Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Uusia kansakouluja Lappeen maaseutukyliin 1910-luvulla

Puralan kansakoulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lappeen kunnan kansakoulujen piirijako oli voimassa sellaisenaan toistakymmentä vuotta. Vuoden 1911 loppuun mennessä kansakouluja oli perustettu yhteensä 17. Näin ollen niitä oli kolme enemmän kuin vuoden 1898 piirijakopäätöksessä oli sovittu. Uusien koulujen perustamistarve kasvoi koko ajan, sillä Lappeen kunnan asukasmäärä oli voimakkaassa kasvussa. Vuonna 1910 esitti valtuuston puheenjohtaja, kauppias A. J. Enckell uuden piirijaon suorittamista. Valtuusto hylkäsi ehdotuksen äänestyksessä todeten, ettei mitään ennakkopäätöksiä kansakoulujen piirijaossa tehtäisi, vaan jo missä piirissä tästä asiasta tehdään vaatimus, niin silloin aina valtuusto ratkaisee asian. Tästä päätöksestä huolimatta asetti valtuusto 24.2.1912 toimikunnan tarkastamaan kansakoulujen piirijaon. Tällä kertaa tyydyttiin kuitenkin vain koulupiirirajojen tarkistamiseen ja esimerkiksi koulupiirien silloinen lukumäärä (19) jäi ennalleen. Lisäksi toimikunta yritti saada myös ratkaisun Kauskilan piirin koulupaikasta. Siitä alkoi kuitenkin pitkä valituskierre, joka viivytti koulun alkamista vielä lähes vuosikymmenen. Vuonna 1919 perustettiin uusi piirijakotoimikunta. Sen päätehtävänä oli Nuijamaan kuntaan siirtyneen Kansolan koulupiirin järjestely niiden kylien osalta, jotka jäivät Lappeen kuntaan.  Lisäksi tehtävänä oli Juvakan, Mustolan ja Taikinamäen koulupiirien uudelleenjärjestely. Toimikunta ehdotti Armilan, Hanhijärven, Lempiälän, Muukkolan, Partalan, Parkkarilan ja Tirilän koulupiirien muodostamista. Ehdotus hyväksyttiin syyskuun 11 päivänä 1920.

Lavolan kansakoulun julkisivupiirustus laajennusta varten

Oman kansakoulun perustamiseen Lavolaan herättiin vuonna 1910, kun keskustelunaiheeksi nousi Taikinamäen kansakoulun laajentaminen. Taikinamäen kansakoulussa oli jatkuvasti suuri tilanahtaus. Edes puolet piirin kouluikäisistä lapsista, joita oli 802, ei sinne sopinut. Lisäksi Lavolasta oli Taikinamäelle pitkähkö matka, neljä – kuusi kilometriä. Kesällä 1910 pidettiin kyläkuntakokouksia, joissa hahmoteltiin uuden koulupiirin rajoja, koulun sijaintipaikkaa sekä johtokunnan ja rakennustoimikunnan jäseniä. Alueen asukkaat päättivät kokouksessaan 30.10.1910 anoa valtuustolta oman koulupiirin muodostamista ja ehdottivat koulutalon rakentamista viipymättä Juhana Kivistön maalle. Marraskuun 26 päivänä 1910 valtuusto muodostikin Lavolan kansakoulupiirin ja määräsi siihen rakennettavaksi koulun syksyyn 1911 mennessä. Koulupiiriin tulivat kuulumaan Montolan, Tapavainolan, Kourulan, Sinnarilan kylät sekä osia Ihalaisen, Rutolan ja Lavolan kylistä. Koulun rakentaminen alkoi vuoden 1911 alussa Juhana Kivistöltä ostetulla 1,5 hehtaarin tontilla. Koulu valmistui ajoissa ja sen vihkiäisiä vietettiin 27.8.1911. Ensimmäisen vuonna koulutyön aloitti opettaja Ville Peltolan johdolla 38 oppilasta.

Uutinen Lappeen kunnavaltuuston päätöksestä Puralan
koulupiirin jakamisesta. Lappeenranta 95/25.8.1908

Puralan koulupiiri oli muodostettu alkuaan liian laajaksi, mutta vielä laajemmaksi se tuli sen jälkeen, kun siihen siirrettiin Tukialan ja Vihtolan kylät. Piirin pituudeksi tuli 16 - 17 kilometriä. Koulupaikan valinta osoittautui vaikeaksi, kun koulumatkat olivat monesta kylästä liian pitkiä.
 Asian järjestämistä helpotti se, että joukko koulupiirin asukkaita anoi vuonna 1908 piirin jakamista. Kesäkuun l päivänä 1908 pidetyssä kokouksessa valtuusto myönsi piirin liian laajaksi, ja asetti komitean suunnittelemaan sen jakamista. 22.8.1908 pidetyssä kokouksessa valtuusto erotti Puralan piiristä Annikkalan, Kauskilan, Tukialan ja Vihtolan kylät uudeksi Kauskilan piiriksi. Koulupiiriin jäivät Puralan lisäksi Lipiälä, Kemppilä, Tujula, Hyypiälä ja osa Kiialasta. Samaisessa kokouksessa päätettiin nostaa kunnan kansakoulun rakentamiseen annettava avustus 9000 markkaan. Tämän jälkeen koulupiirissä ryhdyttiin varsinaisiin toimenpiteisiin oman koulun saamiseksi vuonna 1911. Osa halusi koulun sijaitsevan koulupiirin keskellä, osa taas korosti tulevan koulun maisemallista ympäristöä. Edellinen kanta voitti ja niinpä päätettiin piirikokouksessa 13.8.1911 rakentaa koulu ns. Vaitsillanmäelle silloisen maantien varteen Puralan kylässä. Täällä oli saatavissa Antti Tukialta 1,3 hehtaarin suuruinen tonttimaa. Tavoitteena oli aloittaa koulutyö omassa koulutalossa jo elokuussa 1912. Koulu perustettiin miesopettajan kouluksi. Tulevalle opettajalle ehdotettiin vuosipalkaksi luontaisetujen lisäksi 400 markkaa. Piirikokous valtuutti maanviljelijä Juho Kangasmuukon esittelemään kunnalle tehtyjä päätöksiä ja esittämään anomus koulun perustamisesta. Johtokuntaan valittiin maanviljelijät Elias Laiho, Antti Lasonen, Juho Suokiianen, Elias Lipiäinen, Pekka Kangasmuukko ja Elias Tukia (tuleva kansanedustaja ja kunnallisneuvos). Viimeksi mainittu oli alkuvuosina kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana. Koulun päärakennuksen urakoi kauppias A.J. Enckell Vainikkalasta. Koulupiirin asukkaat toivat rakennushirret, katonkannattimet, kaivoivat perustukset, toivat muuta rakennusmateriaalia ja rakensivat koulun ympärille aidan sekä muokkasivat peltomaata koulun ja opettajan käyttöön. Koulu täytyi aloittaa kuitenkin vuokrahuoneistossa rakennustöiden viivästymisen takia. Lopulta 3.11.1912 vietettiin koulun vihkiäisiä. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin 10.5.1912 Kaarlo P. Anttonen.

Ilmoitus Kansolan kansakoulun
urakkahuutokaupasta.
Itä-Suomen Sanomat 7/19.1.1905

