan ukon olevan sellaisen, että höpöttää kaikki asiat, joten sen aikana ei pitäisi näyttäytyä, eikä puhua juuri mitään.
Illalla kylvettiin Heinlahdessa, juotiin maitoa ja käytiin heinävajaan nukkumaan.
13.8. klo 5.00 lähdettiin veneellä pidättämään karkuri Hulkkosta, joka saatiin pidätetykis klo 8.00 haavoittuneena konepistoolisuihkusta.
klo 13.00 tavattiin Heinlahteen tulossa olevia sotilaskarkureita kaksi, joista toisella oli kädessä 9 mm ukko-mauseri. Karkureita ei saatu pidätetyksi heillä olevan etumatkan vuoksi.
Raportti päättyy
------

Lainaamani raportti paljastaa, miten yllättävän myönteisesti metsäkartilaisiin suhtauduttiin Ruokolahden ja Puumalan rajaseudulla. Jotakin kautta tieto paikallisen väestön myönteisestä asenteesta ja seudun sopivuudesta kätkeytymiseen oli kiirinyt laajalle. Mielenkiintoni heräsi nyt penkomaan lisää kesän 1944 karkuri-ilmiöstä täällä Etelä-Karjalssa. Monia tarinoita olen kuullut, mutta mikä niistä on totta, ja mikä Huhtiniemi-kohun tapaista hevosmiesten tietotomistoon perustuvaa, olisi selvittämisen arvoista. Etelä-Saimaassa oli muuten 22.6.2019 artikkeli seudun luolista ja muista luonnonnähtävyyksistä. Artikkelissa on myös kuva raportissa mainitusta Vuorlammen luolasta.

Metsäkaartilaisten toimintaa ja heidän "metsästystään" Etelä-Karjalassa kesällä 1944, osa 3

Kartta soatilaskarkureiden etsintäalueesta Ruokolahden ja Puumalan rajaseudulla. Raportissa mainitut Pimiälahti, Heinlahti ja Katossaari ympyröity

Olen aikaisemmissa postauksissani kertonut jatkosodan kesän 1944 rintamakarkureista ja metsäkaartilaisista Etelä-Karjalassa ensin yleisella tasolla täällä. Tämän jälkeen olen julkaissut ensimmäisen osan Erillisen sotapoliisiosaston Virasojan Asemakomennuskunnan raportista toiminnastaan 7. - 14.8.1944. Sen tavoitteena oli metsäkaartilaisten kiinniottaminen Ruokolahden - Puumalan saloseuduilta. Nyt seuraa kertomuksen toinen osa.

---------

Puolenpäivän aikana (9.8.) partio nousi Keässaareen, jossa sotilaskarkurina olevan Hulkkosen vaimo ja kolme poikaa tekivät heinää. Vaimolta tiedusteltiin ruokaa ja oisikin tämä antanut eväänsä, joita ei kuitenkaan suostuttu ottamaan. Sitä vastoin sovittiin Hulkkosen vaimon ehdotuksesta, että partio käy seuraavana yönä n. klo 4.00 aikana noutamassa hänen yöllä leipomaansa leipää. Leivän vaimo lupautui tuomaan rantaan, nimenomaan kieltäen tulemasta taloon. Paikalle saapunut Is. mies Luukkonen häiritsi tilanteen, joten partio lähti soutamaan pois, päästen turvallisesti Katossaareen. Luukkosen saapuessa varoitti vaimo partiota näyttäytymästä tälle, koska tämä oli sellainen ”kyttäri”, jota hekin vihaavat.
                9.8. illalla kävi partiosta Pouttu ja Pekonen Pimiälahdessa, josta ostettiin maitoa puolitoista litraa ja maksettiin viisi markkaa. Täällä sovittiin jatkuvasta maidon saannista. Saatiin kuulla, että sotilaskarkurina oleva S. Arponen oli 29.7. – 30.7.1944 ollut saunakiukaan teossa ja kylpemässä talossa sekä kerrottiin Arposen käyneen Heinlahdessa 6.8. vastaisena yönä ja yöpyneen tällöin saunassa.  Heinlahdessa olisi, saadun ilmoituksen mukaan, pitänyt olla myös paremman maidon saannin, koska siellä oli useampia lehmiä. Isäntä kehottikin ottamaan juuri tässä mielessä Heinlahteen.
                Partion ollessa ruuankeitossa rannassa tuli paikalle Heinlahden Kostiainen, joka tarjosi partiolle pontikkaa. Kertoi sitä olevan, mutta olevan kallista. Ei suostunut ottamaan partiosta ketään mukaan pontikan hakuun. Partio lähti yhdessä Kostiaisen kanssa Heinlahteen, jossa isäntä ja tytär keittivät korvikkeet ja antoivat pari litraa kirnupiimää ilmaiseksi.
                10.8 klo 3.00 lähti partio Heinlahdesta noutamaan Hulkkosen vaimon lupaamaa leipää sovittuaan tätä ennen Heinlahdessa maidon saannista, joksi ajaksi oli sovittu klo 20 – 21 välinen aika. Hulkkosen vaimo ei nukkumisen takia tullutkaan sovittuun paikkaa, joten partio meni noutamaan limput talosta. Kahden leivän lisäksi saatiin jauhoja ja kalaa, joista maksettiin 20 markkaa. Samalla kertoi emäntä, että hänenkin miehensä on karkurina ja oli juuri lähtenyt kotoa salolle, jossa on toisiakin miehiä. Emäntä oli ohjannut partionkin menemään  sinne sanoen siellä ruuan ja juoman riittävän. Kovan tuulen takia ei partio lähtenyt vielä sotilaskarkurien luo, vaan sousi erääseen pikku saareen, jossa viettivät yön.
                11.8. klo 7 – 8 tienoissa löydettiin karkurien Hulkkosen ja Savinotkon maan päälle rakentama korsu Hulkkosen vaimon neuvomalta salolta. Täällä järjestettiin tuliaisiksi kohta korvikkeet. Karkurit neuvoivat myös seutuja, missä liikuksi toisia karkureita, kertoivat pontikan keitosta ynnä muista touhuistaan. Ilmoittivat Heinlahden ja Pimiälahden talojen olevan sellaisia, joihin voi luottaa. Kertoivat Kostiaisen olleen heidän lähettämänään silloin, kun Kostiainen oli tarjonnut partiolle pontikkaa, ja tehtävänä oli saada selville olivatko ne ”kyttäreitä” vai ei. Olivat myyneet Kostiaiselle valmistamiaan pärekoreja kolme kappaletta 30 markan hinnasta.

Tarina jatkuu…