Naputtelin eilen blogiini tekstin, jonka kirvoitti kaatunut hautakivi Malmin hautausmaalla. Kirjoitin lisäksi puhtaaksi kaksi alla olevaa kirjettä, jotka liittyvät blogitekstiini. Ne löytyivät käydessäni toissa viikolla läpi Savonlinnan hiippakunnan piispan Otto Immanuel Collianderin kirjeenvaihtoa. Hänen arkistostaan löytyi kaksi Bror Emil Fagerlundin lähettämää kirjettä, yksi Bror Emilin vaimon Elinin lähettämä kirje sekä kahdeksan Vilhelm Ferdinand Fagerlundin lähettämää kirjettä. Niiden perusteella tuli allekirjoittaneelle se käsitys, että piispalla oli lämmin, isällinen suhde Fagerlundin pappisveljeksiin. Fagerlundit näyttävät arvostaneen ja kunnioittaneen esipaimentaan. Sekä Bror Emil että hänen veljensä olivat pappistoimensa ohella mukana lestadiolaisen herätysliikkeen toiminnassa. Tämä ei näytä estäneen luottamuksellista suhdetta. Nämä kirjeet kuvaavat hyvin sitä, millaiseen ahdinkoon Bror Emilin perhe jäi perheenisän sairastuttua ja menehdyttyä keuhkotautiin.
------
Elin Fagerlundin kirje Savonlinnan hiippakunnan piispalle Otto Immanuel Collianderille
Muolaassa 26 p. helmikuuta v. 1903.
Arvoisa piispa, teologian tohtori O. I. Colliander, Savonlinna.
Sydämellisimmät, nöyrimmät kiitoksemme saan täten lausua mieheni sekä omasta puolestani. Herra Piispan osaaottavasta, suuremmasti lohduttavasta kirjeestä, sekä rahalahjasta, jonka saimme toissa päivänä. Mieheni makaa hyvin heikkona tätä nykyä. Ihmissilmällä katsoen näyttää siltä ikää kuin Herran tarkoitus olisi kutsua hänet pois ajasta ijankaikkisuuteen. Suuresti liikutti miestäni Herra Piispan osoittama rakkaus ja myötätuntonne.
Mielellään olisi hän itse kirjoittanut ja kiittänyt, vaan kun voimia hänellä ei ole mihinkään, niin olen minä tähän velvoitettu. Miestäni hoitaa täkäläinen kunnan lääkäri Hannikainen ja hän sanoo, että ei hänellä toivoa ole mieheni parantumisesta, kun hän ei näytä ollenkaan terveemmäksi tulevan. Vaan päinvastoin, voimat vähenevät viikko viikolta. Lääkäri sanoo myös, että jos mieheni paraniskin, niin ei hän vielä ainakaan ensi toukokuussa kykene virkatehtäviään hoitamaan.
Raskaalta, sanomattoman raskaalta tuntuu, kun huomaa kohta harjan majasta murtuvan. Syvä murhe painaa sydäntäni ajatellessani jääväni pienen pienten lasten kanssa yksin, ilman minkäänlaista maallista turvaa. Tahdon kumminkin tyytyä Herran tahtoon muistaen, että Hänen ajatuksensa eivät ole meidän ajatuksiamme, eikä Hänen tiensä meidän tiemme.
Lopetan täten kyhäykseni sydämellisimmillä terveisillä mieheltäni sekä minulta.
Syvimmällä kunnioituksella
Elin Fagerlund
Elin Fagerlundin kirje Savonlinnan hiippakunnan piispalle Otto Immanuel Collianderille
Muolaassa 26 p. helmikuuta v. 1903.
Arvoisa piispa, teologian tohtori O. I. Colliander, Savonlinna.
Sydämellisimmät, nöyrimmät kiitoksemme saan täten lausua mieheni sekä omasta puolestani. Herra Piispan osaaottavasta, suuremmasti lohduttavasta kirjeestä, sekä rahalahjasta, jonka saimme toissa päivänä. Mieheni makaa hyvin heikkona tätä nykyä. Ihmissilmällä katsoen näyttää siltä ikää kuin Herran tarkoitus olisi kutsua hänet pois ajasta ijankaikkisuuteen. Suuresti liikutti miestäni Herra Piispan osoittama rakkaus ja myötätuntonne.
Mielellään olisi hän itse kirjoittanut ja kiittänyt, vaan kun voimia hänellä ei ole mihinkään, niin olen minä tähän velvoitettu. Miestäni hoitaa täkäläinen kunnan lääkäri Hannikainen ja hän sanoo, että ei hänellä toivoa ole mieheni parantumisesta, kun hän ei näytä ollenkaan terveemmäksi tulevan. Vaan päinvastoin, voimat vähenevät viikko viikolta. Lääkäri sanoo myös, että jos mieheni paraniskin, niin ei hän vielä ainakaan ensi toukokuussa kykene virkatehtäviään hoitamaan.
Raskaalta, sanomattoman raskaalta tuntuu, kun huomaa kohta harjan majasta murtuvan. Syvä murhe painaa sydäntäni ajatellessani jääväni pienen pienten lasten kanssa yksin, ilman minkäänlaista maallista turvaa. Tahdon kumminkin tyytyä Herran tahtoon muistaen, että Hänen ajatuksensa eivät ole meidän ajatuksiamme, eikä Hänen tiensä meidän tiemme.
Lopetan täten kyhäykseni sydämellisimmillä terveisillä mieheltäni sekä minulta.
Syvimmällä kunnioituksella
Elin Fagerlund
-------------
Pietarin Pyhän Marian seurakunnan komministerin Vilhelm
Ferdinand Fagerlundin kirje Savonlinnan hiippakunnan piispalle Otto Immanuel
Collianderille.
Muolaa 30/III 1903
Arvoisa setä!
Muolaa 30/III 1903
Arvoisa setä!
Pyydän täten saada sydämellisimmästi kiittää setää isällisestä
rakkaudesta kotia muuttaneen veljeni kovasti koeteltua perhettä kohtaan. Vilpitön
nöyrä kiitos osanotosta lesken ja orpojen murheeseen.
Kaksi päivää ennen vainajan hautausta synnytti leski pienokaisen, jolle isänsä hautajaispäivänä annettiin nimeksi Ruben Emil Immanuel. Kun velivainajan perhe jäi köyhyyteen, niin rohkenen kysyä sedältä, onko mahdollista hakea ja millä tavalla kivuloiselle leskelle ja hänen kolmelle pienokaiselle eläkkeen korotusta. Pyydän anteeksi, että vaivaan setää.
Todellisesti kunnioittaen
V. F. Fagerlund
-----
Yllä olevien kirjeiden lähde: Kansallisarkisto. Otto Immanuel Collianderin arkisto. Kotelo 5.
Kaksi päivää ennen vainajan hautausta synnytti leski pienokaisen, jolle isänsä hautajaispäivänä annettiin nimeksi Ruben Emil Immanuel. Kun velivainajan perhe jäi köyhyyteen, niin rohkenen kysyä sedältä, onko mahdollista hakea ja millä tavalla kivuloiselle leskelle ja hänen kolmelle pienokaiselle eläkkeen korotusta. Pyydän anteeksi, että vaivaan setää.
Todellisesti kunnioittaen
V. F. Fagerlund
-----
Yllä olevien kirjeiden lähde: Kansallisarkisto. Otto Immanuel Collianderin arkisto. Kotelo 5.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti