Pätärin talomuseo Ylämaalla

Pätärin talomuseo Ulämaan Ylijärven kylässä

Kesäkuun 10. päivä pysähdyin Ylämaalle ja Miehikkälään tekemälläni retkellä toviksi Pätärin talomuseolla. Edellisessä risteyksessä opastekyltti oli kuuluttanut kutsua museolle, mutta nyt se näytti kieriskelevän hyljätyn morsiamen/sulhasen itsesäälissä ylhäisessä yksinäisyydessään. Talomuseo sijaitsee Ylämaan Ylijärvellä, osoitteessa Mätöntie 36. Tämän Kankaisen museotilan rakennukset ovat 1870 – 1880-luvulta. Talon ensimmäiset asukkaat ovat muistitiedon mukaan olleet Antti Mikonpoika Pätäri (1861 – 1936) ja hänen vuonna 1867 syntynyt vaimonsa Valpuri Mikontytär Seppä. Talon tupa on siirretty paikalle Säkkijärveltä ja kamarit rakennettu paikan päällä.  Antti Pätärin elinaikana tila oli kylän vauraimpia. Anttille ja Valpurille syntyi viisi lasta, Eerik (1889), Iivar (1892), Hilja (1895), Matti (1900) ja Toivo (1905). Perheen pojista ei yksikään avioitunut. Hilja-tyttärellä oli avioliitosta kaksi lasta, joista tytär kuoli lapsena ja poika jatkosodan viimeisenä päivänä. Tila siirtyi jo Antin ja Valpurin eläessä Matti Pätärin omistukseen. Hän hoiti kaikki tilan työt hevosvetoisesti. Kun hän kuoli vuonna 1976, tila joutui ensin valtiolle. Ylämaan kunta anoi tilaa museokäyttöön irtaimistoineen, jota taloon oli kertynyt runsaan sadan vuoden aikana.

Pätärin rakennukset Mätöntieltä kuvattuna

Pätärin talon ympäristö on paikoin pahasti pusikoitunut

Pätärin talo siirtyi kunnan omistukseen vuonna 1978. Tilan päärakennukseen sijoitettiin talomuseo. Sen kaikki museoesineet ovat Pätärin taloon kuuluvaa esineistöä, vain lääkekaappi ja esittelyvitriinit on tuotu muualta. Maalaistalon jokapäiväisessä elämässä käytetyt esineet ja työkalut ovat 1800-luvulta lähtien nähtävissä yhtenäisenä kokoelmana nähtävissä. Talomuseo avattiin vuonna 1980.

Museon pihapiirissä on viisi aittaa. Näistä suutarinaitassa on nähtävissä suutarin työvälineitä, kuten vanhoja lestejä. Vilja-aitta on peräisin 1600-luvulta. Näiden lisäksi pihapiirissä on maito-, liha- ja vaateaitat. Pihapiirissä on lisäksi sauna, riihi, puukatos eli liiteri sekä 1950-luvun navetta. Navettaan kunnostettiin 1980-luvun alussa tilat kotiseutumuseolle ja se avattiin vuonna 1983.

Kun Ylämaalla kuvattiin helmikuussa 2011 kahden viikon ajan Hiljaisuus-elokuvaan sotatalvesta 1944 kertovia tapahtumia, kuvauspaikka on Pätärin talomuseo ja sen pihapiiri. Sinne lavastettiin kaatuneiden kokoamispaikka. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Metsäpirtin pitäjässä sijainneelle kaatuneiden kokoamispaikalle. Myös Pätärin tilan riihi oli ollut kaatuneiden sotilaiden ruumiiden kokoamispaikkana jatkosodan aikana. Tehtävässä Elokuvaa kuvattiin Pätärin talomuseolla myös vuoden 2011 kevätkesällä. Kuvaukset jatkuvat Pätärin talomuseolla loppukuusta Kuvauksissa käytettiin myös paikallisia avustajia. Elokuvan arvostelu löytyy täältä.

Näkymä pihapiiriin

Vuoden 2013 lopulla Lappeenrannan kaupunki pyrki eroon kaikista paikallismuseoistaan. Yhtenä joukossa oli Pätärin talomuseo. Kesäkuussa seuraavana vuonna salama iski Pätärin talomuseoon.  Pihakoivuun iskenyt salama kynti pihaan metrin levyisen railon ja iski sitten museorakennukseen. Museorakennuksen välikatto putosi, ikkunat menivät rikki ja sähköpääkeskus tuhoutui täysin.  Salaman paineaalto oli siirtänyt taloa pituussuunnassa.

Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta kulttuurihistoriallisesti merkittävää omaisuutta vaurioitui. Ylämaalla heräsi huoli museon tulevaisuudesta, sillä korjauksesta olisi edessä iso lasku, ja jo valmiiksi talousvaikeuksissa olevalle museon tulevaisuus oli epävarma jo ennen tuhoja. Se oli onnettomuushetkellä Lappeenrannan kaupungin omistuksessa, joka oli siirtämässä talousvaikeuksiensa sitä Ylämaan kotiseutuyhdistyksen hoitoon.

Näkymä pihapiiristä

Talomuseon katto uusittiin pian salamavahinkojen syntymisen jälkeen eli heinäkuun alussa. Ennen kattotyötä paikoiltaan siirtynyt talo jouduttiin palauttamaan kaivinkoneen avulla alkuperäisille sijoilleen. Lappeenrannan kaupunki oli hankkinut katontekotarpeet jo edellisenä vuonna. Museon luvalla pärekatto vaihdettiin peltikatoksi. Kyläyhdistyksen järjestämissä kattotalkoissa oli mukana 4—7 miestä. Myös talomuseon navetan puinen yläosa oli salaman voimasta siirtynyt paikoiltaan ja oli jopa vaarassa romahtaa. Myös museoesineistöä oli tuhoutunut. Talomuseossa oli ollut yli 2600 luetteloitua museoesinettä. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan Erkki Mäkisen mukaan ”Ei näillä esineillä missään muualla ole arvoa kuin tässä talossa. Kyse on kulttuurihistoriallisesta menetyksestä”.

Vuoden 2016 kesäkuun lopussa Etelä-Saimaa kertoi, että Pätärin talomuseon kohtalo oli edelleen auki. Ylämaan kotiseutuyhdistys olisi ollut halukas sen ostamaan. Museo oli suljettuna jo toista kesää peräkkäin. Ylämaan Kotiseutuyhdistys oli tehnyt siitä tarjouksen, mutta sen tarjous ja kaupungin pyyntö eivät kohdanneet. Kesällä 2017 museon kohtalo oli ilmeisesti edelleen avoin.

Talvisodan pommitukset Lauritsalassa

Kaukaan tehtaiden pommituksissa 2.3.1940 kuolleiden työntekijöiden yhteishauta
Lepolan hautausmaalla

Lepolan hautausmaalla, joka perustettiin 1930-luvun lopulla Lappeen seurakunnan hautausmaaksi, on useita viime sotien aikana pommituksissa menehtyneiden joukkohautoja. Kun astuu hautausmaan pääportista sisälle, jää portin oikealle puolelle kaksi viime sotien uhrien joukkohautaa. Lähimpänä porttia oleva yhteishauta on pystytetty Kaukaan tehtaiden pommituksessa talvisodan aikana 2.3.1940 menehtyneille kuudelle työntekijälle.

Ake Nordström kertoo kirjassaan 100 vuotta palotorjuntaa Kaukaalla (1995) kuuden Kaukaan tehtaiden työntekijän menehtymisestä pommituksessa seuraavasti:

Lauantaina 2.3.1940 klo 10.30 hyökkäsivät vihollisen koneet 33 koneen voimin kaupunkiin ja Kaukaalle. Kaukaalla pommitus kohdistui lähinnä aseman varastoille. Räjähdyspommi vaurioitti pahoin yhtä suurta selluloosavarastoa, joka lisäksi syttyi palopommista tuleen. Varaston sisällä työntekijät olivat tehneet selluloosapaaleista itselleen sirpalesuojan. Pommituksen alkaessa meni tähän suojaan yhdeksän varaston työntekijää. Pommin räjähdyksen aiheuttamana osa massapaaleista putosi suojan sisäänmenoaukolle ja tukki sen miltei kokonaan. Kuin ihmeen kaupalla pääsi pienestä aukosta kolme miestä tunkeutumaan ulos ja turvaan. Kuusi miestä, Arvid Haajanen, Eemil Hakkarainen, Aarne Haverinen, Väinö Leikas, Otto Puustinen ja Olavi Suutari jäivät palavaan varastoon loukkuun ja menehtyivät varaston tuhoutuessa tulipalossa täydellisesti

Kokosin yhteenvedon neuvostokoneiden suorittamista pommituksista ja niiden aiheuttamista tuhoista Lauritsalassa käyttäen apunani Åke Nordströmin yllä mainittua kirjaa sekä hänen vuonna 1985 julkaisemaansa teosta Pommit puoavat - Lappeenranta liekeissä 1939 - 1944.

