Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 24: Juvakan kansakoulu (Tekstiä päivitetty 28.8.2017)

Lappeen Juvakan kansakoulu Myllymäellä. Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Talvinen näkymä Juvakan kansakoululle. Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Ilmoitus Lappeen kuntakokouksesta,
jossa aiheena mm. Juvakan kansakoulu
Itä-Suomen Sanomat 6.5.1905.

Tällä kertaa Lakkautettujen kyläkoulujen kierroksellani esillä on kansakoulu, joka on lakkautettu kesällä 1937. Perehdyin aiheeseen pyöretken sijasta retkellä kaupunginarkiston saloihin ja historiakirjojen sivuihin. Jälkimmäisistä saamani tietous osoittautui varsin ohueksi.
Lappeen kunnan ensimmäistä kansakoulua, vuonna 1878 perustettua Taikinamäen koulua, vaivasi pitkään suuri tilanahtaus. Lappeenrannan kupeessa olevien esikaupunkialueiden ja lähikylien väkiluku kasvoi koko ajan. Taikinamäen kansakoulussa oli viisi opettajaa, mutta vain kolme luokkahuonetta. Koulua olikin jo pakko käydä kahdessa vuorossa. Niinpä koulun johtokunta esitti piiriin toista kansakoulua Juvakan Myllymäelle. Sinne oli tarkoitus tulla myös Hanhijärven koulupiirin lapsien.

Kuten niin usein, alkoi tämän jälkeen kiivas taistelu siitä, miten koulupiiri jaetaan ja missä koulu tulisi sijaitsemaan. Taistelua käytiin lähinnä siitä, tulisiko koulun sijaita Viipuriin vievän maantien varressa Myllymäellä vai Hanhijärven tienoilla. Tarkoituksena olisi ollut silloin liittää myös aikaisemmin muodostettu Hanhijärven koulupiiri uuteen Juvakan piiriin. Tyytymättömät valittivat tehdyistä päätöksistä kaikkiin oikeusasteisiin. Taistelun tuoksinnassa mittailtiin matkoja aiotuille koulupaikoille ja kutsuttiin maanmittareita, lääkäreitä, kansakouluntarkastajia ja kouluhallituksen edustajia selvittämään tilannetta. Lopulta koulu päätettiin rakentaa Myllymäelle ja sen piiriin tulivat kuulumaan Kourulanmäen ja Armilan kylien ne osat, jotka jäivät Kaukaalle vievän pistoradan eteläpuolelle sekä Hanhijärven, Karkkolan ja Sinkkolan kylät sekä osia Tirilän ja Puralan kylistä. Näin syntynyt Juvakan kansakoulu oli järjestyksessä kymmenes Lappeen kunnan alueelle perustettu kansakoulu.

Urakkatarjousilmoitus Juvakan kansakoulun
kivijalan ja ulkohuoneiden rakentamisesta:
Itä-Suomen Sanomat 23.5.1905

Uuden koulun rakentamiseen toteutusta ajamaan valittiin rakennustoimikunta, johon kuuluivat maanviljelijä Lauri Nevalainen Karkkolasta, kanttori-urkuri Isak Ketonen, maanviljelijä Juho Helkala sekä opettaja Teodor Jekkonen Armilasta sekä Kaarlo Mäkelä Ihalaisista. Rakennustöitä valvomaan palkattiin 400 markan korvauksella Lappeenrannan silloinen rakennusmestari J.E. Jaakkola. Toukokuun puolivälissä oli rakennushanke edennyt niin pitkälle, että Lappeen kunnanvaltuusto teki lopullisen päätöksen koulurakennuksen rahoituksen ja piirustusten hyväksymisestä. Tämän jälkeen julistettiin koulurakennuksen kivijaloista, kellarista ja ulkohuoneista urakkakilpailu. Edellä mainitut rakennukset ja kivijalat valmistuivat syksyllä 1905. Kevättalvella 1906 julistettiin urakkakilpailu kolmeopettajaisen koulurakennuksen loppuunsaattamisesta. Kunnan vastuulle jäi rakennustarpeiden toimittaminen. Ne kerättiin koulupiirin asukkailta. Urakkaan kuului myös irtaimisto kuten esimerkiksi pulpetit. Rakennukset valmistuivat nopeasti, niin että niissä voitiin aloittaa koulutyö syksyllä 1906. Hieman myöhemmin rakennettiin vielä käsityöhuone / saunarakennus sekä kolmiosainen kellari. Koulun nimeksi valittiin sijainnin perusteella Juvakan kansakoulu, koska toinen vaihtoehto, Myllymäen kansakoulu, oli jo käytössä toisaalla Suomessa.