Saimaan kanavan lähelle Kansolan kylään oli vuonna 1904 perustettu kansakoulu.  Vuonna 1907 Nuijamaan kunnan muodostuessa siihen liittyivät Lappeesta Kansolan, Kokkilan, Kouvolan, Metsä-Kansolan, Rapattilan ja Ruokolan kylät sekä osia Antamoisten, Kasukkalan ja Laihalan kylistä. Näin myös Kansolan kansakoulu jäi Nuijamaan kunnan alueelle. Tämän jälkeen Kansolan kansakoulu oli vielä runsaan vuosikymmenen Lappeen ja Nuijamaan rajakylien yhteisenä kansakouluna, kunnes Nuijamaan kunta siirsi koulun kauemmaksi kuntarajasta Ruokolan kylään. Silloin alkoivat Lappeen Kähärilän ja Lyytikkälän asukkaat puuhata omaa kansakoulua. Vuoden 1919 alkupuolella oli asia useita kertoja Lappeen kunnanvaltuustossa käsiteltävänä, ja toukokuun 31 päivänä päätettiin vihdoin muodostaa uusi Lempiälän koulupiiri. Siihen liitettiin Karhusjärven, Kähärilän, Lempiälän ja Lyytikkälän kylät. Koulun avaaminen lykkäytyi koulupaikasta tehdyn valituksen vuoksi niin, että avaamispäätös tehtiin vasta 22.5.1920. Koulu aloitti toimintansa opettaja Lempi Suomisen johdolla 30.8.1920 vuokrahuoneissa Juhana Oikkosen talossa Lempiälän kylässä. Kouluhuoneiston ahtauden takia oli Kouluhallitus myöntänyt avustusta ainoastaan elokuun 1 p:vään 1922 sillä ehdolla, että oppilaita otetaan vastaan vain 32. Seuraavaan syksyyn oli kuitenkin kouluun pyrkijöitten luku lisääntynyt 63:een. Ison oppilasmäärän vuoksi tarvittiin toinen vuokrahuoneisto. Se saatiin Juhana Tyrisevän talosta Lyytikkälän kylästä. Opettajaksi Lyytikkälässä toimivaan kouluun valittiin 28 p:nä elokuuta 1921 Kalle Vihtori Sievänen. Syksyllä 1921 käynnistyi oman koulutalon rakentamishanke. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Räihä ja rakennutti urakoitsija J. Pelli. Rakennustyöt alkoivat keväällä 1922 ja saman vuoden syyskuulla voitiin jo koulutyö uudessa rakennuksessa käynnistää. Vihkiäisjuhla vietettiin lokakuun 22 p:nä 1922.

Lempiälän kansakoulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Vuonna 1916 oli Mustolan piirikokouksen aloitteesta Lappeen kunnanvaltuustossa käsiteltävänä Partalan ja Saarnialan kylien erottaminen omaksi koulupiiriksi. Puutteellisen valmistuksen vuoksi ei kunta voinut tehdä asiasta lopullista päätöstä. Vuonna 1919 kyseisten kylien asukkaat itse anoivat koulun perustamista. Valtuusto käsitteli anomusta joulukuussa 1919, mutta päätti jäädä odottamaan samassa kokouksessa asetetun piirijakovaliokunnan työtä. Koska valiokunta puolsi Partalan koulupiirin muodostamista, päätti valtuusto syksyllä 1920 avata Taneli Veikkaselta ja Juhana Partaselta vuokratuissa taloissa kansakoulun. Kouluhuoneistot olivat ahtaita ja epämukavia ja niinpä oman koulurakennuksen pystyttämisessä oltiin ripeitä. Koulurakennusta varten lunastettiin maa-alue Taavetti Viuhkoselta 5000 markan hinnasta. Koulutalon kustannusarvio oli 190 000 markkaa (nykyrahassa 63 160 euroa). Rakennuksen pystyttämisestä järjestettiin urakkahuutokauppa 26.3.1921. Koulupiirin asukkaat tarjosivat rakennustarpeet, urakoitsijan tehtäväksi jäi rakennuksen pystyttäminen. Kaikki koulupiirin asukkaat eivät kuitenkaan suorittaneet heille määrättyä työosuutta ja niinpä koulun johtokunta uhkasi periä ne rahana ulosoton kautta. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Irene Maria Sulka. 

Partalan kansakoulu vuonna 1956.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lakkautettujen (kylä)koulujen kierros (Päivitetty 12.1.2017)

Lappeen kansakoulujen piirijako vuonna 1957

Syksyisillä pyöräretkilläni Lappeenrannan ympäristön kyläteillä kiinnittivät nopeasti huomioni entiset komeat kyläkoulurakennukset. Kuvatessani pyöräretkelläni Hanhijärven jo muussa käytössä olevaa koulua, mietin  miten jokaisella koululla on oma rikas tarinansa takanaan. Ne ovat usein myös erittäin kauniita kokonaisuuksia, jotka ovat hallinneet kyläseutua keskeisellä sijainnillaan ja kyläläisiä yhdistävällä toiminnallaan sukupolvesta toiseen. Minulle heräsi halu kertoa kustakin koulusta tarina, joka on jokaisen seudun asukkaan helposti saavutettavissa. Niinpä kirjoitin lokakuussa 2014 ensimmäisen Lakkautettujen kyläkoulujen kierrokseni  Hanhijärven koulusta. Kiinnostukseni johti lopulta myös arkistojen penkomiseen. Niistä löytämilläni historiikeilla, faktatiedoilla ja valokuvilla olen täydentänyt tekstejäni.

Koulumaailmassa on vuosia ollut trendinä pienten kyläkoulujen lakkauttaminen. Henkilökohtaisesti minä EN iloitse yhdenkään kyläkoulun lakkauttamisesta ja vanhan koulukiinteistön purkamisesta. Kouluilla on ja on ollut suuri merkitys kylien sosiaaliselle ja kulttuuriselle elämälle. Kun kylästä häviää koulu, sieltä saattaa hävitä muukin yhdessä tekemisen palo.

Aikomukseni on kuvata pyörä- ja kävelyretkilläni KAIKKI Lappeenrannan seudun lakkautetut ja vielä pystyssä olevat (ja palaneetkin) kyläkoulut ja laatia niiden historiasta lyhyt katsaus.

Taikinamäen kansakoulun opettajan,
kansakoulujen rakentamisen puolesta ahkerasti toimineen
  ja valtiopäivämiehenäkin vaikuttaneen Kalle Oittisen
 muistokirjoituksen alkuosa Wiipuri-lehdessä 23.9.1899.

Kansakoululaitoksen luominen aloitettiin maahamme1860-luvulla ja vähitellen jokaisessa isossa suomalaisessa maalaiskylässä oli oma koulu. Lappeenrantaan perustettiin ensimmäinen kansakoulu vuonna 1866, Lappeelle vuonna 1878. Kouluverkosto alkoi supistua 1960-luvulla maaltamuuton kiihdyttyä ennennäkemättömiin mittoihin. Toinen koulutarvetta vähentävä tekijä oli syntyvyyden lasku. Tätä kehityskulkua ei ole onnistuttu kääntämään. Uudella vuosituhannella koulujen lakkauttamisen taustalla on ollut paitsi edellä mainitut syyt, myös säästäminen sekä käsitys että suuri on kaunista, opetuksessakin.

Aloitin blogikirjoitukseni lakkautetuista kouluista siis kirjoittamalla ensin artikkelin Hanhijärven koulusta. Seuraavana oli vuorossa tarina Lempiälän koulusta. Tämän jälkeen tuli vuoroon Tirilän koulu. Numerolla neljä on blogikirjoitusten ketjussa Puralan koulu, jonka kohtalon sinetöi aikoinaan tulipalo. Järjestyksessä viides on jälleen tarina palaneesta koulusta, nimittäin Keskisaaren koulusta. Kuudentena on vuorossa Lappeen pitäjän muinaisen keskuspaikan eli Kauskilan koulun tarina. Kauskilaa seurasi kirjoitus upeasta Vilkjärven koulusta. Numero kahdeksan kierroksellani on Rovon eli Rutolan koulu, joka perustettiin vuonna 1908. Seuraavana oli vuorossa Pahloisten eli Siparin kansakoulu, joka oli neljäs Lappeen kunnan alueelle perustettu koulu. Kymmenes kertomukseni on tarina Pulsan koulun vaiheista. Tämän jälkeen vuorossa oli Tanin koulu. Tanin jälkeen seurasi kertomus Lauritsalassa sijainneen Hakalin koulun vaiheista. Seuraavaksi perehdyin Lemin Kytölän kouluun ja Lamposaaren koulun historiaan. Tämän jälkeen on seurannut tarinat Muukonniemen koulusta sekä Luukkaan koulun alkuvaiheista. Kesän 2015 aikana olen koonnut artikkelit Rikkilän, Räihän, Rapattilan ja Nyrhilän/Kären kansakouluista. Syksyllä vuoroon tulivat Lemin Kotalahden koulu ja  Kannuskosken koulu Luumäellä. Lakkauttamista odottavista kouluista olen kirjoittanut yhden blogikirjoituksen, Partalan koulusta. Keväällä 2016 syntyivät tarinat Haapajärven koulusta ja Lauritsalan kansakoulun eli nykyisen Kanavansuun koulun alkuvaiheista. Vuoroa ovat odottamassa edelleen blogimerkinnät mm.  Mustolan ja Vainikkalan kouluista sekä  Kanavansuun koulun jatkovaiheista. Samoin tulossa ovat kirjoitukset Savitaipaleelta Säänjärven / Karhulan, Havon ja kirkonkylän kouluista, Lemin Pöllölän ja Huttulan kansakouluista sekä Taipalsaaren Rehulan koulusta. Lemiläisistä kouluista on Kytölän koulun lisäksi kirjoitukset Vetjan koulusta ja Lemin yksityisestä kansakoulusta. Taipalsaaren kouluista löytyvät artikkelit Tukialansalmen kansakoulusta ja pitäjän ensimmäisestä kansakoulusta.

