Ravattila, vielä toimiva kyläkoulu Joutsenossa

Ravattilan vuonna 1938 purettu kansakoulu

Kolmas koulu, jolla vierailin syksyisellä pyöräretkelläni vuonna 2015 Leppälän ja Kähärilän ohella, oli Ravattilan koulu.  Ravattilan koulu sijaitsee komealla paikalla mäentöyräällä joutsenolaisen peltomaiseman keskellä. Tässäkin koulussa oli allekirjoittaneella kunnia joskus 1990-luvulla toimia opettajana. Ja koulusta, sen muusta henkilökunnasta, oppilaista ja huoltajista jäi vain mukavia muistoja.  

Ravattilan kansakoulurakennus oli heinäkuun alussa 1898 noussut jo vesikattioon.
Itä-Suomen Sanomat 1.7.1898.

Kansakoulun toiminta alkoi Ravattilassa syksyllä 1898. Koulun vihkiäisiä vietettiin 5.9.1898. Rakennus oli tehty samoilla piirustuksilla kuin Nevalan kansakoulu, joskin pidennettynä. Tuossa vaiheessa sen asioita hoiteli vielä Nevalan koulun johtokunta. Oman johtokunnan koulu sai 2.2.1902. Sen jäseniksi nimettiin pastori K. Kunnas, lautamies J. Ravattinen, Antti Lähde, Antti Arminen, Maria Mikkola ja Maria Vesivalo.

Ravattilan koulun vihkiäisistä kertoo
tämä Itä-Suomen Sanomien uutinen
9.9.1898

Silloisen kansakoulupiirijaon mukaan Ravattilan piiri käsitti aluksi koko Joutsenon alapitäjän alueen. Myöhemmin tästä suurpiiristä erkaantuivat Leppälä, Kähärilä, Konnunsuo ja Parjala. Ensimmäisenä lukuvuonna koulua kävi 33 oppilasta. Sen jälkeen oppilasmäärä pysyi 40:n tienoilla parikymmentä vuotta. Uuden oppivelvollisuuslain voimaantulo vuonna 1921 merkitsi oppilasjoukon roimaa kasvua. Koululle perustettiin apuopettajan virka vuonna 1920 ja seuraavana koulussa oli jo 91 oppilasta. Oppivelvollisuusikäisiä olisi ollut koulupiirin alueella enemmänkin, mutta koska oppivelvollisuuden täytäntöönpano kesti kunnan alueella vuoteen 1937 saakka, kaikki huoltajat eivät tuoneet lapsiaan kouluun. Koulu karsi tilanahtaudesta ja luokkien oppilasmäärät olivat suuria. Käsityötilaksi vuokrattiin vuodesta 1931 lähtien tiloja läheisestä Turkian talosta. Koulun pitkäaikaisella opettajalla Emmi Kaihovaaralla kerrotaan olleen joskus jopa 60 oppilasta yhdysluokassaan. Edellä mainittu opettaja oli hankkinut turvakseen asuessaan koululla yksin aseen, jota hän ei kuitenkaan uskaltanut käyttää.

Ravattilan koulu nousee mäentöyräältä hallitsemaan joutsenolaista
peltomaisemaa

Koulurakennus oli mennyt 1930-luvulla jo niin huonoon kuntoon, että edessä oli sen purku. Koulun perustukset olivat heikot, joten ne ei olisi kestäneet koulun laajentamista. Kunnanvaltuusto päättikin purkaa koulun ja rakentaa uuden. Puretun koulun tarpeet käytettiin Vesikkolan koulun rakentamiseen. Uusi koulu päätettiin rakentaa äänin 12 – 4 tiilestä. Piirustusten mukaan kouluun piti tulla kolme luokkahuonetta, mutta voimakkaan kritiikin takia yksi luokka jätettiin pois. Ajatuksena oli lisätä se myöhemmin tarpeen vaatiessa. Koulu valmistui jo syksyyn 1937 mennessä niin, että siinä voitiin aloittaa koulutyö. Ravattila oli paikallisen kunnallisvaikuttajan Oskari Lakan koulupiiri ja kateelliset kuntalaiset nimittivätkin mielestään liian komeata koulua "Lakan linnaksi" tai "Oskarin temppeliksi". Uuden koulun vihkiäisiä juhlittiin 4.3.1938. valtuusto otti sen vastaan rakennuttajan ja urakoitsijan välisistä erimielisyyksistä johtuen kuitenkin vasta 24.9.1938.

Kun sodan jälkeen ns. suuret ikäluokat aloittivat koulutiensä, olisi poisjätettyä kolmatta luokkahuone tarvittu. Vuonna 1954 koulu muuttui kolmiopettajaiseksi. Oppilasmäärä oli 80—100 välillä ja huutavan tilanpuutteen vuoksi koulukeittola muutettiin opetusluokaksi. Keittola sijoitettiin opettajan asunnon keittiöön. Pannuhuone muutettiin monitoimitilaksi, joka palveli kielenopetusta, käsityötä, kirjastoa, musiikinopetusta, neuvolatoimintaa ja kerhotyötä. 1960-luvun lopulla, koulun siirtyessä lämmityksessään öljyyn, muutettiin halkovarasto teknisen työn tilaksi. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa pää- ja siipirakennuksen kulmaukseen liitettiin WC-tilat. Läheistä Ravattilan seurataloa on käytetty koulun juhla- ja liikuntatilana. Aluksi tilat annettiin koulun käyttöön ilman vuokraa, mutta vuodesta 1957 lisätilan käytöstä maksettiin vuokraa.

Ravattilan koulu syksyllä 2015

Ravattilan koulu syksyllä 2015

1950-luvun tilanahtauden keskellä haikailtiin Ravattilan koulun laajentamisesta. Johtokunta ja kansakoululautakunta laativat koululle laajennusta varten huonetilaohjelman, jonka valtuusto hyväksyi 28.6.1960 ja kouluhallitus vahvisti. Koululle ostettiin lisämaata uudisrakennusta varten ja Joutsenon kunta varasi aluksi hankkeeseen 14 miljoonaa silloista markkaa. Kunnalla oli kuitenkin samanaikaisesti menossa vanhainkodin rakentaminen, siihen tarvittiin lisää rahaa ja samalla menivät Ravattilan kansakoulun laajentamista varten varatut rahat. Vuonna 1962 haettiin laajennukselle rakennuslupaa, mutta nyt valtiolla olivat rahat vähissä ja hanke hautautui. Peruskouluun siirtyminen ja maaltapako mitätöivät tämän jälkeen rakennushankkeen.

Kun Joutsenon kunta liittyi Lappeenrantaan, oltiin tultu siihen tilanteeseen, että Ravattilassa oli jälleen ainoa alapitäjän koulu. Niin Leppälän, Kähärilän kuin Konnunsuonkin koulujen toiminta oli lakannut. Ravattilassa oli lukuvuonna 2009 – 2010 yhteensä 45 oppilasta. Tämän jälkeen koulun oppilasmäärä on edelleen laskenut. Niinpä syksyllä 2015 Ravattilassa kävi enää 36 koululaista. Kuten niin monessa muussakin julkisessa kiinteistössä, myös Ravattilassa on ollut ongelmia sisäilman kanssa. Ravattilassa huono ilman laatu johti syksyllä 2011 tekstiiliopetuksen siirtämiseen kellarissa olleista tiloista koulun muihin huoneisiin. Ravattilan koulu oli yhdessä Parjalan koulun kanssa lakkautuslistalla syksyllä 2013, mutta molemmat koulut säästyivät tällä kertaa.

Koulu oli jatkosodan alussa 1941 12. divisiooonan
esikunnan sjoituspaikkana

Ravattilan koulumäki on ollut sekä sisällissodan että talvi- ja jatkosodan aikana sotatoimien kohteena tai joukko-osastojen sijoituspaikkana tai muussa maanpuolustuksellisessa käytössä. Talvella 1918 se oli punaisten ja valkoisten taistelupaikkana. Silloin konekiväärit olivat asemissa koulun nurkilla. Vuonna 1940 koulumäelle rakennettiin asepesäkkeitä vihollisen hyökkäyksen valmistauduttaessa. Sekä kesällä 1941 että 1944 koulussa oli majoitettuna joukkoja 12. divisioonan esikuntaa myöten. Kesällä 1944 rakennuksessa toimi myös kenttäsairaala.