Urakkatarjousilmoitus Juvakan kansakoulun
rakentamisesta. Itä-Suomen Sanomat 6.2.1906

Juvakan kansakoulun johtokuntana toimi aluksi Taikinamäen koulun johtokunta. Tämä todettiin kuitenkin käytännössä hankalaksi. Niinpä koululle valittiin oma johtokunta, johon kuuluivat aluksi puheenjohtajana pastori Uno Norström ja myöhemmin pastori K.G. Forsblom, puutyömies Juhana Saarinen ja herastuomari Juhana Juvakka. Myöhemmin johtokuntaan ovat kuuluneet mm. maanviljelijät Juhana Kourula, Juhana Rantanen, Juhana Ruokonen, Pekka Helkala, Anni Helkala, puutyömies Eero Karjalainen, räätälin emäntä Eeva Hurja, konttorinhoitaja J.H. Muikku ja rataesimies K.A. Lehtinen.

Vuonna 1906 kouluun perustettiin yksi miesopettajan ja kaksi naisopettajan virkaa. Miesopettajaksi valittiin Teodor Jekkonen ja naisopettajiksi Elsa Tavila ja Hilja Lehtokoski. Pitkäaikaisina opettajina toimivat Jekkosen lisäksi Elin Bergroth, Impi Klaavo ja Alma Reijola. Vuonna 1909 koululle perustettiin kolmas naisopettajan virka, johon valittiin Elin Varttinen. Naisopettajan virka muutettiin vuonna 1911 miesopettajana viraksi. Tämän viran hoitajat vaihtuivat lähes joka vuosi, kunnes se lakkautettiin kesällä 1927. Alakansakoulun naisopettajan virka perustettiin koululle vuonna 1920 ja sen pitkäaikaisena hoitajana toimi Anna Jekkonen. Vuonna 1921 koululle perustettiin toinen alakansakoulunopettajan virka, mutta virka ja sen mukana myös luokka siirtyivät lokakuussa 1922 Armilan kansakouluun.

Vuosi 1932 merkitsi suurta muutosta Juvakan kansakoululle. Koulu siirtyi alueliitoksessa yhdessä Taikinamäen, Armilan ja Peltolan kansakoulujen kanssa Lappeenrannan kaupungin alueelle. Kansakouluna rakennus toimi jonkun vuoden eli vuoden 1937 kevääseen saakka. Rakennuksessa tehtiin tämän jälkeen muutos- ja korjaustöitä, jonka jälkeen se palveli Lappeenrannan kaupungin lastenkotina 1.1.1938 lähtien. Lastenkotitoimintaa oli vuoteen 1972 saakka.

Juvakan entinen kansakoulu lastenkotina/-tarhana
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Ps. Kesällä 2017 suuntasin Helkamani Myllymäelle ja yritin etsiä Juvakan kansakoulun tarkan sijainnin. Maastosta löytyikin pienen etsinnän jälkeen kivijalkarakenteita, puolittain metsittynyt piha-aukio, lipputanko ja villintynyt puutarha kuutostien ja Myllymäen välistä, Koulun piha-aukio näkyy vielä hyvin oheisessa ilmakuvassa.

Otin myös kuvia entiseltä koulualueelta. Ajan hammas ei ollut vielä aivan kaikkea purrut.

Myllymäeltä kuutostien alikulkuun laskeutuvalta pyörätieltä johtaa lähes metsittynyt tie entisen Juvakan koulun tontille

Tätä mäkeä on moni kansakoululainen kiivennyt suurin odotuksin.

Metsän keskeltä löytyy vielä rakennusten kivijalkojen jäänteitä

Entinen koulupiha on vielä pääosin säästynyt metsittymiseltä

Ruostuneett koulun lipputangon tukitolpat vaahteroiden ja koivujen katveessa

Pallon päiväkoti (Päivitetty 10.12.2015)

Pallon päiväkoti helmikuisessa auringossa anno domini 2015

Kirjoitin alla oleva blogimerkinnän helmikuussa 2015. Tämän jälkeen Pallon päiväkodin ympärillä on "kehityksen kehitys kehittynyt" lisää. Tässä joulukuussa kirjoittamani uusi postaus.
-----
Tämän päivän  (12.2.2015) Etelä-Saimaassa oli uutinen, joka kertoi Lappeenrannan kaupungin järjestävän Pallon päiväkodin tontista luovutuskilpailun. Artikkeli sai minut kiiruhtamaan paikalle (Kyllikinkatu 3 -5) muutama päivä myöhemmin katsomaan ja kuvaamaan, mikä rakennus oli kyseessä. Lappeenrannan kaupungin historia vuosilta 1917 - 1966 (Nide 2, sivut 382 - 383) toteaa: Kaupungin panos lastentarhojen ylläpitämisessä laajeni yksityisten tarhojen tukemisesta oman tarhan avaamiseen vuonna 1950, jolloin Pallon lastentalo otettiin käyttöön. Päiväkodilla on siis yli 60 vuotta historiaa takanaan. Rakennus on yllättävän iso ja näyttää päällisin puolin hyväkuntoiselta. Rakentamisajankohtana tehtiin harvemmin "sutta" ja julkisissa rakennusurakoissa jälki oli sekä suunnittelussa että itse rakennustyössä yleensä laadukasta.