 Talvisodan pommitukset Lauritsalassa

Talvisodan aikana Lauritsalan kauppalaa ja Kaukaan tehdasaluetta pommitettiin yhteensä 26 kertaa. Lauritsalan kauppalan alueelle pudotettiin 714 räjähtänyttä pommia. Näistä noin kolmasosa oli palopommeja, loput miina- ja sirpalepommeja. Ensimmäinen pommitus tapahtui joulukuun ensimmäisenä päivänä, jolloin vihollisen seitsemän konetta pudotti räjähdys- ja sirpalepommeja Lauritsalan sahan asuntoalueelle. Ilmatorjunnan onnistui ampua yksi hyökkäävistä koneista alas.  Seuraavaa ilmahälytys oli vasta 18.12., koska sankat lumisateet estivät vihollisen lentotoimintaa. Tämän jälkeen puna-armeijan lentokoneiden aikaansaamia ilmahälytyksiä oli yötä päivää sodan loppumiseen saakka. Lauritsalassa annettiin talvisodan aikana yhteensä 220 ilmahälytystä.

Lauritsalan kauppalassa menehtyi pommitusten uhrina 13 henkilöä, haavoittuneita oli seitsemän. Huolimatta lukuisista yrityksistään ei vihollinen onnistunut tekemään suurta tuhoa Kaukaan tehtaille. Suurimmat aineelliset vahingot aiheutuivat 18 viholliskoneen hyökkäyksestä 21.2.1940. Siinä tuhoutui rullatehtaan takana olleet kaksi suurta tikselikuuria (tikseli= koivukeppi / puurullien aihio) ja avovarastossa ollut koivutukkipino. Viimeisin Lauritsalan pommitus tapahtui 11.3.1940. Tällöin Hakalin kansakoulun ullakko syttyi palopommista tuleen ja koulun katto sekä ullakko tuhoutuivat.

Yhteenvetoa talvisodan aikana tehdyistä pommituksista Lauritsalassa:

Pommituksen pvm	Hyökkäävien koneiden määrä	Kohde	Kuolleet/haavoittuneet	Muut tuhot	Lisätietoja
1.12.1939	7	Lauritsalan sahan asuinalue, kanavan yli johtava silta	-	Silta vaurioitui, asuinrakennukset kärsivät vaurioita	Yksi kone ammuttiin alas, kaksi miehistön jäsentä saatiin kiinni, kolmas ampui itsensä
21.12.1939	6	Imatran Voiman suurjännitelinja	-	Pommit putosivat Pajarilaan ja Mustolaan aiheuttamatta vahinkoa.
14.1.1940	1	Lauritsalan rautatiesilta	-	-
4.2.1940	3	Kaukaan tehtaat	-	Pommit putosivat Saimaaseen
6.2.1940	1	Kaukaan tehtaat	-	Tehtaalta rikkoutui ikkunoita
15.2.1940	35	Kaukaan tehtaat ja asuinalue	1 kuollut	Abesiiniassa tuhoutui asuinrakennus, tehtaiden rikkivarasto paloi, useita tulipalonalkuja tehtaalla	Seitsemän rakennusta tuhoutui ja 38 vaurioitui
17.2.1940	1	Liikkuva juna Hakalin kohdalla	-	Pari rakennusta vaurioitui Hakalissa
20.2.1940, klo 00.06 klo 03.10 klo 23.58	3 3 3	Pommit osuivat Tirilään Kaukaan asuntoalue Kaukaan tehtaan asuntoalue Abessiinia	4+1 - 1 haav.	Vilho Hakalin taloon täysosuma, Vahingot vähäisiä Asuinrakennus A 240 vaurioitui	Kolme eri pommitusta
21.2. klo 9.41 Klo 11.50	18 18	Mustola, Lapvesi ja Tirilä. Kaukaan tehdasalue	2+2 -	Mustolassa tuhoutui Pyykkösen talo, Lapevedellä tuhoutui yksi asuinrakennus Kaksi rulla-aihiovarastoa ja koivutukkipino tuhoutuivat	Kaksi eri pommitusta
26.2.1940	2	?	-	Vauriot vähäisiä
2.3.1940,  klo 1.15 klo 10.30	3 33	Hakali Kaukaan tehtaat	3 haav. 6	J. Räsäsen talo vaurioitui Selluloosavarasto tuhoutui	Kaksi eri pommitusta
11.3.1940	9	Hakali	-	Hakalin koulun katto ja ullakko tuhoutuivat