Kesällä 1944 Ravattilan koululla oli kenttäösairaala

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Kähärilä Joutsenossa

 

 

 

 

Näkymää maantieltä entiselle Kähärilän koululle

Myös tämä tarina lakkautetusta kyläkoulusta on odottanut vuoroaan jo vuoden. Kävin kuvaamassa syksyllä 2015 Kähärilän koulurakennusta samalla Mää Jääskee-pyöräretkellä, jolla pysähdyin myös Leppälän koululla. Toisin kuin Leppälässä, en koskaan työskennellyt Kähärilässä. Muistelen käyneeni Kähärilän koululla ainoastaan kerran. Tämäkin tarina on koottu pääosin Toivo Laivon ja Pertti Vuoren teokseen Joutsenon koululaitoksen historia, joka ilmestyi vuonna 1984.

Kun kouluhallitus vahvisti 23.10.1923 Joutsenoon uuden koulupiirijaon, siihen kuului Kähärilästä ja sen lähikylistä muodostettu Kähärilän koulupiiri. Joutsenon kunnan valtuusto valitsi vuonna 1926 sen johtokuntaan Juho Jauhon, A. Sunin, J. Soljan, J. Nurkan ja M. Rossin.

Syksyllä 1927 keskusteltiin kunnanvaltuustossa Kähärilän ja Parjalan kylän asukkaiden aloitteesta uudesta kansakoulusta joko niin, että se rakennetaan yhteisesti, tai että molemmille kylille rakennetaan omat koulut. Joulukuussa 1927 valtuusto valitsi Juho Jauhon johtokunnan kokoonkutsujaksi. Sen tehtäväksi annettiin kouluasian valmistelu.

Kuten lähes aina koulua perustettaessa, riideltiin nytkin aluksi koulun paikasta. Parjalan kylällä asuvat tunsivat jäävänsä liian kauaksi koulusta, mikäli se rakennetaan Kähärilään. Valtuusto käsitteli 18.12.1928 koulupaikasta tehtyä valitusta. Se kehotti kunnan kouluvaliokuntaa kutsumaan koolle molempien kylien yhteisen kokouksen, johon kutsuttaisiin myös kansakouluntarkastaja. Valtuusto käsitteli tämän jälkeen asiaa uudestaan ja päätyi lopulta siihen, että koulu rakennetaan Kähärilään Pihlajamäelle.

Kähärilän entinen koulurakennus on nykyisin yksityisasuntona

Koulutyö haluttiin aloittaa Kähärilässä jo ennen varsinaisen rakennuksen valmistumista. Kunnanvaltuusto antoi 8.9.1928 koulun johtokunnalle tehtäväksi järjestää koulutyön käynnistyminen vielä samana syksynä. Niinpä ja sitten oppilaat marssivatkin myöhemmin syksyllä Koivulaan Seppäsen taloon opiskelemaan.

Vuoden 1930 syksyllä valtuusto hyväksyi koulurakennuksen piirustukset ja seuraavana syksynä voitiin koulunpito aloittaa uudessa kaksikerroksisessa rakennuksessa. Valmistunut koulurakennus oli riittävä kooltaan jopa silloinkin, kun koulu vuosina 1938—1948 kolmeopettajaisena. Kouluun kaivattiin 1950-luvulla perusteellista korjausta, mutta epävarmuus oppilasmääristä siirsi jatkuvasti hankkeiden toteuttamista. Kun Joutsenon kunnanvaltuusto käsitteli vuonna 1960 koulurakennusten korjausten kiireellisyysjärjestystä, esillä oli ehdotus Kähärilän piirin yhdistämisestä Ravattilan piiriin. Ajatus ei silloin saanut kannatusta ja vuonna 1964 toteutettiin koululla runsaasti perusparannuksia. Kähärilässä pitkäaikaisen opettajana oli Helvi Timonen, joka koulun perustamisesta lähtien 35 vuoden ajan ohjasi kylän lasten opintoja ja oli mukana monissa muissa riennoissa.

Kähärilän koulu 1980-luvulla.

Kähärilän koululla toimi Leppälä koulu tavoin kenttäsairaala kesällä 1944. Sen muistoksi koulun seinään kiinnitettiin Joutsenon sotaveteraanien, Joutsenon kunnan ja Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen toimesta muistolaatta. Laatan paljasti silloinen kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Heikki Seppänen 5.12.2002.

Koulu on ollut jo pitkään lakkautettuna ja yksityisasuntona. Lakkauttamisvuosi ei ole allekirjoittaneen tiedossa, mutta tulen täydentämään sen lähiaikoina.