Lehtiuutisen mukaan kilpailun tavoitteena on miljööseen sopiva asuinkerrostaloalue päiväkodin tilalle. Päiväkoti sijaitsee hienolla, rauhallisella, mutta varsin haasteellisella paikalla Lappeenrannan kirkon alapuolella jyrkässä rinteessä Kyllikikadun, Taipalsaarentien ja rautatien välissä. Liikenteellisesti paikka on lisäksi TODELLA hankala.

Tontinluovutuskilpailulla haetaan ehdotusta tontin käytöstä sekä tontille ostajaa ja kerrostalohankkeelle toteuttajaa. Tontti on mahdollista jakaa kilpailuehdotuksessa kahdeksi tontiksi. Tarjouspyyntöön sisältyy nykyisen päiväkodin purkaminen tai säilyttäminen ja peruskorjaaminen. Päiväkodin tontin koko on 3 650 neliötä, ja käytännössä alueelle mahtuu yksi tai kaksi kerrostaloa. Kaupunki tekee voittaneen suunnitelman pohjalta asemakaavamuutoksen tonttijakoineen. Toimittaja Heikki Sopanen artikkeliin liittämässään kommentissa kiteytti mielestäni hyvin sen huolen, jonka pitäisi herätä kaikilla: Kaupunki luovuttaa sekä kaavoitus- että rakennuoikeuksien ja varmaan myös liikennejärjestelyjen osalta valtaa rakennusliikkeille / gryndereille. Eihän se demokratia NÄIN toimi! Eihän!!!

Etelä-Saimaassa oli tänään arkkitehti Seppo Ahon Sopasen kritiikkiin yhtyvä mielipidekirjoitus, jota lainaan tässä:
Kyseinen menettely paljastaa vääjäämättä sen tosiasian, että kaupungilta puuttuu laaja-alainen näkemys siitä, mikä kaavoituksessa loppujen lopuksi on paitsi kaupungin velvollisuus myös vastuu. Ei voi olla niin, että vetoamalla yksinkertaisempaan laadintaprosessiin ja hyväksymällä muitta mutkitta jokin tarjous, hylätään kaupungin oma tahtotila ja toisenlainen näkemys siitä, miten kaupunkiamme tulisi kaavoittaa ja rakentaa. Vielä pelottavammaksi asia muodostuu, jos tekninen toimi on todennut oman roolinsa sellaiseksi, että oma ammattitaito ja osaaminen tai omat resurssit eivät riitä kaavoituksen hallintaan. Tuolloin on tultu tilanteeseen, jota voidaan kutsua älylliseksi halvaukseksi.

Tämäkin uutisen äärellä herää - JÄLLEEN - kysymys siitä, miksi kaupungissa lähes kaikkin julkiset tilat kärsivät kosteus- ja sisäilmaongelmista. Peiliin katsomisen paikka olisi monella poliittisella päättäjällä ja virkamiehellä. Tässä lyhyt kertaus siitä, miten tähän on tultu:

Taipalsaarentien ja Kyllikinkadun kulmauksessa sijainnut päiväkoti laitettiin käyttökieltoon kosteus- ja sisäilmaongelmien vuoksi keväällä 2013. Viimeiset ryhmät poistuivat sieltä toukokuussa 2013  Päiväkoti oli valmistunut vuonna 1950. Lappeenrannan kaupunki ei lähtenyt peruskorjaamaan sitä, koska korjaus olisi kaupungin mielestä tullut liian kalliiksi.

Pallon päiväkodin alimman kerroksen ulkoseinä- ja lattirakenteissa oli löytynyt laajoja kosteusvaurioita, joista kulkeutui epäpuhtauksia sisäilmaan. Kellarikerroksen lisäksi kosteusvaurioita löytyi muistakin kerroksista. Talon keskimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteissa oli paikallisia kosteusvaurioita. Erityisesti ongelmallinen  oli keskimmäisen kerroksen toisen päädyn ulkoseinätasoitteeseen tullut vaurio, josta kulkeutui epäpuhtauksia sisäilmaan. Myös lattiarakenteissa sekä yhdessä väliseinässä oli laaja-alaisia kosteusvaurioita. Ylimmässä kerroksessa havaittiin, edellisten lisäksi, yksi paikallinen kosteusvaurio. Ylimmässä kerroksessa olivat toimistoja sekä henkilökunnan sosiaalitilat.

Pallon päiväkodissa olleet lapset olivat jonkun aikaa sijoitettuna eri paikkoihin, kunnes loppuvuodesta 2013 valmistui Alakylän päiväkodin yhteyteen laajenuus. Nämä 11 lapsiryhmää sisältäneet päiväkodit yhdistettiin ja se sai uuden nimen: Keltun päiväkoti.