Lappeen kansakoulujen piirijakoa varten vuonna 1920 laadittu käsinpiirretty kartta

Etelä-Saimaan toimituskin on huomannut vanhojen koulurakennusten historiallisen arvon. Etelä-Saimaa-lehdessä, sen paperiversiossa oli nimittäin 16.8.2015 artikkeli otsikolla Hirret kuiskivat tarinoita. Siinä kerrottiin, miten vanhojen kansakoulujen uudet omistajat ovat kiinnostuneita kotiensa menneisyydestä. Juttuun oli haastateltu Taipalsaaren Rehulan koulun nykyistä omistajaa taideseppä Antti Niemistä sekä Luumäen Heikkilän kansakoulun omistajaa kuvataitelija Sirkka-Liisa Lonkaa.

Jatkoa seuraa....

Lempiälän kansakoulu vuosina 1920 - 1925

Lempiälän entinen kansakoulu kuvattuna syksyllä 2014

Alla oleva yhteenveto Lempiälän koulun alkuvaiheista löytyy Lappeenrannan kaupunginarkistossa säilytettävästä Lempiälän koulun arkistosta. Täällä on aikaisempi artikkelini Lempiälän koulusta otsikolla "Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 2: Lempiälän koulu"

--------

Tietoja Lappeen Lempiälän koulusta 1920 – 1925 

Lappeen historiatoimikunnalle lähettänyt Lempi Suominen

Nykyisen Lappeen Lempiälän kansakoulupiirin lapset kävivät aikaisemmin koulunsa Lappeen Mustolan ja Lappeen Nuijamaan yhteisessä Kansolan koulussa. Ajatus oman koulun perustamisesta heräsi heti, kun edellä mainittu Kansolan koulu siirrettiin silloiselta paikaltaan Ruokosen kylään, koska koulumatkat tämän siirron vuoksi tulivat varsinkin Nuijamaan rajoilla asuville Lappeen lapsille siksi pitkiksi, että monet senvuoksi koulunsa lopettivat. Kyläläisten yhteisissä kokouksissa asetuttiin heti yksimielisesti kannattamaan koulun perustamishanketta.

Erimielisyyttä syntyi vain koulun paikan määräämisessä, mutta tarkastaja T. G. Murron välityksellä saatiin siinäkin sovinto aikaan. Asiaa eteenpäin viemään asetettiin komitea, joka toimikin siksi, kunnes valtuuston kokouksessa 23. p:nä kesäkuuta 1920 valittiin koululle ensimmäinen johtokunta. Valituiksi tulivat J. Lyytikäinen ja Aukusti Talonpoika Kähärilästä, Juho Suninen Lyytikkälästä, Juho Oikkonen Lempiälästä, Antton Peetman ja Aukusti Porvali Karhusjärveltä. Näistä on viimeksi mainittu toiminut koko ajan puheenjohtajana. J. Lyytikäinen on eronnut vuoden 1925 lopulla ja sijalle on valittu Juho Villa Kähärilästä.

Koulu alotti toimintansa vieläkin samassa virassa olevan opettaja Lempi Suomisen johdolla elokuun 30 p:nä 1920 vuokrahuoneissa Oikkosen talossa Lempiälän kylässä. Poikien käsityönopettajana toimi ensimmäisenä vuonna opettaja Emil Lumme pitäen tunnit Karhusjärvellä Antti Porvalin talossa. Kouluhuoneuston ahtauden vuoksi oli Kouluhallitus myöntänyt avustusta ainoastaan elokuun 1 p:vään 1922 sillä ehdolla, että oppilaita otetaan vastaan vain 32. Seuraavaan syksyyn oli kuitenkin kouluun pyrkijöitten luku lisääntynyt 63:een. Tälle oppilasmäärälle tarvittavan kyllin suuren huoneuston puutteessa oli entisen lisäksi vuokrattava toinen. Se saatiin Juhana Tyrisevän talosta Lyytikkälän kylästä. Opettajaksi Lyytikkälässä toimivaan kouluun valittiin 28 p:nä elokuuta 1921 Kalle Vihtori Sievänen, jonka paikalle tuli elokuun 1 p:nä 1922 nykyäänkin samassa virassa oleva opettaja Aarne Alarik Aalto.

Uutinen Lappeen kunnanvaltuuston kokouksesta, jossa hyväksyttiin Lempiälän koulun rakentaminen sekä valtuutettiin koulun johtokunta hankkimaan koulua varten piirustukset, kustannusarvio ja työpiirustukset. Etelä-Saimaa 1.11.1921.

Vuonna 1921 syksyllä pantiin alulle oman koulutalon rakentamishanke. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Räihä ja rakennutti urakoitsija J. Pelli. Rakennustyöt alotettiin keväällä 1922 ja saman vuoden syyskuulla voitiin jo koulutyö uudessa rakennuksessa alottaa. Vihkiäisjuhla vietettiin lokakuun 22 p:nä 1922 siinä toivossa, että nouseva polvi kerran kuntoisuudellaan palkitsisisi isien uhraukset ja täyttäisi heihin kohdistetut toiveet.

Seuraavana vuonna 1 päivä syyskuuta 1923 alotti koulun yhteydessä toimintansa alakansakoulu, jonka opettajana on 1 p:stä elokuuta 1923 toiminut opettaja Lyydia Anna Aalto ja 7 p:nä lokakuuta alkoi jatkokoulu, joten koulu nykyään toimii täydellisenä 6 – osastoisena kansakouluna kolmen opettajan hoidossa.

Puna-armeijan sotilaiden hautamuistomerkki Soskualla

Neuvostosotilaiden hautamuistomerkki Soskualla

Kierrokseni 1.11.2014 jatkuu...

Soskuan neuvostosotilaiden hautausmaan portti

Kuvattuani Lempiälän lakkautetun koulun jatkoin matkaa Lempiäläntietä (aikaisempi kansan antama nimi oli kuulemma Miljoonatie) joitakin satoja metrejä eteenpäin, kunnes saavuin Lempiäläntien ja Laivatien (alkuaan Tuomojantie) risteykseen. Sieltä häämöttääkin seuraava pysähdyspaikkani eli Soskuan neuvostosotilaiden hautausmaa. Se sijaitsee tien vieressä, joten sinne löytää huomattavasti helpommin kuin Laukkaradalla sijaitseville hautausmaille.

Paikallisten kertoman mukaan paikalla sijaitsi sotavuosina neuvostosotilaiden vankileiri. Vangit asuivat yhdessä parakissa piikkilanka-aidan takana. Kylän asukkaat tunsivat sääliä heitä kohtaan ja toivat ruokaa nälkäisille vangeille.

Alkuaan hautausmaalle haudattiin 39 vankia. Heistä ilmeisesti suurin osa kuoli Konnunsuon vankilassa olleella vankileirillä. Myöhemmin  (tämän lähteen mukaan vuonna 1950) sinne siirrettiin seitsemän Simolan pommituksessa kuollutta sotavankia. Hautausmaasta muodostui pitkäksi aikaa 48:n neuvostovangin viimeinen leposija.  Vuonna 2011 löytyi Joutsenon Anolasta kuuden neuvostosotilaan hauta. Heidät oli ammuttu pakoyrityksen yhteydessä välittömästi kiinnisaannin jälkeen ja haudattu samalla. Näiden sotilaiden hautarauhaa uhkasi soranotto. Niinpä heidän ruumiinsa kaivettiin ylös ja siirrettin Soskuan hautausmaalle. Näiden vankien uudelleenhautaus suoritettiin marraskuun lopulla 2011. Niinpä muistopaadessa kerrotaankin vainajien nykyiseksi lukumääräksi 54.

Tässä kuva uudelleenhaudattujen neuvostosotilaiden kuudesta arkuista Soskuan hautausmaalla.

Yleisnäkymä Soskuan hautausmaalle

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 2: Lempiälän koulu

Lempiälän entinen koulu kuvattuna Mäenpääntieltä

Aurinkoisen pyhäinpäivän aamuna 1.11.2014 suuntasin pyöräretkeni Kuutostien eteläpuolelle Lasolan, Rasalan, Lempiälän, Soskuan ja Mustolan maastoihin. Viipurinportin ABC:n jälkeen jatkoin Lemminkäisen kivimurskaamolle vievää tietä toivoen siltä pääseväni oikaisemaan Pajarilantielle. Lopulta tuo tie päättyi kuitenkin raivioalueeseen. Niinpä kantelin pyörääni puolisen kilometriä mahdollisimman hankalassa maastossa, koska raivio oli tehty ehkä 10-15 vuotta vanhaan koivikkoon ja raivatut ohuet puunrangat oli jätetty maahan lahoamaan. Saavuin lopulta kynnetyn pellon reunaan. Pelto mahdollisti paikoin pyörällä ajon, koska mullikon pinta oli hieman jäässä. Näin saavutin Pajarilantien, jota pitkin jatkoin komean Rasalan kyläaukean läpi Kuutostielle. Sitä olikin sitten helppo polkea kohti päivän ensimmäistä määränpäätä eli Lempiälän lakkautettua kyläkoulua.

Lempiälän entinen koulu peltoaukean takaa kuvattuna

Lempiälän kyläaukean reunassa kohoaa sen komein rakennus, vuonna 1922 rakennettu koulu. Koulun puuhaaminen seudulle aloitettiin vuonna 1920 ja se toimi ensimmäisen vuotensa Juho Oikkosen talossa Lempiälässä. Koulutyö alkoi 30.8.1920. Täältä löytyy kirjoitus Lempiälän kansakoulun alkuvaiheista vuosilta 1920 - 1925

Rakennus valmistui niin, että siellä voitiin aloittaa opetus syyskuussa 1922. Vihkiäisiä vietettiin lokakuun 22. päivä 1922. Koulurakennus sijaitsee Lempiäläntien ja Mäenpääntien risteyksessä. Koulussa toimi sotavuosina kenttäsairaala / kaatuneitten evakuointikeskus. Tähän kyläkouluun minulla onkin muutaman vuoden tiivis suhde. Kun Lauritsalan koulukeskusta saneerattiin vuosina 2006 - 2009, toimi Lempiälän koulu väistötilana. Minullakin oli ilo pitää historian ja yhteiskuntaopin tunteja tuolloin Lempiälän maalaismaisemassa. Muistona tuolta ajalta lähti mukaani (siirtyessämme takaisin Lauritsalaan) Lempiälän koulun jäämistöstä arkistohylly/-kaappi, joka seisoo ylväänä nykyisen luokkani takaosassa.

Koulun historia omana kouluna päättyi keväällä 2006. Tämän jälkeen osa koulun entisistä oppilaista jatkoi opiskeluaan Räihän koululla Nuijamaalla, osa siirtyi Mustolan koulun oppilaiksi. Koulukiinteistö myytiin vuonna 2010 ja se toimii nykyisin yksityisasuntona.

Kirjailija Annikki Bärman on kuvannut kirjassaan Korvikenuoruus koulua sotavuosina. Kansakouluopettajana ja myöhemmin  kieltenopettajana toimineen Lempiälän koulun entisen oppilaan tuotanto on ollut laajaa.
Täältä löytyy blogi, jossa hieman sivutaan Lempiälän kouluakin, vaikka kirjoitus keskittyy kyseisen blogistin vuosiin Lauritsalan yhteiskoulussa. Ja täältä löytyy tammikuussa 2015 kirjoitettu blogikirjoitus, jossa koulun entinen oppilas muistelee Lempiälän kouluvuosiaan.

Lempiälän entinen koulurakennus kuvattuna Lempiäläntieltä

Kuva samasta kohdasta muutamia vuosikymmeniä aikaisemmin